Odontogeenisten kasvainten esiintyvyys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2009-2019
Hyytinen, Lotta (2021-04-28)
Odontogeenisten kasvainten esiintyvyys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2009-2019
(28.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050428706
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050428706
Tiivistelmä
Tässä työssä kartoitettiin odontogeenisten kasvainten ja odontogeenisen keratokystan esiintyvyyttä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2009-2019. Työssä selvitettiin eri kasvaintyyppien määriä sekä kasvainten sijainti leukojen alueella. Tutkimuksessa saatuja tuloksia verrattiin Suomessa ja muualla maailmassa tehtyihin tutkimuksiin.
Kartoituksessa selvisi, että Varsinais-Suomen alueella tutkimusajanjaksona löydettiin 99 odontogeenistä kasvainta ja 88 odontogeenistä keratokystaa. Varsinais-Suomen väkiluku on
479 341 henkilöä, joten odontogeenisten kasvainten esiintyvyys oli 0,02% ja jos odontogeeniset keratokystat lasketaan mukaan 0,04%. Yleisin odontogeeninen kasvain oli odontooma, toiseksi yleisin sentraalinen luutuva fibrooma (cemento-ossifying fibroma) ja kolmanneksi yleisin ameloblastooma. Odontogeeninen keratokysta oli näitä kaikkia yleisempi, mutta sitä ei luokitella WHO:n mukaan tällä hetkellä odontogeeniseksi kasvaimeksi, vaikka se onkin aikaisemmin luokiteltu kasvaimeksi.
Maailmanlaajuisen kartoituksen mukaan yleisin odontogeeninen kasvain on ameloblastooma, toiseksi yleisin odontooma ja kolmanneksi yleisin odontogeeninen myksooma. Eurooppalaisissa ja Pohjois-Amerikkalaisissa tutkimuksissa sen sijaan odontooma on yleisin odontogeeninen kasvain ja ameloblastooma vasta toiseksi yleisin.
Suomessa 2016 hammaslääketieteen syventävien opintojen työnä tehdyn kartoituksen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella yleisin odontogeeninen kasvain oli odontooma ja toiseksi yleisin ameloblastooma. Oulun alueella odontooma oli yleisin odontogeeninen kasvain ja ameloblastooma toiseksi yleisin. Kummallakin alueella odontogeeninen keratokysta oli kaikkia muita odontogeenisiä kasvaimia yleisempi kuten Varsinais-Suomessakin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella odontogeenisten kasvainten esiintyvyys oli 0,03% ja Oulun alueella 0,02%. Näissä luvuissa on mukana odontogeeniset keratokystat. Kartotuksessa ei ollut laskettu mukaan sentraalisia luutuvia fibroomia.
Muuhun Suomeen verrattuna odontogeenisten kasvainten esiintyvyys on samassa suuruusluokassa, jos odontogeeninen keratokysta lasketaan mukaan. Tämä kartoitus ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Oulun alueella tehty kartoitus osoittavat, että Suomessa on muuta maailmaa vähemmän ameloblastoomia ja enemmän odontogeenisiä keratokystia.
Kartoituksessa selvisi, että Varsinais-Suomen alueella tutkimusajanjaksona löydettiin 99 odontogeenistä kasvainta ja 88 odontogeenistä keratokystaa. Varsinais-Suomen väkiluku on
479 341 henkilöä, joten odontogeenisten kasvainten esiintyvyys oli 0,02% ja jos odontogeeniset keratokystat lasketaan mukaan 0,04%. Yleisin odontogeeninen kasvain oli odontooma, toiseksi yleisin sentraalinen luutuva fibrooma (cemento-ossifying fibroma) ja kolmanneksi yleisin ameloblastooma. Odontogeeninen keratokysta oli näitä kaikkia yleisempi, mutta sitä ei luokitella WHO:n mukaan tällä hetkellä odontogeeniseksi kasvaimeksi, vaikka se onkin aikaisemmin luokiteltu kasvaimeksi.
Maailmanlaajuisen kartoituksen mukaan yleisin odontogeeninen kasvain on ameloblastooma, toiseksi yleisin odontooma ja kolmanneksi yleisin odontogeeninen myksooma. Eurooppalaisissa ja Pohjois-Amerikkalaisissa tutkimuksissa sen sijaan odontooma on yleisin odontogeeninen kasvain ja ameloblastooma vasta toiseksi yleisin.
Suomessa 2016 hammaslääketieteen syventävien opintojen työnä tehdyn kartoituksen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella yleisin odontogeeninen kasvain oli odontooma ja toiseksi yleisin ameloblastooma. Oulun alueella odontooma oli yleisin odontogeeninen kasvain ja ameloblastooma toiseksi yleisin. Kummallakin alueella odontogeeninen keratokysta oli kaikkia muita odontogeenisiä kasvaimia yleisempi kuten Varsinais-Suomessakin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella odontogeenisten kasvainten esiintyvyys oli 0,03% ja Oulun alueella 0,02%. Näissä luvuissa on mukana odontogeeniset keratokystat. Kartotuksessa ei ollut laskettu mukaan sentraalisia luutuvia fibroomia.
Muuhun Suomeen verrattuna odontogeenisten kasvainten esiintyvyys on samassa suuruusluokassa, jos odontogeeninen keratokysta lasketaan mukaan. Tämä kartoitus ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Oulun alueella tehty kartoitus osoittavat, että Suomessa on muuta maailmaa vähemmän ameloblastoomia ja enemmän odontogeenisiä keratokystia.