Jatkuvan toimituksen käyttöönotto tietovarastokehityksessä : KEHA-keskuksen tietovarastointi
Penttilä, Tommi (2021-04-01)
Jatkuvan toimituksen käyttöönotto tietovarastokehityksessä : KEHA-keskuksen tietovarastointi
Penttilä, Tommi
(01.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311572
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311572
Tiivistelmä
Ohjelmistokehityksessä ohjelmistokoodin nopea julkaisu loppukäyttäjien saataville saattaa tarjota yrityksille merkittävää kilpailuetua. Monet menestyvät yritykset julkaisevat ohjelmistostaan uuden version useita kertoja päivässä. Tiheän julkaisuvälin mahdollistaa niin kutsuttu jatkuva toimitus, joka on viime aikoina yleistynyt ohjelmistokehityksessä. Jatkuvan toimituksen menetelmiä ei sen hyödyistä huolimatta kuitenkaan juuri käytetä dataintensiivisessä kehityksessä, kuten tietovarastokehityksessä.
Tässä suunnittelututkimuksessa tarkastellaan jatkuvan toimituksen käyttöönottoa ja tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla jatkuva toimitus voidaan ottaa käyttöön tietovarastokehitysprojektissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaiset tekijät vaikuttavat jatkuvan toimituksen käyttämiseen ja käyttöönottoon. Koska tietovarastokehityksen toimintoja, erityisesti jatkuvan toimituksen kontekstissa, on tutkittu hyvin vähän, tarkastellaan jatkuvaa toimitusta ohjelmistokehityksen ympäristössä. Tarkoituksena on yleistää tehdyt havainnot tietovarastokehitykseen vertailemalla ohjelmistokehityksen ja tietovarastokehityksen eroja jatkuvan toimituksen kannalta oleellisilta osilta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella luotua toimintamallia demonstroidaan KEHA-keskuksen tietovarastokehitysprojektissa, jossa jatkuva toimitus halutaan ottaa käyttöön. Toimintamallin toimivuutta arvioidaan seuraamalla jatkuvan toimituksen käyttöönottoa sekä haastattelemalla projektin henkilöstöä toimintamallin käyttämisen jälkeen. Seurannan ja haastattelujen avulla toimintamallia jatkokehitetään.
Tutkimuksessa havaittiin, että jatkuvan toimituksen käyttöönotto on usein haastavaa. Oikeita toimintatapoja ja teknologisia työkaluja hyödyntämällä näitä haasteita voidaan kuitenkin lieventää, jolloin jatkuvan toimituksen kiistattomat hyödyt saadaan käyttöön nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tutkimus antaa myös näyttöä siitä, ettei jatkuvan toimituksen käyttäminen
rajoitu vain ohjelmistokehitykseen, vaan sitä voidaan hyödyntää myös tietovarastokehityksessä.
Tässä suunnittelututkimuksessa tarkastellaan jatkuvan toimituksen käyttöönottoa ja tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla jatkuva toimitus voidaan ottaa käyttöön tietovarastokehitysprojektissa. Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaiset tekijät vaikuttavat jatkuvan toimituksen käyttämiseen ja käyttöönottoon. Koska tietovarastokehityksen toimintoja, erityisesti jatkuvan toimituksen kontekstissa, on tutkittu hyvin vähän, tarkastellaan jatkuvaa toimitusta ohjelmistokehityksen ympäristössä. Tarkoituksena on yleistää tehdyt havainnot tietovarastokehitykseen vertailemalla ohjelmistokehityksen ja tietovarastokehityksen eroja jatkuvan toimituksen kannalta oleellisilta osilta.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella luotua toimintamallia demonstroidaan KEHA-keskuksen tietovarastokehitysprojektissa, jossa jatkuva toimitus halutaan ottaa käyttöön. Toimintamallin toimivuutta arvioidaan seuraamalla jatkuvan toimituksen käyttöönottoa sekä haastattelemalla projektin henkilöstöä toimintamallin käyttämisen jälkeen. Seurannan ja haastattelujen avulla toimintamallia jatkokehitetään.
Tutkimuksessa havaittiin, että jatkuvan toimituksen käyttöönotto on usein haastavaa. Oikeita toimintatapoja ja teknologisia työkaluja hyödyntämällä näitä haasteita voidaan kuitenkin lieventää, jolloin jatkuvan toimituksen kiistattomat hyödyt saadaan käyttöön nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tutkimus antaa myös näyttöä siitä, ettei jatkuvan toimituksen käyttäminen
rajoitu vain ohjelmistokehitykseen, vaan sitä voidaan hyödyntää myös tietovarastokehityksessä.