Päättelytaitojen merkitys kuullun tarinan ymmärtämisessä viiden vuoden iässä
Paajanen, Pauliina (2021-01-25)
Päättelytaitojen merkitys kuullun tarinan ymmärtämisessä viiden vuoden iässä
Paajanen, Pauliina
(25.01.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117181
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103117181
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin lasten kuullun tarinan ymmärtämistä ja sen suhdetta päättelytaitoihin
viiden vuoden iässä. Lisäksi analysoitiin sitä, missä määrin on mahdollista havaita yksilöllisiä
eroja 5-vuotiaiden lasten kuullun ymmärtämisen taidoissa, ja miten ikä ja sukupuoli ovat yhteydessä kuullun tarinan ymmärtämiseen sekä minkälaisia tarinan ymmärtämisen kehitysprofiileja
voidaan tunnistaa jo ennen esiopetusikää.
Tutkimus on osa laajempaa SataKiel -projektia, jonka johtajana toimii professori Janne Lepola.
Aineiston keruu toteutettiin syksyllä 2019 viidessä eri päiväkodissa Varsinais-Suomen alueella.
Kuullun tarinan ymmärtämistä arvioitiin Diagnostiset testit 2 -tehtäväsarjalla ja päättelytaitoa
Parisin ja Parisin (2003) kehittämän kuvakertomusmenetelmän avulla. Kuullun tarinan ymmärtämistä mittaava testi koostui muistinvaraisen kerronnan tehtävistä ja tarinan ydinrakenteeseen
pohjautuvista vihjeistetyistä kysymyksistä. Tutkimukseen osallistuneiden lasten taitoa tehdä
päätelmiä kuvatarinan tapahtumista arvioitiin vihjeistetyillä implisiittisillä kysymyksillä. Lisäksi
lasten varhaiskasvattajat arvioivat lapsen tarinan ymmärtämisen valmiuksia ja toimintaa heille
suunnatun kyselyn avulla.
Tulokset osoittivat, että kuullun ymmärtäminen oli tilastollisesti merkittävästi yhteydessä päättelytaitoihin, sillä lasten suoriutuminen päättelytaitoja mittaavissa tehtävissä selitti noin 15 %
lasten yksilöllisistä eroista kuullun ymmärtämisen tehtävissä. Tulokset ovat samansuuntaisia
kuin 4–9-vuotiaille suomalaislapsille toteutetussa Promo -pitkittäistutkimuksesta (Lepola,
Lynch, Laakkonen, Silvén & Niemi 2012) saadut. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että ikä oli voimakkaasti yhteydessä kuullun ymmärtämisen muistinvaraisen kerronnan kanssa. Ikä myös korreloi tilastollisesti merkittävästi opettaja-arviossa lapsen tarinan kertomisen ja ymmärtämisen
taidoista sekä oppimisen valmiuksista. Sukupuolten välisiä osaamiseroja kuullun tarinan ymmärtämisessä ja päättelytaidoissa analysoitaessa havaittiin, että tytöt menestyvät poikia paremmin tilastollisesti merkitsevästi vain kuullun ymmärtämisen vihjeistetyissä kysymyksissä. Tyttö-
jen keskiarvo oli kuitenkin poikien keskiarvoa hieman korkeampi sekä muistivaraisessa kerronnassa että päättelytaidoissa.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tyttöjen ja poikien välinen ero kuullun ymmärtämisen taidoissa on mahdollista havaita jossain määrin jo viiden vuoden iässä. Iän myötä tarkentuvat mahdollisuudet ennustaa myös sitä, kenellä lukemisvalmiudet ovat koulun alkaessa
iänmukaiset ja kenellä puutteelliset. Tulokset viittaavat siihen, että kuullun ymmärtämisen ja
päätelmien tekemisen taitojen harjoittelu on merkityksellistä jo ennen esiopetusta ja koulutaipaleen alkua.
viiden vuoden iässä. Lisäksi analysoitiin sitä, missä määrin on mahdollista havaita yksilöllisiä
eroja 5-vuotiaiden lasten kuullun ymmärtämisen taidoissa, ja miten ikä ja sukupuoli ovat yhteydessä kuullun tarinan ymmärtämiseen sekä minkälaisia tarinan ymmärtämisen kehitysprofiileja
voidaan tunnistaa jo ennen esiopetusikää.
Tutkimus on osa laajempaa SataKiel -projektia, jonka johtajana toimii professori Janne Lepola.
Aineiston keruu toteutettiin syksyllä 2019 viidessä eri päiväkodissa Varsinais-Suomen alueella.
Kuullun tarinan ymmärtämistä arvioitiin Diagnostiset testit 2 -tehtäväsarjalla ja päättelytaitoa
Parisin ja Parisin (2003) kehittämän kuvakertomusmenetelmän avulla. Kuullun tarinan ymmärtämistä mittaava testi koostui muistinvaraisen kerronnan tehtävistä ja tarinan ydinrakenteeseen
pohjautuvista vihjeistetyistä kysymyksistä. Tutkimukseen osallistuneiden lasten taitoa tehdä
päätelmiä kuvatarinan tapahtumista arvioitiin vihjeistetyillä implisiittisillä kysymyksillä. Lisäksi
lasten varhaiskasvattajat arvioivat lapsen tarinan ymmärtämisen valmiuksia ja toimintaa heille
suunnatun kyselyn avulla.
Tulokset osoittivat, että kuullun ymmärtäminen oli tilastollisesti merkittävästi yhteydessä päättelytaitoihin, sillä lasten suoriutuminen päättelytaitoja mittaavissa tehtävissä selitti noin 15 %
lasten yksilöllisistä eroista kuullun ymmärtämisen tehtävissä. Tulokset ovat samansuuntaisia
kuin 4–9-vuotiaille suomalaislapsille toteutetussa Promo -pitkittäistutkimuksesta (Lepola,
Lynch, Laakkonen, Silvén & Niemi 2012) saadut. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että ikä oli voimakkaasti yhteydessä kuullun ymmärtämisen muistinvaraisen kerronnan kanssa. Ikä myös korreloi tilastollisesti merkittävästi opettaja-arviossa lapsen tarinan kertomisen ja ymmärtämisen
taidoista sekä oppimisen valmiuksista. Sukupuolten välisiä osaamiseroja kuullun tarinan ymmärtämisessä ja päättelytaidoissa analysoitaessa havaittiin, että tytöt menestyvät poikia paremmin tilastollisesti merkitsevästi vain kuullun ymmärtämisen vihjeistetyissä kysymyksissä. Tyttö-
jen keskiarvo oli kuitenkin poikien keskiarvoa hieman korkeampi sekä muistivaraisessa kerronnassa että päättelytaidoissa.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tyttöjen ja poikien välinen ero kuullun ymmärtämisen taidoissa on mahdollista havaita jossain määrin jo viiden vuoden iässä. Iän myötä tarkentuvat mahdollisuudet ennustaa myös sitä, kenellä lukemisvalmiudet ovat koulun alkaessa
iänmukaiset ja kenellä puutteelliset. Tulokset viittaavat siihen, että kuullun ymmärtämisen ja
päätelmien tekemisen taitojen harjoittelu on merkityksellistä jo ennen esiopetusta ja koulutaipaleen alkua.