Tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen vaikutukset pien- ja mikroyritysten tilinpäätösten laatuun : Laskentahenkilöiden näkökulma
Laurila, Jenna (2021-03-09)
Tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen vaikutukset pien- ja mikroyritysten tilinpäätösten laatuun : Laskentahenkilöiden näkökulma
(09.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019322
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104019322
Tiivistelmä
Vuonna 2018 Suomen tilintarkastuslakiin ehdotettiin muutosta, joka olisi vapauttanut mikroyritykset tilintarkastusvelvollisuudesta. Yksi merkittävimmistä huolenaiheista lakiesitykseen liittyen oli, että se heikentäisi tilinpäätösten laatua. Lausuntopalautteen perusteella tilintarkastusrajojen noston sijaan ryhdyttiin suunnittelemaan kevyemmän tarkastuksen mahdollisuutta. Kesällä 2020 julkaistiin lakia valmistelleen työryhmän mietintö, jonka mukaan mikroyritykset voisivat valita tilintarkastuksen ja yleisluonteisen tarkastuksen väliltä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää molempien tarkastusmuotojen merkitystä pien- ja mikroyritysten tilinpäätösten laadun kannalta.
Tutkielman kirjallisuuskatsaus kohdistuu tilintarkastuksen periaatteisiin ja lainsäädäntöön, tilintarkastuksen teorioihin sekä tilintarkastuksen tarvetta ohjaaviin tekijöihin. Yleisluonteista tarkastusta verrataan tilintarkastukseen ja lisäksi syvennytään ajankohtaiseen lakiuudistukseen. Tutkielman empiirisessä osuudessa toteutettujen kirjanpitäjien ja tilinpäätösanalyytikoiden teemahaastattelut osoittavat, että tilintarkastus tukee kirjanpitäjän työtä ja yrittäjän toimintaa sekä lisää usein myös tilinpäätöksen käyttäjän luottamusta. Molempien tarkastusmuotojen merkitys on kuitenkin riippuvainen tilintarkastajan toimintatavoista.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että pienten yhtiöiden tilinpäätöksen laatu paranee molempien tarkastusmuotojen seurauksena. Tilinpäätöksen laadun kannalta on olennaista, että ulkopuolinen tarkastaja suorittaa tilinpäätöksen varmennuksen. Varmennusmuoto ei puolestaan ratkaisevasti vaikuta tilinpäätöksen laatuun, joten suunniteltu lakiuudistus ei todennäköisesti heikentäisi tilinpäätösten laatua. Yleisluonteinen tarkastus ei välttämättä heti saavuta luottamusta herättävää asemaa tilintarkastuksen rinnalla, vaan tarkastusmuodon vakiintumiseen kuluu aikaa. Tämän tutkielman valmistuessa tilintarkastuslain muuttamiseen liittyvä valmistelutyö on vielä kesken. Lakihanke on lisätty syysistuntokauden 2021 lainsäädäntösuunnitelmaan.
Tutkielman kirjallisuuskatsaus kohdistuu tilintarkastuksen periaatteisiin ja lainsäädäntöön, tilintarkastuksen teorioihin sekä tilintarkastuksen tarvetta ohjaaviin tekijöihin. Yleisluonteista tarkastusta verrataan tilintarkastukseen ja lisäksi syvennytään ajankohtaiseen lakiuudistukseen. Tutkielman empiirisessä osuudessa toteutettujen kirjanpitäjien ja tilinpäätösanalyytikoiden teemahaastattelut osoittavat, että tilintarkastus tukee kirjanpitäjän työtä ja yrittäjän toimintaa sekä lisää usein myös tilinpäätöksen käyttäjän luottamusta. Molempien tarkastusmuotojen merkitys on kuitenkin riippuvainen tilintarkastajan toimintatavoista.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että pienten yhtiöiden tilinpäätöksen laatu paranee molempien tarkastusmuotojen seurauksena. Tilinpäätöksen laadun kannalta on olennaista, että ulkopuolinen tarkastaja suorittaa tilinpäätöksen varmennuksen. Varmennusmuoto ei puolestaan ratkaisevasti vaikuta tilinpäätöksen laatuun, joten suunniteltu lakiuudistus ei todennäköisesti heikentäisi tilinpäätösten laatua. Yleisluonteinen tarkastus ei välttämättä heti saavuta luottamusta herättävää asemaa tilintarkastuksen rinnalla, vaan tarkastusmuodon vakiintumiseen kuluu aikaa. Tämän tutkielman valmistuessa tilintarkastuslain muuttamiseen liittyvä valmistelutyö on vielä kesken. Lakihanke on lisätty syysistuntokauden 2021 lainsäädäntösuunnitelmaan.