Varustamobarometri - Rederibarometern 2019
Katila, Jenny; Alhosalo, Minna (2021-02-08)
Varustamobarometri - Rederibarometern 2019
(08.02.2021)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7899-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7899-1
Tiivistelmä
Vuoden 2019 varustamobarometrikyselyn mukaan sekä yksittäistä varustamoa että merenkulku- ja varustamoalaa yleisesti koskevat teemat ovat kääntyneet negatiivisiksi ja edellisten vuosien noususuhdanne näyttäisi olevan päättymässä. Myös tulevat 12 kuukautta nähdään kehityksen suhteen melko negatiivisina.
Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset
Merikuljetusmarkkinoiden suhdanne on negatiivinen niin kuluneen kauden kuin ennusteenkin osalta. Vastaajista lähes puolet on sitä mieltä, että tilanne on jonkin verran tai huomattavasti huonompi edelliseen kauteen verrattuna. Ennusteen mukaan suhdanne paranee hieman seuraavan 12 kuukauden aikana, säilyen kuitenkin negatiivisena. Myös Itämeren ja Pohjanmeren alueen kuljetuskysynnän tilannetta kuvaava saldoluku on notkahtanut, sillä saldoluku on laskenut edellisestä vuodesta yli sadalla pisteellä, eikä tilanteen juuri ennusteta muuttuvat tulevan 12 kuukauden aikana. Edellinen vastaavan suuruinen pudotus on tapahtunut vuosien 2010-2011 välisenä aikana.
Sekä Suomen meriliikenteen vientiä, että tuontia kuvaavat ennusteet ovat heikentyneet merkittävästi edellisestä jaksosta, sillä molemmissa saldoluvut ovat pudonneet noin miinus 50 pisteeseen. Vastaajista suunnilleen puolet on sitä mieltä, että vienti ja tuonti pysyvät ennallaan ja toinen puoli on sitä mieltä, että molemmat vähenevät jonkin verran.
Merikuljetusmarkkinoiden kilpailua kuvaavat saldoluvut ovat olleet koko barometrin ajan negatiiviset kiristyy ja vastaajien mukaan kilpailu on entisestään kiristymässä. Merikuljetusrahtien hinnat ovat vastaajien mukaan kuluneiden vuosien aikana suurimmaksi osaksi laskeneet. Vuosien 2017-2018 poikkeuksellinen positiivinen saldoluku on jälleen kääntynyt negatiiviseksi. Myös ennusteen mukaan hinnat ovat laskusuuntaisia tulevien 12 kuukauden aikana. Suurin osa vastaajista onkin kuluneena kautena sitä mieltä, että polttoaineen hinnan nousu on taittunut ja hinta pysynyt ennallaan. Tilanteen arvioidaan muuttuvan noususuuntaiseksi tulevan jakson aikana.
Suomen lipun alla purjehtivien laivojen miehistökustannuksia kuvaava saldoluku on negatiivinen, kuten se on ollut koko tarkastelujakson historian ajan. Saldoluvussa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kuluneen kauden aikana. Myös muun kuin Suomen lipun alla purjehtivien alusten miehistökustannusten saldoluku on aiempien vuosien tapaan säilynyt negatiivisena. Investoinnit Suomen ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen ovat laskeneet hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Saldoluku on säilynyt kuitenkin positiivisena ja tilanteen uskotaan jatkuvan kohtuullisen hyvänä tulevan jakson aikana.
Yksittäistä varustamoa koskevat kysymykset
Varustamoiden liikevaihtoa kuvaava luku on laskenut jonkin verran edelliseen kauteen verrattuna, joskin saldoluku on pysynyt positiivisena. Hienoista laskua ennakoidaan myös tulevalle kaudelle. Kapasiteetin käyttöaste on laskenut niukasti negatiiviseksi, mutta laskun uskotaan olevan vain väliaikainen.
Suomen lipun alla purjehtivan merihenkilöstön määrässä ei kuluvalla kaudella ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta ennusteen mukaan määrä tulee laskemaan. Muun kuin Suomen lipun alla purjehtivan merihenkilöstön määrä on puolestaan noussut jonkin verran ja suuntauksen arvioidaan jatkuvan tulevan jakson aikana.
