La crise anglophone au Cameroun : Comment est-elle traitée dans les citations des articles des journaux africains anglophones et francophones ?
Riihimäki, Emma (2021-03-17)
La crise anglophone au Cameroun : Comment est-elle traitée dans les citations des articles des journaux africains anglophones et francophones ?
Riihimäki, Emma
(17.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610788
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610788
Tiivistelmä
Cette étude analyse les façons comment les journaux africains traitent la crise anglophone
au Cameroun. La crise anglophone est un conflit linguistique qui est née à cause du débat
de l’inégalité entre deux langues officielles au Cameroun : l’anglais et le français. La crise
a commencée par des manifestations calmes mais la situation s’est aggravé et la crise est
devenue un conflit armé. Nous étudions comment les médias africains traitent la crise
dans leurs articles, et nous choisissons de concentrer sur des citations utilisées dans les
articles. Le bilinguisme officiel au Cameroun nous inspire d’étudier les articles
anglophones et les articles francophones.
Le cadre théorique de ce travail est un analyse du discours journalistique. Simplement dit,
l’analyse du discours étudie l’énonciation réalisée dans un certain lieu social. L’analyse
du discours journalistique étudie des fonctions discursives. Ces deux notions créent le
fond pour la partie théorique de cet étude. En plus, la partie théorique contient les
définitions de multilinguisme et de politique linguistique et aussi quelques notions
importantes pour que la situation au Cameroun puisse être mieux comprise.
Le corpus du travail se consiste en 20 articles des journaux électroniques africains : 10
articles anglophones et 10 francophones. Notre méthode d’analyse est l’analyse du
discours journalistique. La partie de l’analyse contient trois parties : les acteurs cités, les
thématiques des citations et les différences entre les citations anglophones et
francophones.
Dans la première partie, les acteurs cités dans les articles sont divisés cinq groupes : les
acteurs politiques pour l’Etat, les acteurs politiques contre l’Etat, les acteurs religieux, les
spécialistes, les chercheurs et les acteurs internationaux et les civiles. En plus, les acteurs
les plus cités, le président et le premier ministre camerounais, sont analysés plus
profondement. Dans la deuxième partie, six thématiques des citations sont présentées : le
dialogue national, la situation politique actuelle, la situation des individus ordinaires, les
actions du président Paul Biya, l’avenir de l’Ambazonie et les demandes de l’aide
adressées aux acteurs internationaux. Nous analysons les attitudes et positionnements des
acteurs cités envers les thématiques et les relations entre l’acteur cité et la/les personne/s
mentionnée/s dans la citation. Dans la dernière partie, les différences entre les citations
anglophones et francophones sont analysées, tandis que ces différences restent peu
nombreuses. 1. Johdanto
Crise anglophone eli englannin kielen kriisi on poliittinen kriisi, joka on ollut valloillaan
Kamerunissa viime vuodet. Kriisin katsotaan alkaneen vuonna 2016, vaikkakin sen
taustalla kyteneet jännitteet ovat olleet nähtävissä jo vuosikymmenten ajan (Africa News,
2019). Tämän poliittisen kriisin taustalla ovat kielelliset ongelmat. Kamerunin kaksi
virallista kieltä ovat englanti ja ranska, mutta Kamerun on hyvin monimuotoinen
kielellisesti (Jean, 2017). Maassa puhutaan noin 300 eri kieltä, ja arkipäiväisessä elämässä
pienemmät kielet ovat käytetympiä kuin viralliset kielet englanti ja ranska (Jean, 2017).
Lain mukaan englannin ja ranskan tulisi olla tasa-arvoisia kieliä virallisen asemansa
ansiosta. Käytännössä ranska on kuitenkin paljon vallitsevampi yhteiskunnassa (Jean,
2017). Tämän takia englanninkieliset opettajat ja tuomarit järjestivät rauhallisia
mielenosoituksia protestoidakseen epätasa-arvoista tilannetta (Africa News, 2019).
Rauhallisista mielenosoituksista alkanut konflikti kiihtyi kuitenkin aseelliseksi kriisiksi.
Englanninkieliset radikalisoituneet ryhmät ovat ottaneet yhteen Kamerunin armeijan
kanssa, jonka seurauksena tuhannet kamerunilaiset ovat joutuneet pakenemaan
kodeistaan, sivullisia on menehtynyt ja kyliä ja kouluja on tuhottu (Africa News, 2019).
Tässä työssä tutkitaan afrikkalaisten verkkolehtien uutisointia Kamerunin poliittisesta
kriisistä. Tutkimuksen kohteena on sekä englannin- että ranskankielisiä artikkeleita.
Tarkoituksena on selvittää, millaisia lähestymistapoja ja mahdollisia asenteita kriisiä ja
sen osallisia kohtaan artikkelien taustalla on. Kamerunin virallinen kaksikielisyys
innoittaa vertailemaan englanninkielistä ja ranskankielistä uutisointia aiheesta.
Tutkimuksessa keskitytään tarkemmin artikkeleissa käytettyihin sitaatteihin kolmen
tutkimuskysymyksen avulla:
1. Keitä toimijoita lainataan Kamerunin poliittista kriisiä käsittelevissä
englannin- ja ranskankielisissä artikkeleissa?
