Varustamobarometri - Rederibarometern 2016

Abstract

Yleisesti varustamoalaa kuvaavat tunnusluvut ovat kuluneena kautena laskusuuntaisia. Merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilannetta kuvaava saldoluku on laskenut edelleen viime vuoteen verrattuna ja saldoluvun mukaan kokonaismarkkinoiden tilanne on huonontunut. Merikuljetusmarkkinoista poiketen kuljetuskysyntää Itämeren ja Pohjanmeren alueella kuvaava saldoluku on noussut kuluneena kautena. Saldoluku on kuitenkin edelleen negatiivinen eli kuljetuskysynnän heikkenemistä kuvaava. Prosentuaalisesti suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kysyntä on pysynyt ennallaan. Ennusteen saldoluku ja prosentuaalinen tarkastelu osoittaa, että toimijat uskovat kysynnän määrän ja merikuljetusmarkkinoiden joko parantuvan tai säilyvän ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana.

Markkinoiden tulevaisuus nähdään positiivisena myös vienti – ja tuontikuljetusten osalta. Vientikuljetusten suhdanne näyttää yhä viime vuoden tapaan elpymisen merkkejä mistä osoituksena saldoluku on edelleen nousut. Myös Suomen meriliikenteen tuontikuljetusten ennusteessa on nähtävissä elpymisen merkkejä ja saldoluku on muuttunut kuluneena kautena negatiivisesta reilusti positiiviseksi.

Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla ei juuri ole vähentynyt missään vaiheessa barometrin historian aikana. Toteutunut kausi ei ole poikkeus, vaan kilpailukenttä merikuljetusmarkkinoilla pysyy vastaajien mukaan edelleen kireänä.

Myös merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on edelleen laskenut viime vuodesta. Toimijoiden vastausten perusteella merikuljetusrahtien hinnat ovat olleet laskussa kuluneena kautena. Ennusteen mukaan rahtihinnat joko pysyvät ennallaan tai nousevat jonkin verran seuraavan 12 kuukauden aikana. Rahtihintoihin vaikuttaa olennaisesti polttoaineen hinta. Polttoaineen hintaa kuvaava saldoluku viittaa edellisinä kausina tapahtuneen polttoaineen hinnan laskun pysähtymiseen. Vastaajat ovat suhteellisen yksimielisiä myös siitä, että polttoaineen hinnan uskotaan nousevan seuraavan 12 kuukauden aikana.

Yksittäistä toimijaa kuvaavat tunnusluvut ovat yleisesti varustamoalaa kuvaavien tunnuslukujen tavoin suurilta osin laskusuuntaisia. Viime kauden saldolukuun verrattuna vastanneiden varustamoiden liikevaihdon saldoluku on laskenut oleellisesti, muuttuen negatiiviseksi. Saldoluku oli pysynyt positiivisena kaksi edellistä kautta. Vastaajien prosentuaalisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että yli puolella vastaajista liikevaihto on laskenut jonkin verran tai huomattavasti. Kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku on edellisinä kausina pysynyt lähes muuttumattomana. Kuluneena kautena kuitenkin myös varustamoiden kapasiteetin käyttöaste on varustamoiden vastausten mukaan hieman laskenut. Käyttöasteen ja varustamon liikevaihdon ennustetta kuvaavat saldoluvut ovat kuitenkin positiivisia, joten toimijat näkevät tulevaisuuden valoisana.

Talouden yleinen epävarmuus sekä huono hintakehitys olivat edellisen vuoden tapaan merkittävimmät esteet alan kasvulle. Viime vuoteen verrattuna suurin ero esiintyi työvoimakustannusten nousun kohdalla, jonka merkitys kasvun esteenä oli kasvanut huomattavasti.

Kuluneen vuoden teemakysymyksellä kartoitettiin varustamoiden ajatuksia vuoden 2017 aikana todennäköisesti voimaan tulevasta EU:n tiukentuneesta säännöksestä laivojen kierrätyksestä. Tiukentuvien EU-säännösten myötä EU-maiden lipun alla purjehtineet laivat täytyy purkaa sertifioidusti EU:n alueella kun tähän asti laivat on yleensä purettu EU:n ulkopuolella. Teemakysymyksen vastausten jakauma osoittaa, että varustamot ovat vielä epävarmoja sääntelyn tulevista vaikutuksista. Sääntelyyn liittyviä positiivisiksi mainittuja asioita olivat suomalaisten yrityksien mahdollisuudet tarjota turvallisia kierrätyspalveluja alusten purkuun Suomessa, mahdollinen tietotaito sekä läheinen maantieteellinen sijainti varustamoille, joka voisi mahdollistaa kierrätyksestä aiheutuvien kustannusten pienenemistä. Mahdollisiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi mainittiin mm. alhaisempi romun hinta, joka vaikuttaa EU-lipun kilpailukykyyn.

