Terapeuttinen hypotermia lääketieteessä

Abstract

Terapeuttinen hypotermia tarkoittaa lääketieteellistä hoitoa, missä potilaan ydinlämpötilaa lasketaan alle 36oC:een. Ihmisen normaali lämpötila vaihtelee 36,5–37,5oC:n välillä. Terapeuttinen hypotermia pitää osata erottaa tavanomaisesta hypotermiasta, koska terapeuttinen hypotermia on lääketieteellinen hoitomuoto ja tavanomainen hypotermia hoidettava ongelmatilanne. Terapeuttinen hypotermia voidaan jakaa lämpötilan mukaan lievään (32–35oC), kohtalaiseen (28–31,9oC), syvään (11–27,9oC), syvälliseen (6–10,9oC) ja erittäin syvälliseen (alle 6oC). Hypotermian tarkoitus on hidastaa solujen metaboliaa ja näin estää solujen kuolema ja kudosten vaurioituminen. Terapeuttinen hypotermia voidaan jakaa myös kolmeen vaiheeseen: viilennys, ylläpito ja lämmitys. Nykyään terapeuttinen hypotermia -termin sijasta suositellaan käyttämään termiä tavoitteellinen lämpötilan hallinta TTM, mutta viilennystä vaativan hoidon korostamiseksi tässä katsauksessa käytetään vielä termiä terapeuttinen hypotermia lyhenteenä TH.

Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on antaa yleiskuvaus TH:sta, sen historiasta, solutason mekanismeista, kliinisistä vaikutuksista, eri viilentämistavoista, virallisista käyttöindikaatioista ja käyttöindikaatioista, jotka ovat vielä tutkimuksen alla. Kirjallisuuskatsauksen pohjaksi asetettiin nämä kuusi aihealuetta, joihin vastaamalla tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii antamaan kattavan, mutta tiivistetyn, kuvauksen TH:sta. Aihe valittiin, koska suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta on vielä suhteellisen vähän ja ne keskittyvät usein vain yhteen tai kahteen TH:n aihealueeseen.

Kirjallisuuskatsaus pohjautuu julkaistuun kirjallisuuteen ja artikkeleihin aiheesta, Duodecimin julkaisemaan aineistoon ja eurooppalaisiin ja suomalaisiin elvytyssuosituksiin. Materiaalin etsintä alkoi tarkastelemalla ensin Käypä hoito -suosituksia ja Duodecimin julkaisemaa materiaalia. Tämän jälkeen materiaalia etsittiin Pubmedista. Julkaisut seulottiin ensin otsikon, tämän jälkeen abstraktin ja lopuksi itse julkaisun mukaan, minkä jälkeen saatiin lopulliset katsaukseen mukaan otettavat tieteelliset julkaisut. Jokaisesta hyväksytystä julkaisusta tarkastettiin vielä lähteet. Materiaalin julkaisuaikaa ei rajattu. Loppujen lopuksi katsaukseen otettiin mukaan 66 julkaisua ja artikkelia.