2. Mitä nämä sitaatit kertovat kriisistä?
3. Mitä eroavaisuuksia löytyy sitaateissa englannin- ja ranskankielisten
artikkeleiden välillä?
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen hypoteesina pidetään sitä, että ranskankielisistä
artikkeleista löytyy lähinnä ranskankielisten henkilöiden lainaamista, kun taas englanninkielisistä artikkeleista löytyy lähinnä englanninkielisten henkilöiden
lainaamista. Lisäksi oletetaan, että eniten kaikissa artikkeleissa lainataan poliittisia
toimijoita sekä erilaisia asiantuntijoita. Mitä tulee toiseen tutkimuskysymykseen,
katsotaan, että siteerattujen henkilöiden suhtautuminen kriisiin vastaa heidän
kielipoliittista taustaansa. Oletetaan, että suurin eroavaisuus lainauksissa englannin- ja
ranskankielisten artikkeleiden välillä koskee lainattuja henkilöitä: englanninkieliset
lehdet siteeraavat todennäköisesti mieluummin englanninkielisiä toimijoita ja täten
mahdollisesti heidän kantaansa tukevia mielipiteitä, ja ranskankieliset lehdet päinvastoin.
2. Teoria
Tämän työn teoreettisen kehyksen muodostaa diskurssianalyysi ja tarkemmin ottaen
journalistinen diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin voidaan katsoa tarkoittavan tietyn
kielellisen tuotteen tutkimusta tietyssä sosiaalisessa ympäristössä (Maingueneau, 1996).
Diskurssianalyysia voidaan katsoa useasta eri näkökulmasta, esimerkiksi kielellisestä,
sosiaalisesta tai psykologisesta (Maingueneau, 1996). Tässä tutkimuksessa on kyse
sosiolingvistisestä näkökulmasta. Sitaattien tutkimus kuuluu diskurssianalyysin alle.
Sitaateilla voi olla useita eri tehtäviä tekstissä, sitaatit voivat esimerkiksi vahvistaa jonkin
väitteen todenmukaisuutta tai viitata johonkin suurempaan kielelliseen kokonaisuuteen
(Maingueneau, 1997). Journalistinen diskurssianalyysi keskittyy nimensä mukaisesti
journalististen tuotosten, kuten artikkeleiden analyysiin. Erilaisella lähteillä on monesti
tärkeä tehtävä uutisteksteissä. Näillä lähteillä tarkoitetaan erilaisia kirjoittajasta erillisiä
”ääniä”, jotka kuuluvat diskurssissa (Ringoot, 2014). Myös sitaatit kuuluvat näihin
lähteisiin, ne välittävät jonkin toisen toimijan ”ääntä” tutkittavassa diskurssissa, tässä
tutkimuksessa artikkeleissa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään myös monikielisyyttä yhteiskunnassa ja
kielipolitiikkaa. Tämä auttaa ymmärtämään poliittisen kriisin taustoja. Lisäksi käsitellään
Kamerunin kielipoliittista tilannetta, lyhyesti sen historiaa sekä nykytilannetta, eli myös
artikkeleiden aiheena olevaa englannin kielen kriisiä. Englanti ja ranska ottivat paikan
virallisina kielinä ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin ennen Saksan vallan alla
ollut Kamerun jaettiin Englannin ja Ranskan kesken (Jean, 2017). Kamerun itsenäistyi
vuonna 1961, mutta kielipolitiikka säilyi ennallaan (Jean, 2017). Nykyäänkin Kamerun
keskittyy tukemaan virallista englanti-ranska-kaksikielisyyttä, vaikka lukuisat pienet paikalliset kielet ovat paljon käytetympiä kamerunilaisten arkielämässä (Jean, 2017).
Tasa-arvoinen kaksikielisyys englannin ja ranskan välillä ei myöskään toteudu
todellisuudessa täysin, joillakin ranskankielisillä alueilla ranskaa puhuvia suositaan
englantia puhuvien kustannuksella (Jean, 2017). Tällaisten ongelmien kiihtyessä on
syntynyt koko valtiota kurittava kielipoliittinen englannin kielen kriisi.
3. Korpus
Tämän työn korpuksen muodostaa 20 afrikkalaisten verkkolehtien artikkelia. Artikkelit
ovat poimittu seitsemästä verkkolehdestä, nämä ovat: Africa News, All Africa, Cameroon
Online, Jeune Afrique, Afrik.com, Actu Cameroun sekä Journal du Cameroun. Kolme
ensimmäistä ovat kaksikielisiä uutissivustoja, joista tutkimukseen valittiin ainoastaan
englanninkielisiä artikkeleita. Kolme seuraavaa ovat ranskankielisiä sivustoja, ja
viimeinen Journal du Cameroun on kaksikielinen uutissivusto, josta on valittu korpukseen
sekä englannin- että ranskankielisiä artikkeleita. Tutkimukseen valikoituivat juuri nämä
lehdet siksi että niistä löytyi tutkimuksen aihepiiriä käsitteleviä artikkeleita.
