Virtaa sähköautoiluun - sähköautojen lisäämiseen tähtäävät ohjauskeinot
Lepistö, Laura (2021-03-25)
Virtaa sähköautoiluun - sähköautojen lisäämiseen tähtäävät ohjauskeinot
(25.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099999
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099999
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi päästöjä on vähennettävä merkittävästi lähivuosina. Henkilöautoliikenteen sähköistämisellä voidaan vähentää liikennesektorin päästöjä huomattavasti ja tarvittava tekniikka tähän muutokseen on jo olemassa. Sähköautot ovat kuitenkin vielä hankintakustannuksiltaan kalliita ja latausinfrastruktuuri on vasta rakentumassa. Useat valtiot ovat ottaneet käyttöön kansallisia ohjauskeinoja henkilöautojen sähköistymisen vauhdittamiseksi. Myös Suomessa on käytössä ohjauskeinoja, joilla pyritään lisäämään sähköautojen määrää.
Tässä sääntelyteoreettisessa tutkielmassa selvitettiin, mitä kansallisia tavoitteita autoilun sähköistämiselle on asetettu ja mitä tavoitteisiin tähtääviä ohjauskeinoja Suomessa on ollut käytössä. Oikeusvertailun avulla tarkasteltiin, minkälaisia ohjauskeinoja vertailumaissa on ollut käytössä ja sen avulla analysoitiin, minkälaisia vaikuttavampia ohjauskeinoja Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa ottaa käyttöön.
Sähköautojen lisäämiseen tähtäävinä ohjauskeinoina Suomessa on käytössä hankintatuki, latausinfrastruktuurin rakentamisen tuet, veroedut, romutuspalkkio, informaatio-ohjaus, kaavoitus, julkisiin hankintoihin liittyvä sääntely sekä paikalliset tuet. Tavoite 600 000–700 000 sähköautosta vuoteen 2030 mennessä edellyttää kuitenkin vaikuttavampien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Ohjauskeinojen tarkastelun ja oikeusvertailun perusteella hankintatuen nosto, yksityisten latauspisteiden rakentamisen tuen nosto ja laajentaminen myös yksityishenkilöille, julkisten latauspisteiden tuen nosto ja yksinkertaistaminen, täyssähköautojen vapautus auto-, ajoneuvo-, käyttövoima- ja arvonlisäverosta sekä täyssähköautoille myönnettävä oikeus bussikaistojen käyttöön ovat sellaisia vaikuttavia keinoja, joita Suomessa on harkittava vakavasti. Täyssähköautoille myönnettävien etujen lisäksi henkilöautoilun sähköistymiskehitystä voidaan edistää korkeampipäästöisten autojen tai fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristämällä.
Tässä sääntelyteoreettisessa tutkielmassa selvitettiin, mitä kansallisia tavoitteita autoilun sähköistämiselle on asetettu ja mitä tavoitteisiin tähtääviä ohjauskeinoja Suomessa on ollut käytössä. Oikeusvertailun avulla tarkasteltiin, minkälaisia ohjauskeinoja vertailumaissa on ollut käytössä ja sen avulla analysoitiin, minkälaisia vaikuttavampia ohjauskeinoja Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa ottaa käyttöön.
Sähköautojen lisäämiseen tähtäävinä ohjauskeinoina Suomessa on käytössä hankintatuki, latausinfrastruktuurin rakentamisen tuet, veroedut, romutuspalkkio, informaatio-ohjaus, kaavoitus, julkisiin hankintoihin liittyvä sääntely sekä paikalliset tuet. Tavoite 600 000–700 000 sähköautosta vuoteen 2030 mennessä edellyttää kuitenkin vaikuttavampien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Ohjauskeinojen tarkastelun ja oikeusvertailun perusteella hankintatuen nosto, yksityisten latauspisteiden rakentamisen tuen nosto ja laajentaminen myös yksityishenkilöille, julkisten latauspisteiden tuen nosto ja yksinkertaistaminen, täyssähköautojen vapautus auto-, ajoneuvo-, käyttövoima- ja arvonlisäverosta sekä täyssähköautoille myönnettävä oikeus bussikaistojen käyttöön ovat sellaisia vaikuttavia keinoja, joita Suomessa on harkittava vakavasti. Täyssähköautoille myönnettävien etujen lisäksi henkilöautoilun sähköistymiskehitystä voidaan edistää korkeampipäästöisten autojen tai fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristämällä.