Miten yläkoulun maantietoa opetetaan etänä?

Abstract

COVID-19-koronaviruspandemian vuoksi peruskoulut ja muut oppilaitokset Suomessa määrättiin suljetuiksi maaliskuussa 2020, ja lähiopetuksesta siirryttiin etäopetukseen. Kahden kuukauden ajan oppilaat opiskelivat etänä lähiopetuksen sijaan, jolloin opetus ja ohjaus järjestettiin vaihtoehtoisilla opetus- ja oppimisratkaisuilla. Poikkeuksellinen tilanne ja kaikkien koulujen siirtyminen kerralla etäopetukseen vaati opetuksen järjestäjiltä nopeaa sopeutumista. Digitaalisia oppimisympäristöjä sekä teknologia-avusteisia alustoja ja ohjelmia on lähiopetuksessa pääosin käytetty opetuksen rinnalla, mutta etäopetuksessa opetus toteutetaan pääsääntöisesti tieto- ja viestintäteknologiavälittäisesti. Etäopetukseen siirtyminen on vaatinut opettajilta ja oppilailta taitojen omaksumista ja uudenlaisten sähköisten työskentelytapojen opettelua. Tutkimuksessani tarkastelin yläkoulun maantiedon opettajien kokemuksia etäopetuksesta. Tavoitteenani oli selvittää, miten maantiedon opetusta on toteutettu etänä sekä millaisia haasteita ja myönteisiä kokemuksia opettajilla on ollut. Keräsin tutkimusaineistoni verkkokyselyllä, johon vastasi 40 yläkoulun maantiedon ja biologian opettajaa. Tutkimusaineiston analysoin sisällönanalyysin, teemoittelun ja kvantifioinnin keinoin. Tutkimukseni tulosten mukaan maantiedon opettajat käyttivät monipuolisesti erilaisia viestintä- ja yhteistyöpalveluita sekä sovelluksia etäopetuksessaan. Suurimmalla osalla opettajista oli samankaltainen etäoppitunnin rakenne, joka koostui aluksi yhteisestä reaaliaikaisesta videopuhelusta ja lopuksi oppilaiden itsenäisistä tehtävistä. Vuorovaikutusta opettajat ylläpitivät videoyhteyksillä, henkilökohtaisilla yhteydenotoilla, ohjelmien chat- ja kommenttikanavien avulla sekä muilla viestintäjärjestelmillä. Etäopetuksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia maantiedon oppiaineelle tyypillisiä opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja sähköisiä oppimateriaaleja. Opettajien kokemuksien mukaan etäopetuksen edellytyksiä ovat oppilaiden digi- ja itseohjautuvuustaidot. Myönteisiä etäopetuksen kokemuksia olivat työskentelyrauha, joustava työskentelyaikataulu, yksilöllisen oppimisen ja työskentelyn seuranta sekä tuen anto ja eriyttäminen sekä oppilaiden digi- ja itseohjautuvuustaitojen kehittyminen. Yksittäiset oppilaat näyttivät osaamistaan etäopetuksessa eri tavalla kuin lähiopetuksessa. Opettajien kokemia haasteita olivat vuorovaikutuksen luominen, oppimisen ja työskentelyn seuranta, oppilaiden kyky itseohjautuvuuteen, opettajien työmäärän lisääntyminen ja tietoteknisten laitteiden toimivuus.

Due to the COVID-19 coronavirus pandemic, comprehensive schools and other educational institutions in Finland were ordered to close in March 2020, and there was a shift from contact education to distance education. For two months, the students studied remotely instead of contact teaching, in which case teaching and guidance were arranged with alternative teaching and learning solutions. Unusual situation and the transition of all schools to distance learning at once required the education providers to adapt quickly. Digital learning environments and technology-assisted platforms and programs have mainly been used in face-to-face teaching alongside teaching, but in distance learning teaching is mainly carried out through information and communication technology. The transition to distance learning has required teachers and students to acquire skills and learn new ways of working digitally as part of learning. In my study, I looked at the experiences of middle school geography teachers about distance learning and teaching. My aim was to find out how geography teaching has been implemented remotely and what kind of challenges and positive experiences the teachers have had. I collected my research data with an online survey that was answered by 40 middle school geography and biology teachers. Content analysis, thematic analysis and quantification were used to analyze the research material. According to the results of this study, geography teachers used a variety of communication and collaboration services as well as applications in their teaching. Most teachers had a similar distance learning lesson structure, consisting first of a common real-time video call and then the student’s independent assignments. The interaction was maintained by teachers through video connections, personal contacts, programs’ chat and comment channels, and other communication systems. In distance learning, various teaching methods, learning environments and e-learning materials typical of the subject of geography were utilized in various ways. According to teachers' experiences, the prerequisite for distance learning is students' digital and autonomy skills. Positive experiences of distance education included work peace, a flexible work schedule, monitoring of individual learning and work, and the provision and differentiation of support, and the development of students' digital and self-directed skills. Individual students showed their skills in distance learning differently than in face-to-face teaching. Challenges experienced by teachers included creating interaction, monitoring actual learning and work, the ability to be self-directed, increased workload of teachers, and the functionality of IT-equipment.