Analyysin tasapuolisuuden vuoksi puolet korpuksen artikkeleista on englanninkielisiä ja
puolet ranskankielisiä. Artikkelit on haettu kahden avainsanan avulla: crise anglophone
ja dialogue national. Dialogue national eli kansallinen dialogi viittaa valtionjohdon
järjestämään keskustelutapahtumaan, jonka tarkoituksena oli löytää ratkaisuja kriisiin.
Tämä esiintyi monesti samassa kontekstissa kielipoliittisen kriisin kanssa, joten se oli
järkevää ottaa mukaan hakuun. Kaikki korpuksen artikkelit ovat julkaistu syys-, loka- tai
marraskuussa 2019, ja jokainen artikkeli oli vähintään kolmen tekstikappaleen pituinen,
jotta jokaisessa olisi tarpeeksi materiaalia analyysiä varten. Tarkemmin tutkimuksen
kohteena ovat artikkelien sisältämät useat erityyppiset sitaatit, yhteensä 103 kappaletta.
4. Analyysi
Analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan sitä, millaisia toimijoita artikkeleissa
lainataan. Nämä toimijat ovat jaettu viiteen ryhmään analyysiä varten: valtiota tukevat
poliittiset toimijat, valtiota vastustavat poliittiset toimijat, uskonnolliset toimijat,
asiantuntijat sekä siviilit. Artikkeleissa eniten siteerattuja toimijoita analysoidaan myös
hieman tarkemmin. Eniten sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa siteerataan valtiota tukevia poliittisia toimijoita. Kamerunin presidentti Paul Biya ja pääministeri
Joseph Dion Ngute ovat eniten lainattuja toimijoita korpuksen artikkeleissa. Heidän
lisäkseen lehdet siteeraavat myös muita ministereitä ja puolueiden johtajia. Poliittisia
toimijoita konfliktin toiselta puolelta edustavat separatistien johtajat sekä aktivistit, joita
on lainattu artikkeleissa kolmanneksi eniten. Toiseksi eniten lainattu ryhmä artikkeleissa
on erilaiset asiantuntijat. Tähän kuuluvat esimerkiksi Human Rights Watch -järjestön
tutkija, Euroopan unionin edustaja ja yliopiston kriminologian tutkija. Uskonnolliset
toimijat ovat mainitsemisen arvoinen ryhmä, sillä kamerunilaisessa yhteiskunnassa
uskonnolla on merkittävä rooli. Pappeja ja piispoja lainataan artikkeleissa yhteensä
kahdeksan kertaa, mikä on kuitenkin vähiten verrattuna muihin ryhmiin. Viimeisen
ryhmän muodostavat kamerunilaiset siviilit, joiden joukosta löytyy sekä valtion
puolestapuhujia että vastustajia.
Analyysin toisessa osassa keskitytään sitaattien teemoihin. Analyysissa nostetaan esiin
kuusi pääteemaa, jotka ovat kansallinen dialogi, Kamerunin poliittinen tilanne,
kamerunilaisten yksilöiden tilanne, Presidentti Paul Biyan toimet, Ambazonian
(separatistien toivoma itsenäinen valtio) tulevaisuus sekä avunpyynnöt kansainvälisille
toimijoille. Nämä teemat voivat olla osittain myös päällekkäisiä, sillä aiheet liittyvät
vahvasti toisiinsa. Tässä osiossa tutkitaan eri toimijoiden suhtautumista näihin teemoihin
sitaateissaan, keskittyen erityisesti siihen, millaisia toimijoiden asenteita sitaatit
paljastavat eri teemoja kohtaan. Tutkitaan myös, keitä henkilöitä tai ryhmiä sitaateissa
mahdollisesti mainitaan ja miten heihin suhtaudutaan. Kansallinen dialogi on sitaattien
suosituin teema ja jakaa paljon mielipiteitä. Valtiota tukevat poliittiset toimijat
suhtautuvat tähän optimistisesti ja uskovat tästä olevan apua kriisin ratkaisemiseen.
Saman mielipiteen jakaa muutamaan otteeseen siteerattu kardinaali Christian Tumi sekä
muutama asiantuntija. Sen sijaan valtiota vastustavat poliittiset toimijat osoittavat
sitaateissaan, etteivät usko valtion johtoon tai dialogiin tilanteen ratkaisuna. Heidän
lisäkseen kamerunilaiset siviilit ja osa asiantuntijoista ovat skeptisiä dialogin suhteen.
Yhden artikkelin mukaan myös katolinen kirkko oli pettynyt dialogiin, päinvastoin kuin
kardinaali Tumi.
