Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata väkivallan uhan hallinnan toteutumista Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten väkivallan uhan hallintaa voitaisiin parantaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, eroavatko työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnan tasosta toisistaan, sekä työsuojeluviranomaisen valvontatoimenpiteen vaikutusta asian valvonnassa.

Tutkimus oli kolmivaiheinen monimenetelmällinen kuvaileva tutkimus, jossa käytettiin kolmea eri aineistonkeruumenetelmää ja kahta aineiston analyysimenetelmää. Sairaanhoitopiirien (N=20) ja pelastuslaitosten (N=14) uhkatilanneilmoituksia (N=6378) tutkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle suunnatun kyselyn (N=3982) aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet vastaukset aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Puhelinhaastattelujen (N=17) aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Vajaa puolet (N=3010, 47,2 %) sattuneista uhkatilanteista ei kirjausten perusteella johda toimenpiteisiin työpaikalla. Toimenpiteistä yleisin oli asiasta keskustelu. Väkivallan uhan koettiin olevan hallinnassa 61,5 %:sta työpaikkoja. Työntekijöistä 62,7 % kokee, ettei ole saanut riittävästi koulutusta uhkaavien tilanteiden hallintaan. Selvästi yli puolella (60,3 %) sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoista on menettelytapaohjeet väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle, ja niiden sisältö tunnetaan hyvin. Väkivallan uhan hallinnan kokemukset eroavat merkitsevästi ammateittain ja työpaikoittain (p<.0001). Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta eroavat merkitsevästi (p<.0001). Väkivallan uhan koettaisiin olevan paremmin työpaikalla hallinnassa, jos esimiehet suhtautuisivat väkivaltaan ja sen uhkaan vakavammin. Väkivallan uhan hallintaa voitaisiin parantaa koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä sekä riittävällä henkilöstöresursoinnilla. Työsuojelutarkastus johti toimenpiteisiin työpaikalla 42 %:ssa tarkastuksia.

Väkivallan uhan hallinnassa Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla oli eroja. Hallinnassa on parannettavaa n. 40 %:ssa alan työpaikoista. Väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi on tehtävissä useita käytännön toimia. Huomion arvoista on, että väkivallan uhan koettaisiin olevan paremmin työpaikalla hallinnassa, jos esimiehet suhtautuisivat väkivaltaan ja sen uhkaan asian vaatimalla vakavuudella.

<b>Managing the threat of violence at work in the social and health care sector in Finland</b>

The purpose of this study was to describe the level of managing the threat of violence at work in the social and health care sector in Finland. The study examined how managing the threat of violence could be improved. The study also explored whether there is a difference between the experiences of employees and managers concerning the level of managing the threat of violence, and the impact of a supervisory measure by the occupational health and safety authority in monitoring the threat of workplace violence.

This study was carried out as a multimethod descriptive study conducted in three phases. Three different data collection techniques and two data analysis methods were applied. Threat notifications (N=6,378) from hospital districts (N=20) and rescue departments (N=14) were examined using inductive content analysis. The data of a questionnaire aimed at social and health care staff (N=3,982) were analysed using statistical methods and answers to open questions using inductive content analysis. Inductive content analysis was also used to analyse the material obtained from telephone interviews (N=17).

Based on the reported information, slightly under half (N=3,010, 47.2%) of the occurred threat situations had not led to taking measures at the workplace. A discussion on the matter was the most commonly taken measure. Of the workplaces, 61.5% believed they had the threat of violence under control. Of the employees, 62.7% felt that they had not received sufficient training on managing threatening situations. Clearly over half (60.3 %) of the workplaces in the social and health care sector have introduced instructions on what to do when encountering violence and threatening situations, and the respondents were highly familiar with their content. There is a significant difference in the experiences of managing the threat of violence based on professions and workplaces (p<.0001). There was a significant difference in the experiences of social and health care employees and their managers concerning managing the threat of violence (p<.0001). The respondents felt that the threat would be better under control at workplaces if managers took violence and related threat more seriously. Managing the threat of violence could be improved with training, a well-functioning alarm system and sufficient staff resourcing. An occupational safety and health inspection had led to taking measures at workplaces in 42% of the cases.

There were differences in managing the threat of violence at the workplaces in the social and health care sector in Finland. There was room for improvement in the level of management in around 40% of the workplaces. Managing the threat of violence could be improved by several practical measures. It is worth noticing that the threat of violence would be better under control at workplaces if managers regarded violence and related threat with sufficient gravity.