”Hän ei haluu kertoo asioista, joista hän ei osaa puhua.” : Vanhempien kokemukset arjesta kielihäiriöisen lapsen kanssa ja ryhmätoiminnan vaikutukset
Bernitz, Susanna (2021-02-22)
”Hän ei haluu kertoo asioista, joista hän ei osaa puhua.” : Vanhempien kokemukset arjesta kielihäiriöisen lapsen kanssa ja ryhmätoiminnan vaikutukset
Bernitz, Susanna
(22.02.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019320
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019320
Tiivistelmä
Tämän Pro gradun tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia vanhemmilla on arjesta kielihäiriöisen lapsen kanssa ja muuttuvatko kokemukset ryhmätoimintaan osallistumisen jälkeen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla vanhempainryhmään osallistuneiden perheiden vanhempia. Lisäksi vanhemmat täyttivät haastatteluiden yhteydessä kyselylomakkeet. Haastattelut ja kyselyt toteutettiin syys-, loka- ja marraskuussa 2020 ennen ja jälkeen ryhmätoiminnan. Aineisto kerättiin osana Vuorovaikutuksen avaimet -hanketta, joka on suunnattu perheille, joissa on herännyt huoli lapsen puheen- ja kielenkehityksestä.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat huolestuneet lapsen kielen kehityksestä kotona, kun lapsen puhe on ollut epäselvää ja ymmärtäminen heikkoa. Vanhemmat kuvaavat suurimpien haasteiden liittyvän tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät ymmärrä lasta tai lapsi ei ymmärrä hänelle annettuja ohjeita. Lisäksi haasteita luovat erilaiset siirtymätilanteet, lapsen puhumattomuus ja tarve vanhemman jatkuvaan läsnäoloon sekä lapsen yölliset heräilyt ja aggressiivisuus. Vanhemmat pohtivat ryhmätoiminnan jälkeen enemmän vaihtoehtoisia selityksiä lapsen haastavan käyttäytymisen taustalle ja pyrkivät näkemään tilanteita myös lastensa silmin. Tutkimuksen mukaan vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin lapsensa käyttäytymistä. The aim of this master’s thesis was to study everyday life experiences of the parents whose child is diagnosed with developmental language disorder and the possible effects of group activities on these experiences. The data was gathered by interviewing parents who participated in group activity. The parents also filled out questionnaires. Gathering data took place in September, October, and November 2020 before and after the group activity. The study is a part of “Vuorovaikutuksen avaimet” project created for families concerned about their children’s language improvement.
The results of the study show that unclear speech of the child and weak level of understanding have made the parents worry about their child’s language improvement. Parents relate the biggest challenges to situations where they do not understand the child, or the child does not understand given instructions. Other challenging situations occur when the child needs to move from one place to another, when the child is speechless or needs to get the parents’ attention. Parents also find it difficult when the child wakes up during the night, and occasional aggressive behaviour. After the group activities the parents could give more alternate explanations for child’s challenging behaviour and tried to see the situations from the child’s perspective. The results of the study indicate that supporting parents’ reflective function will help them to better understand their children’s behaviour.
Tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat huolestuneet lapsen kielen kehityksestä kotona, kun lapsen puhe on ollut epäselvää ja ymmärtäminen heikkoa. Vanhemmat kuvaavat suurimpien haasteiden liittyvän tilanteisiin, joissa vanhemmat eivät ymmärrä lasta tai lapsi ei ymmärrä hänelle annettuja ohjeita. Lisäksi haasteita luovat erilaiset siirtymätilanteet, lapsen puhumattomuus ja tarve vanhemman jatkuvaan läsnäoloon sekä lapsen yölliset heräilyt ja aggressiivisuus. Vanhemmat pohtivat ryhmätoiminnan jälkeen enemmän vaihtoehtoisia selityksiä lapsen haastavan käyttäytymisen taustalle ja pyrkivät näkemään tilanteita myös lastensa silmin. Tutkimuksen mukaan vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin lapsensa käyttäytymistä.
The results of the study show that unclear speech of the child and weak level of understanding have made the parents worry about their child’s language improvement. Parents relate the biggest challenges to situations where they do not understand the child, or the child does not understand given instructions. Other challenging situations occur when the child needs to move from one place to another, when the child is speechless or needs to get the parents’ attention. Parents also find it difficult when the child wakes up during the night, and occasional aggressive behaviour. After the group activities the parents could give more alternate explanations for child’s challenging behaviour and tried to see the situations from the child’s perspective. The results of the study indicate that supporting parents’ reflective function will help them to better understand their children’s behaviour.