Lapsen vuorovaikutusvalmiuksien ja itsesäätelyn yhteydet 30 kuukauden iässä

Otranen, Marika

Lapsen vuorovaikutusvalmiuksien ja itsesäätelyn yhteydet 30 kuukauden iässä

Otranen, Marika (2021-04-27)

Lapsen vuorovaikutusvalmiuksien ja itsesäätelyn yhteydet 30 kuukauden iässä

Otranen, Marika

(27.04.2021)

Katso/Avaa

Otranen_Marika_opinnayte.pdf (706.6Kb)

Lataukset:

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

avoin

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050428680

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tutkin lapsen vuorovaikutusvalmiuksien ja lapsen itsesäätelyn välisiä yhteyksiä 30 kuukauden iässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda yhteyksistä lisää tietoa. Taaperoikäisen vuorovaikutusvalmiuksia ja itsesäätelyn taitoja on tutkittu huomattavan vähän. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan vauvavaiheen vuorovaikutusta, ja pääsääntöisesti vuorovaikutusta äidin näkökulmasta. Itsesäätelyä on mielekästä tutkia vuorovaikutuksen näkökulmasta, sillä lapsen itsesäätelyjärjestelmän kehittyminen on yhteydessä vanhemman ja lapsen yhteissäätelyyn ja vuorovaikutussuhteeseen.

Tämä tutkimus toteutettiin osana FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Tämän tutkimuksen aineisto (n = 397) koostui äiti–lapsi -pareista, jotka osallistuivat FinnBrain- tutkimuksen kehityspsykologiselle tutkimuskäynnille lapsen ollessa 30 kuukauden ikäinen, ja jotka suorittivat käynnillä ainakin vuorovaikutusarvion. Vuorovaikutusvalmiuksina tarkasteltiin tässä tutkimuksessa lapsen responsiivisuutta ja aloitteellisuutta emotionaalisen saatavillaolon teorian avulla. Vuorovaikutusvalmiuksia arvioitiin videoidusta vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutustilanteesta. Itsesäätelyä käsiteltiin tässä tutkimuksessa yläkäsitteenä, jonka piirteistä tutkittiin negatiivista reaktiivisuutta, inhibitorista kontrollia ja työmuistia. Negatiivista reaktiivisuutta tutkittiin Attractive Toy tehtävällä, inhibitorista kontrollia Snack Delay - tehtävällä ja työmuistia Spin The Pots-tehtävällä.

Tämä tutkimus osoitti itsesäätelyn piirteistä inhibitorisen kontrollin ja lapsen vuorovaikutusvalmiuksien välisen yhteyden. Hypoteesien vastaisesti vuorovaikutusvalmiuksien ja negatiivisen reaktiivisuuden tai työmuistin välillä ei havaittu yhteyttä. Inhibitorinen kontrolli selitti sekä lapsen responsiivisuutta että aloitteellisuutta siten, että paremmat inhibitorisen kontrollin taidot selittivät parempia vuorovaikutusvalmiuksia. Responsiivisuutta selitti myös tyttösukupuoli ja lapsen ikä tutkimushetkellä. Aloitteellisuutta selitti inhibitorisen kontrollin, tyttösukupuolen ja lapsen iän lisäksi äidin koulutus. Tulosten perusteella voidaan todeta itsesäätelytaitojen, erityisesti inhibitorisen kontrollin, kehityksen tukemisen merkitys lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen kannalta. Tukemalla lapsen inhibitorisen kontrollin taitoja voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä myöhempiä ongelmia.

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [8918]