Varustamoiden kehittymisen ja kasvun esteet sekä toimintaympäristön muutokset
Kuluvan tarkastelujakson merkittävin kehittymisen ja kasvun este oli talouden yleinen epävarmuus. Seuraavina vastanneiden huolenaiheina olivat osaavien meripuolen työntekijöiden saannin vaikeus sekä työvoimakustannusten nousu. Myös kysynnän riittämättömyys, huono hintakehitys sekä Suomen lipun hinta nähtiin merkittävinä esteinä.
Neljäsosa vastaajista on sitä mieltä, että merenkulkupolitiikka on huonontunut kuluvan kauden aikana entisestään. Merenkulkupolitiikkaa kuvaava kuvaaja on vuodesta 2011 lähtien ollut yhtäjaksoisesti negatiivisen puolella eikä kuluva kausi poikkea yleisestä kehityksestä.
Ennuste suomalaisten varustamoiden markkinaosuuden kehityksestä on vuosia 2017 ja 2018 lukuun ottamatta ollut barometrin toteuttamisen aikana negatiivinen. Kuluneen kauden ennusteen mukaan tilanteen uskotaan taittuvan taas laskuun. Suomen lipun alla purjehtivien alusten osuus Suomen ja ulkomaiden välisessä tavaraliikenteessä on ollut suunnilleen 30 % vuodesta 2006 lähtien, jolloin barometri tehtiin ensimmäisen kerran.
Teemakysymykset
Varustamobarometrin teemakysymys on vuosittain vaihtuva kysymys tai kysymyssarja, jolla kartoitetaan vastaajien mielipiteitä ajankohtaisista aiheista. Tämän vuoden teemakysymys koski vuonna 2020 voimaan astuvaa globaalia polttoaineen rikkipitoisuusrajaa. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että säädöksellä ei ole vaikutusta heidän varustamonsa toimintaan, kuten ei myöskään koko Suomen merikuljetuksiin.
Tämän vuoden barometriin on uutena elementtinä lisätty teemakysymys, jossa tarkastellaan tiettyä teemaa viiden vuoden aikajänteellä. Kysymyksellä kartoitettiin varustamoiden käsityksiä vastuullisuudesta ja siitä, miten rahdinantajat arvostavat vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Varustamojen kilpailuetuina merikuljetusmarkkinoilla vastaajat ovat maininneet muun muassa ympäristöystävällisyyden sekä yleensäkin ympäristöasioiden kehittämiseen liittyvän proaktiivisuuden esimerkiksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyen. Vastaajien mielipiteet rahdinantajien vastuullisuuden arvostamisesta jakautuivat kahtia: toiset olivat sitä mieltä, että näitä asioita arvostetaan ja otetaan toiminnassa huomioon, kun taas toiset olivat sitä mieltä, että vastuullisemmasta toiminnasta syntyvistä kustannuksista ei olla valmiita maksamaan. Enligt rederibarometern 2019 har de teman som gäller både de individuella rederierna och sjöfarts- och rederibranschen i allmänhet utvecklats i en negativ riktning och de föregående årens konjunkturuppgång verkar gå mot sitt slut. Även de kommande 12 månaderna förväntas medföra en ganska negativ utveckling.
Allmänna frågor om rederibranschen
Sjötransportmarknadernas konjunkturer är negativa för både den gångna perioden och i prognosen. Nästan hälften av deltagarna anser att läget är något eller betydligt sämre jämfört med föregående period. Enligt prognosen förbättras konjunkturerna något under de följande 12 månaderna, men förblir ändå negativa. Även saldotalet som beskriver transportefterfrågan på Östersjön och Nordsjön har försagats, eftersom det har sjunkit med över hundra poäng jämfört med föregående år och läget inte ser ut att förändras under 12 kommande månaderna. Senaste motsvarande nedgång skedde under åren 2010– 2011.
