Kasvojen rakenteiden ja purentavirheiden yhteys obstruktiiviseen uniapneaan
Salama, Eveliina (2021-04-10)
Kasvojen rakenteiden ja purentavirheiden yhteys obstruktiiviseen uniapneaan
(10.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629145
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629145
Tiivistelmä
Tässä syventävien opintojen kirjallisuuskatsauksessa käsitellään kasvojen rakenteiden ja purentavirheiden yhteyttä obstruktiiviseen uniapneaan. Obstruktiivisen uniapnean merkittävin yksittäinen altistava tekijä on ylipaino. Uniapneapotilaista noin kolmasosa on normaalipainoisia. Heillä uniapnean kehittymiseen voi vaikuttaa kasvosuhteet ja purennan poikkeavuudet. Työn tarkoituksena on selvittää kasvojen rakenteiden ja purentavirheiden mahdollista vaikutusta obstruktiiviseen uniapneaan. Lisäksi työssä käsitellään oikomishoidon ja leikkaushoidon keinoja vaikuttaa obstruktiivisen uniapneaan.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen artikkeleita haettiin ensisijaisesti PubMed-tietokannasta. Artikkelit rajattiin vuosille 2009-2020. Mukaan otettiin myös vanhempia, merkittäviä tutkimuksia tukemaan uudempaa tutkimusaineistoa. Artikkeleita löytyi myös aiheeseen liittyvien tutkimusten lähdeluetteloista. Tähän kirjallisuuskatsaukseen mukaan otettiin 22 artikkelia.
Kallon rakenteiden vaikutusta obstruktiiviseen uniapneaan on tutkittu melko paljon. Sen sijaan purentavirheiden vaikutusta on tutkittu melko vähän. Tutkimukset aiheesta ovat osaksi ristiriidassa keskenään. Tällä hetkellä ei ole vahvaa näyttöä aiheesta. Yhteneväisimmät tulokset ovat sen suhteen, että uniapneaa sairastavilla kieliluu sijaitsee alempana kuin verrokeilla. Uniapneaa sairastavilla on lisäksi suurentunut alakasvokorkeus, nielun ilmatila on pienentynyt, kallonpohja on lyhentynyt, kieli on suurempi ja pehmeä suulaki pidentynyt. Pieni ja takana sijaitseva alaleuka sekä lyhentynyt ja kaventunut yläleuka ovat obstruktiivisen uniapnean riskitekijöitä. Tutkimalla normaalipainoisia obstruktiivista uniapneaa sairastavia voitaisiin päästä selkeämmin etiologisiin tekijöihin poissulkemalla ylipaino etiologisista tekijöistä.
Oikomishoidolla voidaan saada apua uniapneaan. Lapsilla RME-kojeella tehty yläleuan levitys parantaa potilaiden apnea-hypopnea-indeksiä. Obstruktiivista uniapneaa voidaan hoitaa myös leikkaushoidolla, mikäli elintapahoito, uniapneakisko tai CPAP eivät ole riittäviä. Erityisesti bimaksillaariosteotomia on tehokas hoitomuoto pienentäen apnea-hypopnea-indeksiä. Hoidon vaikuttavuus vähenee kuitenkin ajan myötä, pysyen kuitenkin vaikuttavana vielä kymmenenkin vuoden seurannassa.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen artikkeleita haettiin ensisijaisesti PubMed-tietokannasta. Artikkelit rajattiin vuosille 2009-2020. Mukaan otettiin myös vanhempia, merkittäviä tutkimuksia tukemaan uudempaa tutkimusaineistoa. Artikkeleita löytyi myös aiheeseen liittyvien tutkimusten lähdeluetteloista. Tähän kirjallisuuskatsaukseen mukaan otettiin 22 artikkelia.
Kallon rakenteiden vaikutusta obstruktiiviseen uniapneaan on tutkittu melko paljon. Sen sijaan purentavirheiden vaikutusta on tutkittu melko vähän. Tutkimukset aiheesta ovat osaksi ristiriidassa keskenään. Tällä hetkellä ei ole vahvaa näyttöä aiheesta. Yhteneväisimmät tulokset ovat sen suhteen, että uniapneaa sairastavilla kieliluu sijaitsee alempana kuin verrokeilla. Uniapneaa sairastavilla on lisäksi suurentunut alakasvokorkeus, nielun ilmatila on pienentynyt, kallonpohja on lyhentynyt, kieli on suurempi ja pehmeä suulaki pidentynyt. Pieni ja takana sijaitseva alaleuka sekä lyhentynyt ja kaventunut yläleuka ovat obstruktiivisen uniapnean riskitekijöitä. Tutkimalla normaalipainoisia obstruktiivista uniapneaa sairastavia voitaisiin päästä selkeämmin etiologisiin tekijöihin poissulkemalla ylipaino etiologisista tekijöistä.
Oikomishoidolla voidaan saada apua uniapneaan. Lapsilla RME-kojeella tehty yläleuan levitys parantaa potilaiden apnea-hypopnea-indeksiä. Obstruktiivista uniapneaa voidaan hoitaa myös leikkaushoidolla, mikäli elintapahoito, uniapneakisko tai CPAP eivät ole riittäviä. Erityisesti bimaksillaariosteotomia on tehokas hoitomuoto pienentäen apnea-hypopnea-indeksiä. Hoidon vaikuttavuus vähenee kuitenkin ajan myötä, pysyen kuitenkin vaikuttavana vielä kymmenenkin vuoden seurannassa.