Se auttaa minulle nauttia talvipäivää. Korpuspohjainen tutkimus lähdekielen vaikutuksesta S2-oppijoiden verbirektioihin
Kallio, Ilmari (2021-03-10)
Se auttaa minulle nauttia talvipäivää. Korpuspohjainen tutkimus lähdekielen vaikutuksesta S2-oppijoiden verbirektioihin
(10.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610786
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610786
Tiivistelmä
Tarkastelen ja vertailen pro gradu -työssäni ulkomaalaisten suomenoppijoiden verbirektioita. Vertailen tutkimuksessani lähdekieleltään viron- (suomen sukukieli) ja venäjänkielisten (eri kieliperhe) suomenoppijoiden verbirektioita.
Aineistoni on kerätty Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (International Corpus of Learner Finnish, ICLFI) (Jantunen 2011). Käytän eurooppalainen viitekehyksen (EVK) mukaisesti pääosin B1-tasolla olevia kielenoppijoita. ICLFI:stä käyttämäni tekstit koostuvat viron- ja venäjänkielisten yliopistotason suomenoppijoiden kirjallisista tuotoksista.
Tutkimukseni on vertaileva tutkimus, jossa tarkastelen viron ja venäjän kielen oletettua siirtovaikutusta suomen kielen opiskeluun. Tutkimus on korpuspohjainen, koska tutkin ennalta valmiita hypoteeseja.
Tarkastelen lähdekielen vaikutusta verbirektioihin Scott Jarvisin (2000) viitekehykseen avulla. Eri lähdekieltä edustavien informanttien tuotoksia vertaillaan niin, että kohdekielisten tuotosten osoitetaan johtuvan informantin lähdekielestä.
Lähdekieleltään venäjänkielisten siirtovaikutuksen tarkasteluun valitsin sopivimmaksi auttaa-verbin. Lähdekieleltään vironkielisille sopivin valinta oli nauttia-verbi, sillä verbin vironkielistä vastinetta käytetään partitiivirektiossa.
Kaikista auttaa-verbin havainnoista allatiivirektio esiintyi viidessä prosentissa. Tämä osoittaa, että venäjänkielisellä verbirektiolla on lievää siirtovaikutusta, ellei suomenoppija ole tiedostanut lähdekielensä vaikutusta. Aineiston suomenoppijat, jotka ovat oppineet käyttämään auttaa-verbiä kohdekielen mukaisesti, eivät enää horjuneet sen käytössä – yhtä informanttia lukuun ottamatta. Vironkielisillä sen sijaan esiintyi auttaa-verbin kanssa adessiivirektiota, jota venäjänkielisillä ei ollut saman verbin kanssa lainkaan.
Nauttia-verbistä tehdyt havainnot eivät myöskään yllättäneet suuresti. Tosin partitiivirektioiden määrä vironkielisillä oli suurehko, sillä 34 %:ssa nauttia-verbin tuotoksissa oli partitiivirektio. Tämä osoittaa, että lähdekielellä on ollut vaikutusta vironkielisten suomenoppijoiden verbirektiovalinnoissa.
Aineistoni on kerätty Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (International Corpus of Learner Finnish, ICLFI) (Jantunen 2011). Käytän eurooppalainen viitekehyksen (EVK) mukaisesti pääosin B1-tasolla olevia kielenoppijoita. ICLFI:stä käyttämäni tekstit koostuvat viron- ja venäjänkielisten yliopistotason suomenoppijoiden kirjallisista tuotoksista.
Tutkimukseni on vertaileva tutkimus, jossa tarkastelen viron ja venäjän kielen oletettua siirtovaikutusta suomen kielen opiskeluun. Tutkimus on korpuspohjainen, koska tutkin ennalta valmiita hypoteeseja.
Tarkastelen lähdekielen vaikutusta verbirektioihin Scott Jarvisin (2000) viitekehykseen avulla. Eri lähdekieltä edustavien informanttien tuotoksia vertaillaan niin, että kohdekielisten tuotosten osoitetaan johtuvan informantin lähdekielestä.
Lähdekieleltään venäjänkielisten siirtovaikutuksen tarkasteluun valitsin sopivimmaksi auttaa-verbin. Lähdekieleltään vironkielisille sopivin valinta oli nauttia-verbi, sillä verbin vironkielistä vastinetta käytetään partitiivirektiossa.
Kaikista auttaa-verbin havainnoista allatiivirektio esiintyi viidessä prosentissa. Tämä osoittaa, että venäjänkielisellä verbirektiolla on lievää siirtovaikutusta, ellei suomenoppija ole tiedostanut lähdekielensä vaikutusta. Aineiston suomenoppijat, jotka ovat oppineet käyttämään auttaa-verbiä kohdekielen mukaisesti, eivät enää horjuneet sen käytössä – yhtä informanttia lukuun ottamatta. Vironkielisillä sen sijaan esiintyi auttaa-verbin kanssa adessiivirektiota, jota venäjänkielisillä ei ollut saman verbin kanssa lainkaan.
Nauttia-verbistä tehdyt havainnot eivät myöskään yllättäneet suuresti. Tosin partitiivirektioiden määrä vironkielisillä oli suurehko, sillä 34 %:ssa nauttia-verbin tuotoksissa oli partitiivirektio. Tämä osoittaa, että lähdekielellä on ollut vaikutusta vironkielisten suomenoppijoiden verbirektiovalinnoissa.