Prognoserna för både export- och importtransporter inom Finlands sjötrafik har försvagats avsevärt sedan föregående period, eftersom båda saldotalen har sjunkit till omkring minus 50 poäng. Omkring hälften av deltagarna anser att exporten och importen förblir oförändrade och den andra hälften anser att båda minskar något.
Saldotalen som beskriver konkurrensen på sjötransportmarknaden har varit negativa under hela den tid som barometern sammanställts och deltagarna anser att konkurrensen kommer att hårdna ytterligare. Sjötrafikens fraktpriser har enligt deltagarna främst sjunkit under de gångna åren. Det ovanligt positiva saldotalet under åren 2017–2018 har igen blivit negativt. Även prognosen visar att priserna kommer att sjunka under de kommande 12 månaderna. Majoriteten av deltagarna under den gångna perioden anser att bränslepriset har slutat stiga och stannat på samma nivå. Läget tros förändras så att priset stiger under den kommande perioden.
Saldotalet som beskriver besättningskostnaderna för fartyg under finländsk flagg är negativt, liksom det har varit under hela barometerns historia. Under perioden har inga betydande förändringar i saldotalet skett. Även saldotalet för besättningskostnader på fartyg med annan än finländsk flagg förblir negativt, liksom under tidigare år.
Investeringarna i trafiken mellan Finland och utlandet har minskat något jämfört med föregående år. Saldotalet har dock förblivit positivt och situationen antas fortsätta på en god nivå under den kommande perioden.
Frågor om enstaka rederier
Saldotalet som beskriver rederiernas omsättning har sjunkit något jämfört med föregående period, men är fortfarande positivt. En liten nedgång förutspås även ske under den kommande perioden. Utnyttjandegraden av rederiernas kapacitet har sjunkit så att den är en aning negativ, men nedgången tros vara tillfällig.
Antalet sjöanställda på fartyg under finländsk flagg har inte förändrats nämnvärt under den innevarande perioden, men enligt prognosen kommer antalet att minska. Antalet sjöanställda på fartyg med annan än finländsk flagg har däremot ökat något och utvecklingen förutspås fortsätta under den kommande perioden.
Hinder för rederiernas utveckling och tillväxt samt förändringar i verksamhetsmiljön
Det främsta hindret för utveckling och tillväxt under den innevarande granskningsperioden var den allmänna osäkerheten inom ekonomin. Andra orosmoment för deltagarna var svårigheten att hitta kunnig sjöarbetskraft samt de ökade arbetskraftskostnaderna. Också otillräcklig efterfrågan, dålig prisutveckling samt priset för finländsk flagg sågs som betydande hinder.
En fjärdedel av deltagarna anser att sjöfartspolitiken har försämrats ytterligare under den pågående perioden. Grafen som beskriver sjöfartspolitiken har sedan år 2011 hela tiden varit negativ och den innevarande perioden avviker inte från den allmänna utvecklingen.
Prognosen för utvecklingen av de finländska rederiernas marknadsandel har, med undantag för åren 2017 och 2018, varit negativ under hela barometerns historia. Enligt prognosen från den gångna perioden förutspås situationen igen vända mot det sämre. De finskflaggade fartygens andel av godstrafiken mellan Finland och utlandet har varit omkring 30 procent sedan år 2006, då barometern för första gången sammanställdes.
Temafrågor
Rederibarometerns temafråga är en fråga eller frågeserie med nytt tema varje år, som kartlägger deltagarnas åsikter om aktuella teman. I år gällde temafrågan den globala gränsen för svavelhalten i bränsle som träder i kraft år 2020. Största delen av deltagarna anser att regeln inte kommer att påverka verksamheten på deras rederi, liksom inte heller sjötransporterna i hela Finland.