Nyckeltalen som beskriver rederibranschen visar under den gångna perioden generellt sett fortsättningsvis en nedåtgående tendens. Saldotalet som beskriver konjunkturläget på sjötransportmarknaden har sjunkit ytterligare jämfört med förra året, och situationen på den totala marknaden har enligt saldotalet försämrats. Saldotalet för transportefterfrågan på Östersjön och Nordsjön har till skillnad från sjötransportmarknaden stigit under den gångna perioden. Saldotalet är dock fortfarande negativt, dvs. det skildrar en försvagad transportefterfrågan. Den procentuellt största andelen av enkätdeltagarna ansåg att efterfrågan har legat på samma nivå som tidigare. Saldotalet i prognosen och den procentuella granskningen visar att aktörerna tror att efterfrågan och sjötransportmarknaden kommer att förbättras eller ligga kvar på samma nivå som tidigare under de tolv följande månaderna.

Man ser positivt på marknadens framtid också i fråga om export- och importtransporter. Konjunkturen för exporttransporter visar precis som förra året tecken på återhämtning, och som ett bevis på detta har saldotalet stigit. Tecken på återhämtning kan även skönjas i prognosen för importtransporter inom den finländska sjöfarten, och saldotalet har under den gångna perioden blivit rejält positivt.

Konkurrensen på sjötransportmarknaden har knappt minskat alls under något skede av barometerns historia. Den avslutade perioden är inget undantag, utan konkurrensen på sjötransportmarknaden är enligt enkätdeltagarna fortfarande hård.

Saldotalet som beskriver priserna på sjötransportfrakter har sjunkit ytterligare jämfört med förra året. Av aktörernas svar att döma har priserna på sjötransportfrakter sjunkit under den gångna perioden. Enligt prognosen kommer fraktpriserna antingen att ligga kvar på samma nivå eller stiga en aning under de tolv följande månaderna. Bränslepriset har stor inverkan på fraktpriserna. Saldotalet för bränslepriset under den gångna perioden visar att det kraftiga prisfallet i fråga om bränsle under de föregående perioderna nu har avstannat. Enkätdeltagarna var även relativt eniga om att bränslepriset tros stiga under de följande tolv månaderna.

Nyckeltalen som beskriver de enskilda aktörerna visar till största delen på en nedgång, precis som nyckeltalen som beskriver rederibranschen i allmänhet. Saldotalet för rederiernas omsättning har sjunkit väsentligt jämfört med saldotalet för den förra perioden och är nu negativt. Saldotalet förblev positivt under de två föregående perioderna. Utifrån en procentuell granskning av enkätdeltagarna kan man konstatera att omsättningen har sjunkit något eller avsevärt för mer än hälften av deltagarna. Saldotalet för utnyttjandegraden av kapaciteten förblev nästan oförändrat under de föregående perioderna. Enligt rederiernas svar har dock även utnyttjandegraden av rederiets kapacitet minskat en aning under den gångna perioden. Saldotalen som beskriver prognosen för utnyttjandegraden och rederiets omsättning är dock positiva.

Den allmänna osäkerheten i ekonomin och den dåliga prisutvecklingen är precis som i fjol de största hindren för tillväxt inom branschen. Den största skillnaden jämfört med fjolåret före kom i fråga om arbetskraftskostnaderna, vars betydelse som utvecklingshinder hade ökat avsevärt.

Temafrågan för det gångna året kartlade rederiernas tankar om EU:s strängare bestämmelser om återvinning av fartyg, som troligtvis träder i kraft under 2017. Till följd av de strängare EUbestämmelserna måste EU-flaggade fartyg monteras ner på ett certifierat sätt inom EUområdet, då de hittills vanligtvis har monterats ner utanför EU. Svarsfördelningen för temafrågan visar att rederierna fortfarande är osäkra på de framtida effekterna av regleringen.

Till de positiva aspekter som nämndes i anslutning till regleringen hörde finländska företagsmöjligheter att erbjuda säkra återvinningstjänster för nedmontering av fartyg i Finland, eventuell know-how och det nära geografiska läget för rederierna, vilket skulle kunna medföra att återvinningskostnaderna minskar. Som eventuella negativa konsekvenser nämndes bl.a. lägre skrotpris, vilket påverkar EU-flaggans konkurrenskraft.