Dividends and Institutions : Empirical study on dividend decision and ownership structure on publicly listed companies in the European Union

Abstract

Pension funds and insurance companies are interesting, usually at least partially tax-exempt, and strictly regulated entities which together manage more that 50% of the assets within the European Union. At the same time, cash dividends are still the most common way to distribute profit to investors and provides a stable cash flow in well diversified portfolio. Intuitively it could make sense that abovementioned institutional investors would prefer stable stream of cash to meet their annual obligations. The purpose of this master’s thesis was to investigate the link between institutional ownership and dividend decisions made by publicly listed firms on the EU market between 2010– 2017. This subject has been studied before in different markets, but this thesis is the first that studies this phenomenon at the EU level by utilizing a unique data set combined from Bureau von Dijk’s Orbis Europe and Refinitiv’s Datastream and Worldscope databases. The main question is whether institutional investors would affect the dividend decision of the company where they have a significant, at least 5% share of equity. Furthermore, it is studied how presence of two or more institutional investors affect the decision. Additionally, few other potential determinants of dividends are tested. The research was conducted by using a quantitative methodology which is a typical approach in corporate finance where data is widely available. Fixed effects linear regression model was determined to be the most appropriate method as panel data was available and the estimation was done by using ordinary least squares method. Due to heteroskedasticity, Eicker- Huber-White heteroskedastic consistent standard errors were used. Statistical analysis was done in R-Studio. The empirical results of the thesis suggest that there is large and positive relationship between institutional investors and dividends distributed, even if not statistically significant, at least when one institutional investor is considered. In case of at least two institutional investors, the effect is large and negative while being statistically significant. In addition, earnings and previous dividends turn out to be important determinants of a dividend decision. To conclude, it appears that either institutional investors prefer dividends but the sample does not support that idea, or institutional investors are indifferent between dividends and capital gains and just happen to own large firms which typically pay more dividends, without causality.

Eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt ovat mielenkiintoisia ja yleensä ainakin osittain verovapaita ja tiukasti säänneltyjä yhtiöitä, jotka yhdessä hallitsevat yli 50 % Euroopan Union sijoitusvarallisuudesta. Samanaikaisesti, käteisosingot ovat edelleen yleisin tapa siirtää voittoja sijoittajille, ja ne tuottavat tasaisen kassavirran hyvin hajautetussa portfoliossa. Intuitiivisesti ajatellen on uskottavaa väittää edellämainitun tyyppiset sijoittajat suosisivat tasaista käteisen virtaa pystyäkseen vastaamaan vuosittaisiin velvoitteisiinsa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia institutionaalisten sijoittajien ja julkisesti listattujen yhtiöiden osingonjakopäätösten välistä linkkiä EU:n markkinoilla aikavälillä 2010–2017. Aihetta on tutkittu aikaisemmin eri markkinoilla, mutta tämä tukielma on ensimmäinen, joka tutkii kyseistä ilmiötä EU:n tasolla käyttäen ainutlaatuista havaintodataa, joka on muodostettu yhdistämällä Bureau von Dijk’s Orbis Europe ja Refinitivin Datastream ja Worldscope tietokantoja. Pääasiallisena kysymyksenä on se, että vaikuttavatko institutionaaliset sijoittajat yhtiön osingonjakopäätökseen, kun ne omistavat merkittävän, vähintään 5 % osuuden omasta pääomasta. Tämän lisäksi tutkitaan kuinka useamman kuin yhden merkittävän institutionaalisen sijoittajan läsnäolo vaikuttaa. Myös muutamaa muuta osinkoihin vaikuttavaa tekijää tutkittiin. Tutkimus toteutettiin käyttämällä määrällistä metodologiaa, mikä on tyypillinen lähestymistapa yritysrahoituksessa, kun dataa on helposti saatavilla. Tutkimuksessa oli käytettävissä dataa paneelimuodossa, joten kiinteiden vaikutusten lineaarinen regressiomalli valittiin sopivimpana käytettäväksi metodiksi. Malli estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä. Heteroskedatisuudesta johtuen tulosten analysoinnissa käytettiin Eicker-Huber-White heteroskedastisia keskivirheitä. Tilastolliset analyysit toteutettiin R-Studiolla. Tutkielman empiiriset tulokset antavat ymmärtää, että institutionaalisten sijoittajien ja jaettujen osinkojen välillä olisi suuri ja positiivinen, vaikkakaan ei tilastollisesti merkittävä, yhteys yhden institutionaalisen sijoittajan tapauksessa. Kun sijoittajia on vähintään kaksi on yhteys suuri, negatiivinen, ja tilastollisesti merkittävä. Lisäksi ilmeni, että tuotoilla ja aikaisemmin jaetuilla osingoilla on tärkeä rooli osingonjakopäätöksen taustalla. Loppujen lopuksi, vaikuttaa siltä, että joko institutionaaliset sijoittajat suosivat osinkoja, mutta syystä tai toisesta aineisto ei tue tätä. Toisaalta on myös mahdollista, että institutionaaliset sijoittajat ovat indifferenttejä osinkojen ja myyntivoittojen välillä ja vain sattuvat omistamaan suuria yhtiöitä, jotka tyypillisesti maksavat enemmäm osinkoja, ilman syy-seuraus -suhdetta.