Ett nytt element i årets barometer är en temafråga, där ett specifikt tema granskas över en femårsperiod. I frågan kartlades rederiernas uppfattningar om ansvarsfullhet och i vilken grad befraktarna uppskattar ansvarsfullhet och miljövänlighet. Bland rederiernas konkurrensfördelar på sjötransportmarknaden nämner deltagarna till exempel miljövänlighet samt en allmän proaktivitet i utvecklingen av miljöfrågor, exempelvis när det gäller alternativa bränslen. Deltagarnas åsikter om befraktarnas uppskattning av ansvarsfullhet är tudelade: en del anser att dessa frågor uppskattas och beaktas i verksamheten, medan andra anser att man inte är beredd att betala de kostnader som en mer ansvarsfull verksamhet leder till.
Yleisesti varustamoalaa koskevat kysymykset
Merikuljetusmarkkinoiden suhdanne on negatiivinen niin kuluneen kauden kuin ennusteenkin osalta. Vastaajista lähes puolet on sitä mieltä, että tilanne on jonkin verran tai huomattavasti huonompi edelliseen kauteen verrattuna. Ennusteen mukaan suhdanne paranee hieman seuraavan 12 kuukauden aikana, säilyen kuitenkin negatiivisena. Myös Itämeren ja Pohjanmeren alueen kuljetuskysynnän tilannetta kuvaava saldoluku on notkahtanut, sillä saldoluku on laskenut edellisestä vuodesta yli sadalla pisteellä, eikä tilanteen juuri ennusteta muuttuvat tulevan 12 kuukauden aikana. Edellinen vastaavan suuruinen pudotus on tapahtunut vuosien 2010-2011 välisenä aikana.
Sekä Suomen meriliikenteen vientiä, että tuontia kuvaavat ennusteet ovat heikentyneet merkittävästi edellisestä jaksosta, sillä molemmissa saldoluvut ovat pudonneet noin miinus 50 pisteeseen. Vastaajista suunnilleen puolet on sitä mieltä, että vienti ja tuonti pysyvät ennallaan ja toinen puoli on sitä mieltä, että molemmat vähenevät jonkin verran.
Merikuljetusmarkkinoiden kilpailua kuvaavat saldoluvut ovat olleet koko barometrin ajan negatiiviset kiristyy ja vastaajien mukaan kilpailu on entisestään kiristymässä. Merikuljetusrahtien hinnat ovat vastaajien mukaan kuluneiden vuosien aikana suurimmaksi osaksi laskeneet. Vuosien 2017-2018 poikkeuksellinen positiivinen saldoluku on jälleen kääntynyt negatiiviseksi. Myös ennusteen mukaan hinnat ovat laskusuuntaisia tulevien 12 kuukauden aikana. Suurin osa vastaajista onkin kuluneena kautena sitä mieltä, että polttoaineen hinnan nousu on taittunut ja hinta pysynyt ennallaan. Tilanteen arvioidaan muuttuvan noususuuntaiseksi tulevan jakson aikana.
Suomen lipun alla purjehtivien laivojen miehistökustannuksia kuvaava saldoluku on negatiivinen, kuten se on ollut koko tarkastelujakson historian ajan. Saldoluvussa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kuluneen kauden aikana. Myös muun kuin Suomen lipun alla purjehtivien alusten miehistökustannusten saldoluku on aiempien vuosien tapaan säilynyt negatiivisena. Investoinnit Suomen ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen ovat laskeneet hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Saldoluku on säilynyt kuitenkin positiivisena ja tilanteen uskotaan jatkuvan kohtuullisen hyvänä tulevan jakson aikana.
Yksittäistä varustamoa koskevat kysymykset
Varustamoiden liikevaihtoa kuvaava luku on laskenut jonkin verran edelliseen kauteen verrattuna, joskin saldoluku on pysynyt positiivisena. Hienoista laskua ennakoidaan myös tulevalle kaudelle. Kapasiteetin käyttöaste on laskenut niukasti negatiiviseksi, mutta laskun uskotaan olevan vain väliaikainen.
Suomen lipun alla purjehtivan merihenkilöstön määrässä ei kuluvalla kaudella ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta ennusteen mukaan määrä tulee laskemaan. Muun kuin Suomen lipun alla purjehtivan merihenkilöstön määrä on puolestaan noussut jonkin verran ja suuntauksen arvioidaan jatkuvan tulevan jakson aikana.
Varustamoiden kehittymisen ja kasvun esteet sekä toimintaympäristön muutokset
Kuluvan tarkastelujakson merkittävin kehittymisen ja kasvun este oli talouden yleinen epävarmuus. Seuraavina vastanneiden huolenaiheina olivat osaavien meripuolen työntekijöiden saannin vaikeus sekä työvoimakustannusten nousu. Myös kysynnän riittämättömyys, huono hintakehitys sekä Suomen lipun hinta nähtiin merkittävinä esteinä.
Neljäsosa vastaajista on sitä mieltä, että merenkulkupolitiikka on huonontunut kuluvan kauden aikana entisestään. Merenkulkupolitiikkaa kuvaava kuvaaja on vuodesta 2011 lähtien ollut yhtäjaksoisesti negatiivisen puolella eikä kuluva kausi poikkea yleisestä kehityksestä.
Ennuste suomalaisten varustamoiden markkinaosuuden kehityksestä on vuosia 2017 ja 2018 lukuun ottamatta ollut barometrin toteuttamisen aikana negatiivinen. Kuluneen kauden ennusteen mukaan tilanteen uskotaan taittuvan taas laskuun. Suomen lipun alla purjehtivien alusten osuus Suomen ja ulkomaiden välisessä tavaraliikenteessä on ollut suunnilleen 30 % vuodesta 2006 lähtien, jolloin barometri tehtiin ensimmäisen kerran.
Teemakysymykset
Varustamobarometrin teemakysymys on vuosittain vaihtuva kysymys tai kysymyssarja, jolla kartoitetaan vastaajien mielipiteitä ajankohtaisista aiheista. Tämän vuoden teemakysymys koski vuonna 2020 voimaan astuvaa globaalia polttoaineen rikkipitoisuusrajaa. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että säädöksellä ei ole vaikutusta heidän varustamonsa toimintaan, kuten ei myöskään koko Suomen merikuljetuksiin.
Tämän vuoden barometriin on uutena elementtinä lisätty teemakysymys, jossa tarkastellaan tiettyä teemaa viiden vuoden aikajänteellä. Kysymyksellä kartoitettiin varustamoiden käsityksiä vastuullisuudesta ja siitä, miten rahdinantajat arvostavat vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Varustamojen kilpailuetuina merikuljetusmarkkinoilla vastaajat ovat maininneet muun muassa ympäristöystävällisyyden sekä yleensäkin ympäristöasioiden kehittämiseen liittyvän proaktiivisuuden esimerkiksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyen. Vastaajien mielipiteet rahdinantajien vastuullisuuden arvostamisesta jakautuivat kahtia: toiset olivat sitä mieltä, että näitä asioita arvostetaan ja otetaan toiminnassa huomioon, kun taas toiset olivat sitä mieltä, että vastuullisemmasta toiminnasta syntyvistä kustannuksista ei olla valmiita maksamaan.
Allmänna frågor om rederibranschen
Sjötransportmarknadernas konjunkturer är negativa för både den gångna perioden och i prognosen. Nästan hälften av deltagarna anser att läget är något eller betydligt sämre jämfört med föregående period. Enligt prognosen förbättras konjunkturerna något under de följande 12 månaderna, men förblir ändå negativa. Även saldotalet som beskriver transportefterfrågan på Östersjön och Nordsjön har försagats, eftersom det har sjunkit med över hundra poäng jämfört med föregående år och läget inte ser ut att förändras under 12 kommande månaderna. Senaste motsvarande nedgång skedde under åren 2010– 2011.
Prognoserna för både export- och importtransporter inom Finlands sjötrafik har försvagats avsevärt sedan föregående period, eftersom båda saldotalen har sjunkit till omkring minus 50 poäng. Omkring hälften av deltagarna anser att exporten och importen förblir oförändrade och den andra hälften anser att båda minskar något.
