AKUUTTI MUNUAISVAURIO JA MUNUAISKORVAUSHOIDON ABC
Peltoniemi, Julia (2021-03-26)
AKUUTTI MUNUAISVAURIO JA MUNUAISKORVAUSHOIDON ABC
Peltoniemi, Julia
(26.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610755
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041610755
Tiivistelmä
Akuutissa munuaisvauriossa (Acute Kidney Injury, AKI) munuaisten toiminta heikkenee äkillisesti tai loppuu kokonaan jopa päivissä tai tunneissa. Akuutti munuaisvaurio ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, jonka taustalla on moninaisia syitä ja mekanismeja. Siihen liittyy kuolemanriskin lisääntyminen, riski munuaisten krooniselle vajaatoiminnalle sekä riski jäädä dialyysiriippuvaiseksi. Syyt ovat moninaiset, eikä spesifiä hoitoa ole tarjolla. Hoito perustuu homeostaasin ylläpitoon, riskien välttöön sekä komplikaatioiden hoitoon munuaiskorvaushoidolla.
Akuutti munuaisvaurio on yleinen komplikaatio kriittisesti sairailla potilailla. Tutkimuspopulaatiosta riippuen akuutti munuaisvaurio kehittyy 30 – 60 %:lle tehohoitopotilaista ja heistä 5 – 7 % tarvitsee dialyysiä hoitojakson aikana1,2,3. Akuuttiin munuaisvaurioon liittyy suurentunut kuolleisuus, jolloin dialyyseihin joutuvilla potilailla mortaliteetti on jopa yli 50 %1. Päätös dialyysihoidon aloituksesta perustuu kliiniseen kokonaiskuvaan, jossa on huomioitava komplikaatioiden vaikeusaste sekä potilaan kyky sietää näitä. Munuaiskorvaushoito aloitetaan yleensä jatkuvana, minkä jälkeen siirrytään kertadialyyseihin potilaan tilan vakautuessa.
Osana LL-tutkinnon syventäviä opintoja olen osallistunut tutkimukseen, jossa retrospektiivisesti tarkastellaan usealta eri kantilta tehohoitopotilaita, jotka ovat ajautuneet dialyysihoitoihin. Aineistoon on kerätty kattavasti tietoa erilaisista laboratorioarvoista, akuutille munuaisvauriolle altistavista lääkeaineista sekä potilaiden aiemmasta sairaushistoriasta. Tarkoituksena on kartoittaa laajasti ennakoivia tekijöitä akuutin munuaisvaurion kehittymiselle ja selvittää positiivisia ennustetekijöitä. Osassani tutkimusta keräsin tietoa tehohoitopotilaista kymmenen vuoden ajalta. Potilasaineistoni koostui kriittisesti sairaista tehohoitopotilaista, joille oli aloitettu tehohoitojakson aikana jaksoittainen dialyysi. Kokonaistutkimuksessa ovat mukana myös jatkuvaa dialyysia saaneet potilaat, joiden data oli etukäteen kerätty. Tutkimuksen tavoitteena on oppia paremmin tunnistamaan akuutin munuaisvaurion riski- ja ennustetekijöitä.
Akuutti munuaisvaurio on yleinen komplikaatio kriittisesti sairailla potilailla. Tutkimuspopulaatiosta riippuen akuutti munuaisvaurio kehittyy 30 – 60 %:lle tehohoitopotilaista ja heistä 5 – 7 % tarvitsee dialyysiä hoitojakson aikana1,2,3. Akuuttiin munuaisvaurioon liittyy suurentunut kuolleisuus, jolloin dialyyseihin joutuvilla potilailla mortaliteetti on jopa yli 50 %1. Päätös dialyysihoidon aloituksesta perustuu kliiniseen kokonaiskuvaan, jossa on huomioitava komplikaatioiden vaikeusaste sekä potilaan kyky sietää näitä. Munuaiskorvaushoito aloitetaan yleensä jatkuvana, minkä jälkeen siirrytään kertadialyyseihin potilaan tilan vakautuessa.
Osana LL-tutkinnon syventäviä opintoja olen osallistunut tutkimukseen, jossa retrospektiivisesti tarkastellaan usealta eri kantilta tehohoitopotilaita, jotka ovat ajautuneet dialyysihoitoihin. Aineistoon on kerätty kattavasti tietoa erilaisista laboratorioarvoista, akuutille munuaisvauriolle altistavista lääkeaineista sekä potilaiden aiemmasta sairaushistoriasta. Tarkoituksena on kartoittaa laajasti ennakoivia tekijöitä akuutin munuaisvaurion kehittymiselle ja selvittää positiivisia ennustetekijöitä. Osassani tutkimusta keräsin tietoa tehohoitopotilaista kymmenen vuoden ajalta. Potilasaineistoni koostui kriittisesti sairaista tehohoitopotilaista, joille oli aloitettu tehohoitojakson aikana jaksoittainen dialyysi. Kokonaistutkimuksessa ovat mukana myös jatkuvaa dialyysia saaneet potilaat, joiden data oli etukäteen kerätty. Tutkimuksen tavoitteena on oppia paremmin tunnistamaan akuutin munuaisvaurion riski- ja ennustetekijöitä.