Toinen suosittu teema sitaateissa on Kamerunin poliittinen tilanne. Tätä käsitteleville
sitaateille on yhteistä se, että kaikki kuvaavat tilanteen vakavaksi ja ongelmalliseksi. Osa
toimijoista osoittaa syytöksiä konfliktin toiselle osapuolelle, kun taas toiset painottavat molempien osapuolien vastuuta tilanteessa. Valtion puolesta olevien poliittisten
toimijoiden edustaja presidentti Biya esimerkiksi syyttää separatisteja muun muassa
koulujen polttamisesta, kansalaisten kidnappaamisesta sekä puolustusvoimia vastaan
hyökkäämisestä. Valtiota vastaan olevat toimijat sen sijaan syyttävät valtionjohtoa
englanninkielisten heikosta asemasta, josta kriisikin on saanut alkunsa. Osa näistä valtiota
vastaan olevista poliittisista toimijoista osoittaa kuitenkin sitaateissaan vastuun
jakautuvan konfliktin molemmille puolille. Samaa mieltä on muutama asiantuntija ja
uskonnollinen toimija. Kolmantena teemana on kamerunilaisten yksilöiden tilanne, joka
tulee ilmi muutamasta lainauksesta. Näiden lähteinä ovat siviilit, jotka antavat sitaateissa
surullisen kuvan omasta ja läheistensä kohtalosta: he ovat menettäneet kumppaninsa ja
joutuneet pakenemaan kodeistaan. Nämä sitaatit vahvistavat kuvaa Kamerunin erittäin
vakavasta tilanteesta.
Kamerunin presidentin ja valtionjohdon toimet herättävät myös erilaisia ajatuksia
sitaateissa. Itse presidentin lainaukset ovat lähinnä informatiivisia kuvauksia hänen
toimistaan. Muut poliittiset toimijat valtion puolesta suhtautuvat toimiin optimistisesti.
Sen sijaan poliittiset toimijat valtiota vastaan eivät luonnollisesti ole vakuuttuneita
erilaisista valtionjohdon päätöksistä ja toimista. Myös suurin osa muista toimijaryhmistä
suhtautuu toimiin skeptisesti ja kriittisesti. Ambazonian tulevaisuus on esillä
enimmäkseen valtiota vastaan olevien poliittisten toimijoiden sitaateissa, joissa he
ilmaisevat selkeästi halunsa itsenäiseen valtioon. Presidentti Biyan mukaan alueen
asukkaiden tulevaisuus on kuitenkin Kamerunin valtiossa. Asiantuntijaryhmän edustaja
ihmisoikeusasianajaja Felix Agbor Nkongho uskoo itsenäisestä valtiosta keskustelemisen
olevan edellytys rauhaan pääsyyn. Viimeinen teema, eli avunpyynnöt kansainvälisille
toimijoille, käsittää pari asiantuntijan sitaattia, joissa he kritisoivat Ranskan ja Iso Britannian vähäistä osallistumista konfliktiin ja vetoavat näiden mahdollisuuksiin
vaikuttaa.
Analyysin viimeisessä osiossa käsitellään englanninkielisten ja ranskankielisten
artikkeleiden sitaattien eroavaisuuksia. Ensimmäiseksi analysoidaan eroavaisuuksia
siteerattujen toimijoiden kohdalla. Kokonaisuudessaan englanninkielisissä artikkeleissa
siteerataan enemmän toimijoita kuin ranskankielisissä artikkeleissa. Yhteensä 103
sitaatista 66 löytyy englanninkielisistä artikkeleista ja 37 ranskankielisistä artikkeleista.
Siviilit ovat ainoa ryhmä, joita siteerataan enemmän ranskankielisissä artikkeleissa. Toinen silmiinpistävä ero siteerattujen toimijoiden määrässä on valtiota vastaan olevien
poliittisten toimijoiden kohdalla: heitä on siteerattu englanninkielisissä artikkeleissa 17
kertaa, kun taas ranskankielisissä artikkeleissa vain neljä kertaa. Iso osa siteeratuista
henkilöistä esiintyy sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa, mutta myös
muutama eroavaisuus löytyy. Englanninkielisissä artikkeleissa monet valtion puolesta
olevista poliittisista toimijoista on presidentin kanssa läheisesti työskenteleviä henkilöitä,
esim. ministereitä, kun taas ranskankielisissä artikkeleissa monet tämän ryhmän toimijat
ovat eri (valtion puolesta olevien) puolueiden johtajia. Asiantuntijaryhmän kohdalla
erona on kansainvälisten toimijoiden siteeraaminen: heitä lainataan useammin
ranskankielisissä artikkeleissa.
Eroavaisuuksia tarkasteltiin myös sitaattien teemojen kohdalla. Suurinta osaa teemoista
käsiteltiin sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa ja eri toimijoiden
suhtautuminen teemoihin oli myös samankaltaista. Eroavaisuudet jäivät siis melko
vähäisiksi. Kahta teemoista käsiteltiin kuitenkin ainoastaan englannin- tai
ranskankielisissä artikkeleissa. Kamerunilaisten yksilöiden tilannetta kuvaavia sitaatteja
oli vain ranskankielisissä artikkeleissa, kun taas Ambazonian itsenäisyyttä käsittelevät
sitaatit löytyivät pelkästään englanninkielisistä artikkeleista.
5. Yhteenveto
Analyysin pohjalta voidaan todeta, että englannin- ja ranskankielisten artikkeleiden
siteeraamistapojen välillä ei löydy suuria eroavaisuuksia. Joitakin pieniä eroja otettiin
esiin edellisissä kappaleissa, mutta näiden pohjalta on vaikea tehdä merkityksellisiä
päätelmiä. Vaikka voidaan uskoa, että lehdet haluavat siteerata henkilöitä konfliktin
samalta puolelta, nämä erot voivat kuitenkin perustua esimerkiksi kielellisiin seikkoihin,
sillä erikieliset sitaatit täytyy kääntää lehden kielelle, jolloin artikkeliin täytyy käyttää
myös enemmän vaivaa ja aikaa. Osa eroavaisuuksista saattaa olla myös sattumanvaraisia
au Cameroun. La crise anglophone est un conflit linguistique qui est née à cause du débat
de l’inégalité entre deux langues officielles au Cameroun : l’anglais et le français. La crise
a commencée par des manifestations calmes mais la situation s’est aggravé et la crise est
devenue un conflit armé. Nous étudions comment les médias africains traitent la crise
dans leurs articles, et nous choisissons de concentrer sur des citations utilisées dans les
articles. Le bilinguisme officiel au Cameroun nous inspire d’étudier les articles
anglophones et les articles francophones.
Le cadre théorique de ce travail est un analyse du discours journalistique. Simplement dit,
l’analyse du discours étudie l’énonciation réalisée dans un certain lieu social. L’analyse
du discours journalistique étudie des fonctions discursives. Ces deux notions créent le
fond pour la partie théorique de cet étude. En plus, la partie théorique contient les
définitions de multilinguisme et de politique linguistique et aussi quelques notions
importantes pour que la situation au Cameroun puisse être mieux comprise.
Le corpus du travail se consiste en 20 articles des journaux électroniques africains : 10
articles anglophones et 10 francophones. Notre méthode d’analyse est l’analyse du
discours journalistique. La partie de l’analyse contient trois parties : les acteurs cités, les
thématiques des citations et les différences entre les citations anglophones et
francophones.
Dans la première partie, les acteurs cités dans les articles sont divisés cinq groupes : les
acteurs politiques pour l’Etat, les acteurs politiques contre l’Etat, les acteurs religieux, les
spécialistes, les chercheurs et les acteurs internationaux et les civiles. En plus, les acteurs
les plus cités, le président et le premier ministre camerounais, sont analysés plus
profondement. Dans la deuxième partie, six thématiques des citations sont présentées : le
dialogue national, la situation politique actuelle, la situation des individus ordinaires, les
actions du président Paul Biya, l’avenir de l’Ambazonie et les demandes de l’aide
adressées aux acteurs internationaux. Nous analysons les attitudes et positionnements des
acteurs cités envers les thématiques et les relations entre l’acteur cité et la/les personne/s
mentionnée/s dans la citation. Dans la dernière partie, les différences entre les citations
anglophones et francophones sont analysées, tandis que ces différences restent peu
nombreuses.
Crise anglophone eli englannin kielen kriisi on poliittinen kriisi, joka on ollut valloillaan
Kamerunissa viime vuodet. Kriisin katsotaan alkaneen vuonna 2016, vaikkakin sen
taustalla kyteneet jännitteet ovat olleet nähtävissä jo vuosikymmenten ajan (Africa News,
2019). Tämän poliittisen kriisin taustalla ovat kielelliset ongelmat. Kamerunin kaksi
virallista kieltä ovat englanti ja ranska, mutta Kamerun on hyvin monimuotoinen
kielellisesti (Jean, 2017). Maassa puhutaan noin 300 eri kieltä, ja arkipäiväisessä elämässä
pienemmät kielet ovat käytetympiä kuin viralliset kielet englanti ja ranska (Jean, 2017).
Lain mukaan englannin ja ranskan tulisi olla tasa-arvoisia kieliä virallisen asemansa
ansiosta. Käytännössä ranska on kuitenkin paljon vallitsevampi yhteiskunnassa (Jean,
2017). Tämän takia englanninkieliset opettajat ja tuomarit järjestivät rauhallisia
mielenosoituksia protestoidakseen epätasa-arvoista tilannetta (Africa News, 2019).
Rauhallisista mielenosoituksista alkanut konflikti kiihtyi kuitenkin aseelliseksi kriisiksi.
Englanninkieliset radikalisoituneet ryhmät ovat ottaneet yhteen Kamerunin armeijan
kanssa, jonka seurauksena tuhannet kamerunilaiset ovat joutuneet pakenemaan
kodeistaan, sivullisia on menehtynyt ja kyliä ja kouluja on tuhottu (Africa News, 2019).
Tässä työssä tutkitaan afrikkalaisten verkkolehtien uutisointia Kamerunin poliittisesta
kriisistä. Tutkimuksen kohteena on sekä englannin- että ranskankielisiä artikkeleita.
Tarkoituksena on selvittää, millaisia lähestymistapoja ja mahdollisia asenteita kriisiä ja
sen osallisia kohtaan artikkelien taustalla on. Kamerunin virallinen kaksikielisyys
innoittaa vertailemaan englanninkielistä ja ranskankielistä uutisointia aiheesta.
Tutkimuksessa keskitytään tarkemmin artikkeleissa käytettyihin sitaatteihin kolmen
tutkimuskysymyksen avulla:
1. Keitä toimijoita lainataan Kamerunin poliittista kriisiä käsittelevissä
englannin- ja ranskankielisissä artikkeleissa?
2. Mitä nämä sitaatit kertovat kriisistä?
3. Mitä eroavaisuuksia löytyy sitaateissa englannin- ja ranskankielisten
artikkeleiden välillä?
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen hypoteesina pidetään sitä, että ranskankielisistä
artikkeleista löytyy lähinnä ranskankielisten henkilöiden lainaamista, kun taas englanninkielisistä artikkeleista löytyy lähinnä englanninkielisten henkilöiden
lainaamista. Lisäksi oletetaan, että eniten kaikissa artikkeleissa lainataan poliittisia
toimijoita sekä erilaisia asiantuntijoita. Mitä tulee toiseen tutkimuskysymykseen,
katsotaan, että siteerattujen henkilöiden suhtautuminen kriisiin vastaa heidän
kielipoliittista taustaansa. Oletetaan, että suurin eroavaisuus lainauksissa englannin- ja
ranskankielisten artikkeleiden välillä koskee lainattuja henkilöitä: englanninkieliset
lehdet siteeraavat todennäköisesti mieluummin englanninkielisiä toimijoita ja täten
mahdollisesti heidän kantaansa tukevia mielipiteitä, ja ranskankieliset lehdet päinvastoin.
2. Teoria
Tämän työn teoreettisen kehyksen muodostaa diskurssianalyysi ja tarkemmin ottaen
journalistinen diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin voidaan katsoa tarkoittavan tietyn
kielellisen tuotteen tutkimusta tietyssä sosiaalisessa ympäristössä (Maingueneau, 1996).
Diskurssianalyysia voidaan katsoa useasta eri näkökulmasta, esimerkiksi kielellisestä,
sosiaalisesta tai psykologisesta (Maingueneau, 1996). Tässä tutkimuksessa on kyse
sosiolingvistisestä näkökulmasta. Sitaattien tutkimus kuuluu diskurssianalyysin alle.
Sitaateilla voi olla useita eri tehtäviä tekstissä, sitaatit voivat esimerkiksi vahvistaa jonkin
väitteen todenmukaisuutta tai viitata johonkin suurempaan kielelliseen kokonaisuuteen
(Maingueneau, 1997). Journalistinen diskurssianalyysi keskittyy nimensä mukaisesti
journalististen tuotosten, kuten artikkeleiden analyysiin. Erilaisella lähteillä on monesti
tärkeä tehtävä uutisteksteissä. Näillä lähteillä tarkoitetaan erilaisia kirjoittajasta erillisiä
”ääniä”, jotka kuuluvat diskurssissa (Ringoot, 2014). Myös sitaatit kuuluvat näihin
lähteisiin, ne välittävät jonkin toisen toimijan ”ääntä” tutkittavassa diskurssissa, tässä
tutkimuksessa artikkeleissa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään myös monikielisyyttä yhteiskunnassa ja
kielipolitiikkaa. Tämä auttaa ymmärtämään poliittisen kriisin taustoja. Lisäksi käsitellään
Kamerunin kielipoliittista tilannetta, lyhyesti sen historiaa sekä nykytilannetta, eli myös
artikkeleiden aiheena olevaa englannin kielen kriisiä. Englanti ja ranska ottivat paikan
virallisina kielinä ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin ennen Saksan vallan alla
ollut Kamerun jaettiin Englannin ja Ranskan kesken (Jean, 2017). Kamerun itsenäistyi
vuonna 1961, mutta kielipolitiikka säilyi ennallaan (Jean, 2017). Nykyäänkin Kamerun
keskittyy tukemaan virallista englanti-ranska-kaksikielisyyttä, vaikka lukuisat pienet paikalliset kielet ovat paljon käytetympiä kamerunilaisten arkielämässä (Jean, 2017).
Tasa-arvoinen kaksikielisyys englannin ja ranskan välillä ei myöskään toteudu
todellisuudessa täysin, joillakin ranskankielisillä alueilla ranskaa puhuvia suositaan
englantia puhuvien kustannuksella (Jean, 2017). Tällaisten ongelmien kiihtyessä on
syntynyt koko valtiota kurittava kielipoliittinen englannin kielen kriisi.
3. Korpus
Tämän työn korpuksen muodostaa 20 afrikkalaisten verkkolehtien artikkelia. Artikkelit
ovat poimittu seitsemästä verkkolehdestä, nämä ovat: Africa News, All Africa, Cameroon
Online, Jeune Afrique, Afrik.com, Actu Cameroun sekä Journal du Cameroun. Kolme
ensimmäistä ovat kaksikielisiä uutissivustoja, joista tutkimukseen valittiin ainoastaan
englanninkielisiä artikkeleita. Kolme seuraavaa ovat ranskankielisiä sivustoja, ja
viimeinen Journal du Cameroun on kaksikielinen uutissivusto, josta on valittu korpukseen
sekä englannin- että ranskankielisiä artikkeleita. Tutkimukseen valikoituivat juuri nämä
lehdet siksi että niistä löytyi tutkimuksen aihepiiriä käsitteleviä artikkeleita.
Analyysin tasapuolisuuden vuoksi puolet korpuksen artikkeleista on englanninkielisiä ja
puolet ranskankielisiä. Artikkelit on haettu kahden avainsanan avulla: crise anglophone
ja dialogue national. Dialogue national eli kansallinen dialogi viittaa valtionjohdon
järjestämään keskustelutapahtumaan, jonka tarkoituksena oli löytää ratkaisuja kriisiin.
Tämä esiintyi monesti samassa kontekstissa kielipoliittisen kriisin kanssa, joten se oli
järkevää ottaa mukaan hakuun. Kaikki korpuksen artikkelit ovat julkaistu syys-, loka- tai
marraskuussa 2019, ja jokainen artikkeli oli vähintään kolmen tekstikappaleen pituinen,
jotta jokaisessa olisi tarpeeksi materiaalia analyysiä varten. Tarkemmin tutkimuksen
kohteena ovat artikkelien sisältämät useat erityyppiset sitaatit, yhteensä 103 kappaletta.
4. Analyysi
Analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan sitä, millaisia toimijoita artikkeleissa
lainataan. Nämä toimijat ovat jaettu viiteen ryhmään analyysiä varten: valtiota tukevat
poliittiset toimijat, valtiota vastustavat poliittiset toimijat, uskonnolliset toimijat,
asiantuntijat sekä siviilit. Artikkeleissa eniten siteerattuja toimijoita analysoidaan myös
hieman tarkemmin. Eniten sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa siteerataan valtiota tukevia poliittisia toimijoita. Kamerunin presidentti Paul Biya ja pääministeri
Joseph Dion Ngute ovat eniten lainattuja toimijoita korpuksen artikkeleissa. Heidän
lisäkseen lehdet siteeraavat myös muita ministereitä ja puolueiden johtajia. Poliittisia
toimijoita konfliktin toiselta puolelta edustavat separatistien johtajat sekä aktivistit, joita
on lainattu artikkeleissa kolmanneksi eniten. Toiseksi eniten lainattu ryhmä artikkeleissa
on erilaiset asiantuntijat. Tähän kuuluvat esimerkiksi Human Rights Watch -järjestön
tutkija, Euroopan unionin edustaja ja yliopiston kriminologian tutkija. Uskonnolliset
toimijat ovat mainitsemisen arvoinen ryhmä, sillä kamerunilaisessa yhteiskunnassa
uskonnolla on merkittävä rooli. Pappeja ja piispoja lainataan artikkeleissa yhteensä
kahdeksan kertaa, mikä on kuitenkin vähiten verrattuna muihin ryhmiin. Viimeisen
ryhmän muodostavat kamerunilaiset siviilit, joiden joukosta löytyy sekä valtion
puolestapuhujia että vastustajia.
Analyysin toisessa osassa keskitytään sitaattien teemoihin. Analyysissa nostetaan esiin
kuusi pääteemaa, jotka ovat kansallinen dialogi, Kamerunin poliittinen tilanne,
kamerunilaisten yksilöiden tilanne, Presidentti Paul Biyan toimet, Ambazonian
(separatistien toivoma itsenäinen valtio) tulevaisuus sekä avunpyynnöt kansainvälisille
toimijoille. Nämä teemat voivat olla osittain myös päällekkäisiä, sillä aiheet liittyvät
vahvasti toisiinsa. Tässä osiossa tutkitaan eri toimijoiden suhtautumista näihin teemoihin
sitaateissaan, keskittyen erityisesti siihen, millaisia toimijoiden asenteita sitaatit
paljastavat eri teemoja kohtaan. Tutkitaan myös, keitä henkilöitä tai ryhmiä sitaateissa
mahdollisesti mainitaan ja miten heihin suhtaudutaan. Kansallinen dialogi on sitaattien
suosituin teema ja jakaa paljon mielipiteitä. Valtiota tukevat poliittiset toimijat
suhtautuvat tähän optimistisesti ja uskovat tästä olevan apua kriisin ratkaisemiseen.
Saman mielipiteen jakaa muutamaan otteeseen siteerattu kardinaali Christian Tumi sekä
muutama asiantuntija. Sen sijaan valtiota vastustavat poliittiset toimijat osoittavat
sitaateissaan, etteivät usko valtion johtoon tai dialogiin tilanteen ratkaisuna. Heidän
lisäkseen kamerunilaiset siviilit ja osa asiantuntijoista ovat skeptisiä dialogin suhteen.
Yhden artikkelin mukaan myös katolinen kirkko oli pettynyt dialogiin, päinvastoin kuin
kardinaali Tumi.
Toinen suosittu teema sitaateissa on Kamerunin poliittinen tilanne. Tätä käsitteleville
sitaateille on yhteistä se, että kaikki kuvaavat tilanteen vakavaksi ja ongelmalliseksi. Osa
toimijoista osoittaa syytöksiä konfliktin toiselle osapuolelle, kun taas toiset painottavat molempien osapuolien vastuuta tilanteessa. Valtion puolesta olevien poliittisten
toimijoiden edustaja presidentti Biya esimerkiksi syyttää separatisteja muun muassa
koulujen polttamisesta, kansalaisten kidnappaamisesta sekä puolustusvoimia vastaan
hyökkäämisestä. Valtiota vastaan olevat toimijat sen sijaan syyttävät valtionjohtoa
englanninkielisten heikosta asemasta, josta kriisikin on saanut alkunsa. Osa näistä valtiota
vastaan olevista poliittisista toimijoista osoittaa kuitenkin sitaateissaan vastuun
jakautuvan konfliktin molemmille puolille. Samaa mieltä on muutama asiantuntija ja
uskonnollinen toimija. Kolmantena teemana on kamerunilaisten yksilöiden tilanne, joka
tulee ilmi muutamasta lainauksesta. Näiden lähteinä ovat siviilit, jotka antavat sitaateissa
surullisen kuvan omasta ja läheistensä kohtalosta: he ovat menettäneet kumppaninsa ja
joutuneet pakenemaan kodeistaan. Nämä sitaatit vahvistavat kuvaa Kamerunin erittäin
vakavasta tilanteesta.
Kamerunin presidentin ja valtionjohdon toimet herättävät myös erilaisia ajatuksia
sitaateissa. Itse presidentin lainaukset ovat lähinnä informatiivisia kuvauksia hänen
toimistaan. Muut poliittiset toimijat valtion puolesta suhtautuvat toimiin optimistisesti.
Sen sijaan poliittiset toimijat valtiota vastaan eivät luonnollisesti ole vakuuttuneita
erilaisista valtionjohdon päätöksistä ja toimista. Myös suurin osa muista toimijaryhmistä
suhtautuu toimiin skeptisesti ja kriittisesti. Ambazonian tulevaisuus on esillä
enimmäkseen valtiota vastaan olevien poliittisten toimijoiden sitaateissa, joissa he
ilmaisevat selkeästi halunsa itsenäiseen valtioon. Presidentti Biyan mukaan alueen
asukkaiden tulevaisuus on kuitenkin Kamerunin valtiossa. Asiantuntijaryhmän edustaja
ihmisoikeusasianajaja Felix Agbor Nkongho uskoo itsenäisestä valtiosta keskustelemisen
olevan edellytys rauhaan pääsyyn. Viimeinen teema, eli avunpyynnöt kansainvälisille
toimijoille, käsittää pari asiantuntijan sitaattia, joissa he kritisoivat Ranskan ja Iso Britannian vähäistä osallistumista konfliktiin ja vetoavat näiden mahdollisuuksiin
vaikuttaa.
Analyysin viimeisessä osiossa käsitellään englanninkielisten ja ranskankielisten
artikkeleiden sitaattien eroavaisuuksia. Ensimmäiseksi analysoidaan eroavaisuuksia
siteerattujen toimijoiden kohdalla. Kokonaisuudessaan englanninkielisissä artikkeleissa
siteerataan enemmän toimijoita kuin ranskankielisissä artikkeleissa. Yhteensä 103
sitaatista 66 löytyy englanninkielisistä artikkeleista ja 37 ranskankielisistä artikkeleista.
Siviilit ovat ainoa ryhmä, joita siteerataan enemmän ranskankielisissä artikkeleissa. Toinen silmiinpistävä ero siteerattujen toimijoiden määrässä on valtiota vastaan olevien
poliittisten toimijoiden kohdalla: heitä on siteerattu englanninkielisissä artikkeleissa 17
kertaa, kun taas ranskankielisissä artikkeleissa vain neljä kertaa. Iso osa siteeratuista
henkilöistä esiintyy sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa, mutta myös
muutama eroavaisuus löytyy. Englanninkielisissä artikkeleissa monet valtion puolesta
olevista poliittisista toimijoista on presidentin kanssa läheisesti työskenteleviä henkilöitä,
esim. ministereitä, kun taas ranskankielisissä artikkeleissa monet tämän ryhmän toimijat
ovat eri (valtion puolesta olevien) puolueiden johtajia. Asiantuntijaryhmän kohdalla
erona on kansainvälisten toimijoiden siteeraaminen: heitä lainataan useammin
ranskankielisissä artikkeleissa.
Eroavaisuuksia tarkasteltiin myös sitaattien teemojen kohdalla. Suurinta osaa teemoista
käsiteltiin sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa ja eri toimijoiden
suhtautuminen teemoihin oli myös samankaltaista. Eroavaisuudet jäivät siis melko
vähäisiksi. Kahta teemoista käsiteltiin kuitenkin ainoastaan englannin- tai
ranskankielisissä artikkeleissa. Kamerunilaisten yksilöiden tilannetta kuvaavia sitaatteja
oli vain ranskankielisissä artikkeleissa, kun taas Ambazonian itsenäisyyttä käsittelevät
sitaatit löytyivät pelkästään englanninkielisistä artikkeleista.
5. Yhteenveto
Analyysin pohjalta voidaan todeta, että englannin- ja ranskankielisten artikkeleiden
siteeraamistapojen välillä ei löydy suuria eroavaisuuksia. Joitakin pieniä eroja otettiin
esiin edellisissä kappaleissa, mutta näiden pohjalta on vaikea tehdä merkityksellisiä
päätelmiä. Vaikka voidaan uskoa, että lehdet haluavat siteerata henkilöitä konfliktin
samalta puolelta, nämä erot voivat kuitenkin perustua esimerkiksi kielellisiin seikkoihin,
sillä erikieliset sitaatit täytyy kääntää lehden kielelle, jolloin artikkeliin täytyy käyttää
myös enemmän vaivaa ja aikaa. Osa eroavaisuuksista saattaa olla myös sattumanvaraisia