Saldotalen som beskriver konkurrensen på sjötransportmarknaden har varit negativa under hela den tid som barometern sammanställts och deltagarna anser att konkurrensen kommer att hårdna ytterligare. Sjötrafikens fraktpriser har enligt deltagarna främst sjunkit under de gångna åren. Det ovanligt positiva saldotalet under åren 2017–2018 har igen blivit negativt. Även prognosen visar att priserna kommer att sjunka under de kommande 12 månaderna. Majoriteten av deltagarna under den gångna perioden anser att bränslepriset har slutat stiga och stannat på samma nivå. Läget tros förändras så att priset stiger under den kommande perioden.
Saldotalet som beskriver besättningskostnaderna för fartyg under finländsk flagg är negativt, liksom det har varit under hela barometerns historia. Under perioden har inga betydande förändringar i saldotalet skett. Även saldotalet för besättningskostnader på fartyg med annan än finländsk flagg förblir negativt, liksom under tidigare år.
Investeringarna i trafiken mellan Finland och utlandet har minskat något jämfört med föregående år. Saldotalet har dock förblivit positivt och situationen antas fortsätta på en god nivå under den kommande perioden.
Frågor om enstaka rederier
Saldotalet som beskriver rederiernas omsättning har sjunkit något jämfört med föregående period, men är fortfarande positivt. En liten nedgång förutspås även ske under den kommande perioden. Utnyttjandegraden av rederiernas kapacitet har sjunkit så att den är en aning negativ, men nedgången tros vara tillfällig.
Antalet sjöanställda på fartyg under finländsk flagg har inte förändrats nämnvärt under den innevarande perioden, men enligt prognosen kommer antalet att minska. Antalet sjöanställda på fartyg med annan än finländsk flagg har däremot ökat något och utvecklingen förutspås fortsätta under den kommande perioden.
Hinder för rederiernas utveckling och tillväxt samt förändringar i verksamhetsmiljön
Det främsta hindret för utveckling och tillväxt under den innevarande granskningsperioden var den allmänna osäkerheten inom ekonomin. Andra orosmoment för deltagarna var svårigheten att hitta kunnig sjöarbetskraft samt de ökade arbetskraftskostnaderna. Också otillräcklig efterfrågan, dålig prisutveckling samt priset för finländsk flagg sågs som betydande hinder.
En fjärdedel av deltagarna anser att sjöfartspolitiken har försämrats ytterligare under den pågående perioden. Grafen som beskriver sjöfartspolitiken har sedan år 2011 hela tiden varit negativ och den innevarande perioden avviker inte från den allmänna utvecklingen.
Prognosen för utvecklingen av de finländska rederiernas marknadsandel har, med undantag för åren 2017 och 2018, varit negativ under hela barometerns historia. Enligt prognosen från den gångna perioden förutspås situationen igen vända mot det sämre. De finskflaggade fartygens andel av godstrafiken mellan Finland och utlandet har varit omkring 30 procent sedan år 2006, då barometern för första gången sammanställdes.
Temafrågor
Rederibarometerns temafråga är en fråga eller frågeserie med nytt tema varje år, som kartlägger deltagarnas åsikter om aktuella teman. I år gällde temafrågan den globala gränsen för svavelhalten i bränsle som träder i kraft år 2020. Största delen av deltagarna anser att regeln inte kommer att påverka verksamheten på deras rederi, liksom inte heller sjötransporterna i hela Finland.
Ett nytt element i årets barometer är en temafråga, där ett specifikt tema granskas över en femårsperiod. I frågan kartlades rederiernas uppfattningar om ansvarsfullhet och i vilken grad befraktarna uppskattar ansvarsfullhet och miljövänlighet. Bland rederiernas konkurrensfördelar på sjötransportmarknaden nämner deltagarna till exempel miljövänlighet samt en allmän proaktivitet i utvecklingen av miljöfrågor, exempelvis när det gäller alternativa bränslen. Deltagarnas åsikter om befraktarnas uppskattning av ansvarsfullhet är tudelade: en del anser att dessa frågor uppskattas och beaktas i verksamheten, medan andra anser att man inte är beredd att betala de kostnader som en mer ansvarsfull verksamhet leder till.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [755]