Varustamobarometri - Rederibarometern 2015

Abstract

Vuoden 2015 Varustamobarometri on toteutettu yhteistyössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Suomen Varustamot ry:n sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa. Yhteistyössä toteutettu barometri varmistaa, että tulokset tulevat laajalti tietoon merenkulun sidosryhmille ja poliittisille päätöksentekijöille.

Tämän vuoden barometrikysely lähetettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten varustamojen lisäksi Suomen meriliikenteen kannalta oleellisille ulkomaisille varustamoille, joilla on säännöllistä liikennettä Suomessa. Tämän vuoksi varustamoalan tarkastelu laajenee koskemaan Suomen kautta kulkevaa meriliikennettä entistä laajemmin.

Liikennejärjestelmän kehittäminen perustuu relevanttiin tietoon liikenteen turvallisuudesta, kestävyydestä ja markkinoista. Eri tahot tuottavat runsaasti tietoa merenkulusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ongelmana saattaa olla, että tieto jää hajanaiseksi ja käyttäjän näkökulmasta epätäydelliseksi.

Rakenteellisen tiedon, datan, määrä tulee lisääntymään räjähdysmäisesti tulevien vuosien aikana digitalisaatiokehityksen myötä. Kehittyvä sensoriteknologia ja tiedonsiirtokapasiteetti tuovat siten ulottuvillemme Big Dataa myös merenkulun ympäristössä.

Data, eikä siitä jalostettu informaatio sinällään vielä auta liikennejärjestelmää kehittymään. Jotta saamme muutoksia aikaan, tulisi tuotetulla tiedolla olla konteksti ja käyttötarkoitus. Tällöin tieto muuttuu yhteisessä merenkulun kehittämistyössämme ymmärrykseksi järjestelmän tilasta.

Käsissäsi oleva, järjestyksessään 13. varustamobarometri edustaakin jatkuvuudessaan ja ainutlaatuisuudessaan esimerkkiä jäsennetystä tietopaketista juuri suomalaisen merenkulun markkinoiden näkökulmasta täyttäen funktionsa viranomaisten, varustamojen ja tutkijoiden yhteisenä käsityksenä varustamoelinkeinon kohtaamista haasteista ja mahdollisuuksista. -- Merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilannetta kuvaava saldoluku on noussut viime vuoteen verrattuna ja saldoluvun mukaan kokonaismarkkinoiden tilanne on pysynyt lähes ennallaan kauden aikana. Hajonta vastaajien kesken on kuitenkin edelleen suurta. Markkinoiden tulevaisuus nähdään positiivisena, mistä osoituksena on merikuljetusmarkkinoiden suhdanteita kuvaavan saldoluvun vaihtuminen negatiivisesta positiiviseksi.

Kuljetuskysynnän saldoluku on pysynyt lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Saldoluku on kuitenkin edelleen negatiivinen eli kuljetuskysynnän heikkenemistä kuvaava. Saldoluvun ennakoidaan kuitenkin kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana hieman positiiviseksi. Vientikuljetusten osalta suhdanne näyttää elpymisen merkkejä ja tulevaisuuden odotukset ovat muuttuneet usean vuoden tauon jälkeen positiivisiksi. Meriliikenteen tuontikuljetusten ennusteessa on nähtävissä vientikuljetuksista poiketen pientä laskua.

Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla ei juuri ole vähentynyt missään vaiheessa barometrin historian aikana. Toteutuneen kauden saldoluku on täysin sama kuin viime vuonna. Prosentuaalinen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että hajontaa viime vuoteen nähden on enemmän ja esimerkiksi viidennes vastaajista on sitä mieltä, että kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on kiristynyt huomattavasti.

Merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on laskenut viime vuodesta. Saldoluvun mukaan toimijoiden mielestä merikuljetusrahtien hinnat ovat olleet laskussa kuluneena kautena. Ennusteen mukaan rahtihinnat pysyvät ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Rahtihintoihin vaikuttaa olennaisesti polttoaineen hinta, jonka laskuun viittaava saldoluku on varustamobarometrin historian selvästi korkein ja viime vuonna alkanut polttoaineen hinnan lasku on jatkunut. Polttoaineen hinnan odotetaan seuraavan 12 kuukauden aikana joko pysyvän ennallaan tai nousevan jonkun verran.

Viime vuoden oleelliseen nousuun verrattuna vastanneiden varustamojen liikevaihdon saldoluku on hieman laskenut. Saldokulu on kuitenkin edelleen keskimääräisesti liikevaihdon nousua kuvaava eli positiivinen. Vastaajien prosentuaalisen tarkastelun perusteella voidaan todeta että vastaukset ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti. Huomioitavaa on myös, että vaikka saldoluku on positiivinen, kymmenesosa vastaajista on ollut sitä mieltä että varustamon liikevaihto on laskenut huomattavasti. Alan yleinen suhdannetilanne on selvästi vaikuttanut eri lailla eri yrityksiin, joihinkin positiivisesti ja joihinkin varustamoihin negatiivisesti. Varustamoiden kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku on taas pysynyt lähes muuttumattomana, ja ennusteiden mukaan oleellista muutosta ei ole odotettavissa seuraavan 12 kuukauden aikana.

Talouden yleinen epävarmuus sekä huono hintakehitys olivat edellisen vuoden tapaan merkittävimmät esteet alan kasvulle. Viime vuoteen verrattuna suurimmat erot esiintyivät Suomen lipun hinnan ja bunkkerin hinnan nousun kohdalla, joiden merkitys kasvun esteenä oli laskenut huomattavasti.

