Impact of ESG on financial performance : Empirical evidence from the European market 2002–2019
Olli, Kaisa (2021-03-15)
Impact of ESG on financial performance : Empirical evidence from the European market 2002–2019
Olli, Kaisa
(15.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610782
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610782
Tiivistelmä
There has recently been a growing interest in sustainability in the business landscape. The awareness of sustainability is also increasingly reflected in legislation, meaning that all responsible actions are no longer voluntary for companies. To sustain their competitive advantage, firms must adapt to the new legal requirements, and they are encouraged to pay more attention to their environmental, social, and governance (ESG) practices. A growing body of research has investigated the impact of ESG on corporate financial performance (CFP). Although most studies find a nonnegative ESG-CFP relationship, the results have not been consistent. In addition, the prior ESG-CFP research has mainly focused on the US market and often neglected to investigate the potential interaction effects of industry and economic specific characteristics on the ESG-CFP relationship. This paper aims to contribute to the extant literature by examining the ESG-CFP relationship in the European market, paying special attention to the effect of environmentally sensitive industries and market crises. A panel regression analysis with an unbalanced panel data set is applied to analyze the data from over 900 European firms from 20 countries during 2002–2019. ESG data is obtained from the Asset4 database, and CFP is proxied by return on assets (ROA) and Tobin’s Q to measure the impact of ESG on both account and market-based performance. The results provide evidence of a positive valuation effect of ESG in the European market. The positive ESG-CFP relationship is particularly observed for non-sensitive firms when CFP is measured with Tobin’s Q, whereas some findings imply a negative relationship for firms operating in environmentally sensitive industries when ROA is used as a proxy. Furthermore, the results indicate that high-ESG especially pays off when the overall level of trust in corporations and markets suffers a negative shock. Consistent with the stakeholder and legitimacy theory, the findings support that ESG activities enhance stakeholder communication and trust, rewarded with a higher firm value. Also, the findings provide a silver lining for the firms: although firms must increasingly put effort into ESG practices to comply with the legal requirements, improvements in ESG do not negatively affect their market value. Moreover, the results imply that companies investing in ESG practices can better prepare for future market crises. Kiinnostus vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on kasvanut yritysmaailmassa viime vuosina. Tietoisuus vastuullisuuden merkityksestä heijastuu myös yhä enemmän lainsäädäntöön. Yritysvastuuseen liittyvät käytänteet ja raportointivaateet eivät ole enää kaikilta osin vapaaehtoisia yrityksille, joten kilpailuedun säilyttämiseksi yritysten on sopeuduttava uusiin lakisääteisiin vaatimuksiin. Tämä kannustaa yrityksiä kiinnittämään toiminnassaan yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallinnointitapaan (ESG). ESG:n vaikutusta yritysten taloudelliseen suoriutumiseen on tutkittu laajalti. Vaikka suuri osa tutkimuksista löytää ei-negatiivisen yhteyden, tulokset eivät ole olleet yhteneväisiä. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on pääasiassa keskitytty Yhdysvaltain markkinoihin ja jätetty usein huomioimatta toimialan ja markkinaolosuhteiden mahdolliset interaktiovaikutukset. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä ESG:n vaikutuksista yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen tutkimalla ESG:n vaikutusta Euroopan markkinoilla ja kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristösensitiivisiin toimialoihin sekä markkinakriisien vaikutuksiin. Tutkimusmetodina käytetään paneeliregressiota, ja tutkimusaineisto kattaa yli 900 eurooppalaista yritystä 20:stä eri maasta vuosina 2002–2019. Tutkimuksessa käytetään Asset4-tietokannan ESG-dataa. Jotta ESG:n vaikutusta voidaan tutkia sekä tilinpäätös- että markkinaperusteiseen tulokseen, yrityksen taloudellista suoriutumista mitataan sekä koko pääoman tuottoasteella (ROA) että Tobinin Q:lla. Tulokset viittaavat siihen, että ESG vaikuttaa pääasiassa positiivisesti yrityksen suoriutumiseen Euroopan markkinoilla. Positiivinen vaikutus havaitaan erityisesti ei-sensitiivisillä toimialoilla mitatessa yrityksen suoriutumista Tobinin Q:lla. Negatiivinen vaikutus havaitaan puolestaan ympäristösensitiivisillä aloilla, kun yrityksen suoriutumista mitataan ROA:lla. Lisäksi tulokset osoittavat, että ESG-panostukset kannattavat erityisesti markkinoiden kohdatessa negatiivisen shokin. Sidosryhmä- ja legitimiteettiteorian mukaisesti tulokset tukevat näkemystä, että ESG parantaa yrityksen sidosryhmäviestintää ja -luottamusta, mikä vaikuttaa positiivisesti yrityksen arvoon. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että kiristyvän lainsäädännön takia yritysten kasvavat ESG-panostukset eivät vaikuta negatiivisesti yritysten markkina-arvoon, ja panostamalla ESG-käytäntöihin yritykset voivat varautua tuleviin markkinakriiseihin.