Rikotut lupaukset: Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla

Abstract

Väitöskirja tarkastelee esiaviollisia suhteita sekä toimijuutta Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla. Tutkimus kysyy, miten yliopistojen omat tuomioistuimet eli konsistorit tutkivat ja tuomitsivat esiaviollisiin suhteisiin liittyneitä rikoksia sekä millaisia sukupuolittuneita vaikutuksia vuosisadan aikana tapahtuneilla oikeuskäytäntöjen muutoksilla oli. Lisäksi kysytään, mitä esiaviollisiin suhteisiin liittyneet oikeustapaukset ja lainsäädäntö kertovat naisten, miesten ja instituutioiden toimijuudesta. Tutkimus kytkeytyy sukupuolihistorian tutkimusperinteeseen ja käy keskustelua oikeushistoriallisten tutkimusten kanssa.

Tutkimus koostuu johdanto- ja yhteenveto-osasta sekä viidestä artikkelista. Artikkeleissa on käsitelty avioliittolupauksen rikkomiseen liittyvän lainsäädännön sukupuolittuneisuutta, yliopisto-opiskelijoiden esiaviollisia suhteita ja avioitumista, rakkauden ja sukupuolen merkitystä esiaviollisissa suhteissa sekä niihin liittyneiden oikeustapausten käsittelyssä sekä perheenjäsenten toimijuutta ja reagointia pojan syyllistyessä esiaviolliseen suhteeseen. Lähteenä käytetään kirkollista ja maallista lainsäädäntöä, lainsäädäntöä kommentoivia aikalaisjulkaisuja sekä Turun kuninkaallisen akatemian ja Uppsalan yliopiston konsistorien sekä Turun kaupungin tuomioistuinten pöytäkirjoja. Keskeisinä analyysin välineinä toimivat käsitteet oikeuskäytännöt, sukupuoli ja toimijuus.

Tutkimus osoittaa, että konsistorit tuomitsivat esiaviollisiin suhteisiin liittyneet rikokset samoja oikeuskäytäntöjen muutoslinjoja noudattaen kuin valtakunnan muut tuomioistuimet, joskin yliopistokaupunkien välillä oli erojakin. Oikeuskäytäntöjen muutokset vaikeuttivat naisten asemaa, mutta ne toivat naisille myös laintulkintaan pohjaavaa toimijuutta. Nuorten miesten toimijuus määrittyi esiaviollisiin suhteisiin liittyneissä oikeustapauksissa kuuliaisuuden retoriikan kautta. Lopulta nuorten, naimattomien naisten ja miesten toimijuus muistutti paljossa toisiaan ja rakentui neuvotellen instituutioiden ja vanhempien kanssa. Tämä kannustaa tutkimaan toimijuutta sukupuolten vuorovaikutuksen näkökulmasta vastakkainasettelun sijaan. Intersektionaalista tutkimusotetta hyödyntäen tutkimuksessa todetaan, että kaiken ikäisten naisten ja miesten toimijuutta määrittivät sukupuolen lisäksi ikä, aviosääty, kokemus, yhteiskunnallinen sääty sekä asema perheessä ja yhteisössä.

Broken Promises. Premarital Relationships and Agency in the Late Seventeenth-Century Swedish University Towns

This dissertation focuses on premarital relationships and agency in Swedish university towns during the latter part of the 17th century. It analyses how academic consistory courts examined and judged cases concerning premarital relationships and how changes in legal praxis from the so-called judicial revolution caused gendered effects on women and men. In addition, the dissertation examines what laws, other legal documents and court cases tell about agency in early modern Sweden. The themes are studied in the context of gender history and legal history.

The thesis entails an introductory and summary part as well as five articles. The articles discuss the legislation concerning breaches of marital promise and how it was gendered; the premarital relationships of university students and when students were pressured to marry; the meaning of love in premarital relationships and in court hearings over these relationships, as well as the reactions of family members and their agency in situations where a son had engaged in a premarital relationship. The source material of the study consists of different legal documents and court records from the academic consistories of the Royal Academy of Turku and the University of Uppsala. The concepts of legal praxis, gender and agency are key methodological instruments of the research.

The study shows that the academic consistories examined and judged criminal cases concerning premarital relationships in the same manner as other courts of law in Sweden. The same changes in legal praxis influenced the practices of academic consistories, although there were also differences between their practices. Changes in legal praxis made women’s positions more difficult in cases concerning the breach of marital promise, but it simultaneously gave them agency. The agency of young men was determined by the rhetoric of obedience in the court hearings. However, the agency of both women and men was mainly determined by similar factors; therefore, studying agency from a viewpoint of interaction instead of opposition between genders is encouraged. Using an intersectional method, it is concluded that the agency of women and men was determined not only by gender but also by age, marital status, estate and experience, and more generally by their position within a family and society.