Kuluneen vuoden teemakysymyksellä kartoitettiin varustamojen suunnitelmia älyliikenteen kehityksestä. Laivan tietoympäristö on moninainen, ja tiedot viranomaisille raportoidaan sähköisesti. Big Dataa on käytettävissä yhä enemmän myös merenkulun ympäristössä. Yleisintä tietoteknisten ratkaisujen käyttö oli tällä hetkellä navigoinnissa, reittisuunnittelussa/- seurannassa sekä aluksen kulun optimoinnissa. Älyliikenteen kehityksen oletetaan olevan nopeaa lähivuosien aikana. Kolme neljästä vastaajasta aikoo lisätä tietoteknisten (ICT) ratkaisujen käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä.

Rederibarometern 2015 har uppgjorts som ett samarbete med Trafiksäkerhetsverket Trafi, Rederierna i Finland rf och Ålands lanskapsregering. Den i samarbete uppgjorda barometern garanterar att resultaten får bred spridning bland sjöfartens intressegrupper och politiska beslutsfattare.

Årets barometerenkät sändes för första gången både till inhemska rederier och till de utländska rederier som är viktiga för Finlands sjötrafik och som bedriver regelbunden trafik i Finland. Till följd av detta utvidgas rederibarometern till att omfatta en ännu större del av sjötrafiken via Finland.

Utvecklingen av trafiksystemet grundar sig på relevant kunskap om trafikens säkerhet, hållbarhet och marknader. Olika instanser producerar rikligt med information om sjöfart både på nationell och på internationell nivå. Ett problem med detta är att informationen kanske känns fragmenterad och ofullständig ur användarens perspektiv. Mängden strukturell information, data, kommer att öka explosionsartat under de kommande åren till följd av den digitala utvecklingen.

Sensortekniken och dataöverföringskapaciteten som ständigt utvecklas innebär att vi får tillgång till Big Data också inom sjöfarten.

Data och information som förädlas ur data räcker inte till för att utveckla trafiksystemet. För att skapa konkreta förändringar behövs en kontext och ett användningsändamål för informationen som produceras. På så sätt omvandlas informationen till förståelse av systemets status i vårt gemensamma arbete för att utveckla sjöfarten.

Du håller i din hand den 13:e rederibarometern som tack vare sin kontinuitet och unika natur är ett gott exempel på ett strukturerat informationspaket ur den finländska sjöfartsmarknadens perspektiv och uppfyller sin funktion som myndigheternas, rederiernas och forskarnas gemensamma uppfattning om rederibranschens utmaningar och möjligheter.

Saldotalet som beskriver sjötransportmarknadens konjunkturläge har stigit jämfört med förra året och visar att helhetsmarknadsläget under perioden är nästan oförändrat. Spridningen bland deltagarna i enkäten är ändå fortfarande stor. Man ser positivt på marknadens framtid, vilket återspeglas i att saldotalet som beskriver sjötransportmarknadens konjunktur gått från negativt till positivt.

Saldotalet för transportefterfrågan är nästan oförändrat jämfört med förra året. Det fortfarande negativa talet beskriver ändå en försvagad transportefterfrågan. Saldotalet förutspås ändå öka under de kommande 12 månaderna så att det övergår till positivt. För exporttransporternas del uppvisar konjunkturläget tecken på uppgång och förväntningarna har efter många års paus blivit positiva. Prognosen för sjötrafikens importtransporter uppvisar i motsats till exporttransporterna en liten nedgång.

Konkurrensen på sjöfartsmarknaderna har inte minskat nämnvärt i något skede av barometerns historia. Den förverkligade periodens saldotal är exakt detsamma som förra året. En procentuell granskning visar ändå att spridningen är större än förra året. Exempelvis anser var femte deltagare att konkurrensen på sjötransportmarknaden hårdnat avsevärt.

Saldotalet för sjötrafikens fraktpriser är lägre än ifjol. Enligt saldotalet anser aktörerna att sjötrafikens fraktpriser har sjunkit under den gångna perioden. Enligt prognosen förblir fraktpriserna på samma nivå under de kommande 12 månaderna. Fraktpriserna påverkas starkt av bränslepriset, vars saldotal uppvisar den klart högsta sjunkande trenden under rederibarometerns historia. Bränslepriset började sjunka ifjol och har fortsatt att sjunka under perioden. Under de kommande 12 månaderna förväntas bränslepriset antingen förbli på samma nivå eller stiga något.

Saldotalet för omsättningen bland de rederier som deltagit steg avsevärt ifjol men har nu gått ner en aning. I medeltal beskriver saldotalet ändå fortfarande en ökad omsättning och är alltså positivt. En procentuell granskning av deltagarna visar att svaren fördelat sig relativt jämnt. Beaktansvärt är också att trots det positiva saldotalet anser en tiondel av deltagarna att rederiets omsättning minskat märkbart. Branschens allmänna konjunkturläge har helt tydligt påverkat företagen på olika sätt, så att en del rederier påverkats positivt och andra negativt. Saldotalet för utnyttjandegraden av rederiernas kapacitet är nästan oförändrat och inga större förändringar väntas heller under de kommande 12 månaderna.

Den allmänna ekonomiska osäkerheten och den dåliga prisutvecklingen var liksom under föregående år de viktigaste hindren för tillväxt i branschen. De största skillnaderna jämfört med förra året gällde priset på finska flaggan och höjning av bunkerpriset; dessa två tillväxthinders betydelse hade minskat avsevärt.

Temafrågan kartlade rederiernas planer gällande utvecklingen av intelligent trafik. Datatekniska lösningar används idag främst inom navigation, ruttplanering och uppföljning samt för fartygets kostnadsoptimering. Man antar att den intelligenta trafiken utvecklas med fart under de närmaste åren. Tre av fyra deltagare tänker öka användningen av datatekniska (ICT) lösningar före utgången av år 2020.