Ekotukitoiminnan vaikutukset ja vaikuttavuuden arviointi - ekotukikuutoset

Abstract

Julkisilla organisaatioilla on merkittävä rooli kansainvälisen ympäristöpolitiikan toteuttajana. Helsingin kaupungin kehittämä ekotukitoiminnan malli on yksi toimintatapa lisätä työntekijöiden ympäristövastuullisuutta ja -tietoisuutta julkisen sektorin organisaatioissa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietoa ekotukitoiminnan vaikutuksista Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa eli kuutoskaupungeissa. Lisäksi selvitettiin realistisen evaluaation mallin sopivuutta ekotukitoiminnan vaikuttavuuden arviointiin ja mittaamiseen.

Varsinainen tutkimusaineisto muodostettiin kuutoskaupunkien ekotukihenkilöille tehdystä puolistrukturoidusta kyselystä. Tutkimus suoritettiin pääosin määrällisenä, mutta osin myös laadullisena tutkimuksena sisällönanalyysiä soveltaen. Aineistoa analysoitiin induktiivisella tutkimusotteella tehden päätelmiä ilmiön kannalta merkityksellisistä seikoista. Tutkimuksessa havaittiin ekotukitoiminnalla olevan konkreettisia ympäristövastuullisia vaikutuksia kuutoskaupungeissa. Tulokset vastaavat tutkielman kirjallisuuskatsauksessa esitettyjen aiempien tutkimusten tuloksia. Merkittävinä yleisinä positiivisina vaikutuksina havaittiin ympäristötietoisuuden ja keskustelun lisääntyminen, luonnonvarojen säästäminen sekä ympäristötoimenpiteiden suunnittelun ja työyhteisöjen arvojen muuttuminen ympäristövastuullisemmiksi. Yksittäisissä toimissa ekotukitoiminnan positiiviset ympäristövaikutukset ovat merkittävimmillään jätteiden lajittelussa, niiden synnyn ehkäisyssä, energiansäästössä ja tietoisuuden lisäämisessä. Ekotukitoiminnan mahdollisuudet vaikuttaa ympäristövastuullisuuteen julkisissa organisaatioissa vaihtelevat toimialoittain ja hyvien käytäntöjen levittäminen toimialatasolla olisi tarkoituksenmukaista.

Tässä ja kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa ilmeni, että olisi erittäin tärkeää päästä eteenpäin ja arvioimaan ekotukitoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ekotukitoiminta on ollut jo vuosia osa kuutoskaupunkien ympäristövastuullista työtä ja sillä olisi mahdollisuus nousta entistä merkittävämpään rooliin, jos sen tulokset pystyttäisiin osoittamaan täsmällisemmin. Toiminnan vaikuttavuuden arviointi edellyttää tavoitteiden ja mittareiden asettamista. Ekotukikoordinaattorit ja ekotukihenkilöt voisivat toimia keskeisinä ekotukitoiminnan asiantuntijoina realistisen evaluaation mallin mukaisina ympäristötyön onnistumisen tutkija-arvioijina omissa työyhteisöissään. Ekotukitoiminnan avulla olisi mahdollista levittää erilaisissa työyhteisöissä kehitettyjä, toimivia hyviä käytäntöjä esimerkiksi muiden organisaatioiden vastaavilla toimialoilla.

Abstract Public organizations play a significant role in implementing international environmental policy. The model of eco-support activities developed by the City of Helsinki is one operation mode to increase the environmental responsibility and awareness of employees in public sector organisations. The main objective of this study was to produce data on the effects of eco-support activities in Finland's six largest cities, in so called “kuutoskaupungit”. The suitability of a model of realistic evaluation to assess and measure the effectiveness of eco-support activities was also explored. The actual research data was formed from a semi-structured survey of eco-supporter staff in six cities. The study was conducted mainly in quantitative terms, but also in the form of qualitative research using content analysis. The data was analyzed using an inductive research excerpt to draw conclusions on the relevant aspects of the phenomenon.

The study found eco-support activities to have tangible environmentally responsible effects in those six cities. The results correspond to those of previous studies presented in this thesis. Increased environmental awareness and debate, conservation of natural resources, as well as environmental measures planning and working community’s values were noted as significant overall positive effects. In piecemeal actions, the positive environmental effects of eco-support activities are most significant in sorting waste, prevention of their birth, energy conservation and awareness. The potential for eco-support activities to affect environmental responsibility in public organisations varies from industry to industry and the dissemination of good practice at industry level would be appropriate.

This and the studies presented in the Literature Review showed that it would be very important to get ahead and assess the societal impact of eco-support activities. Eco-support activities have been a part of the environmentally responsible work of these sixes cities for many years and they would have the potential to rise to a more significant role if its results were to be demonstrated more accurately. Assessment of operational effectiveness requires setting goals and metrics. Eco-support coordinators and eco-support agents could act as key eco-support experts in accordance with the realistic evaluation model as scientist-evaluators of environmental work success in their own working communities. Eco-support activities would enable the dissemination of good practices developed in different working communities, for example in similar branches of other organisations.

Abstrakt Offentliga organisationer spelar en viktig roll i genomförandet av den internationella miljöpolitiken. Modellen för ekostödsverksamhet som utvecklats av Helsingfors stad är ett handlingssätt för att öka miljöansvaret och medvetenheten hos anställda i organisationer inom den offentliga sektorn. Huvudsyftet med denna studie var att ta fram uppgifter om effekterna av miljöstödsverksamhet i Finlands sex största städer, nämligen i ”kuutoskaupungit”. Lämpligheten hos en modell med realistisk utvärdering för att bedöma och mäta ekostödverksamhetens effektivitet undersöktes också. De faktiska forskningsdata bildades från en halvstrukturerad undersökning av miljöstödspersonal i dessa sex städer. Studien genomfördes huvudsakligen i kvantitativa termer, men också i form av kvalitativ forskning med hjälp av innehållsanalys. Data analyserades med hjälp av ett induktivt forskningsutdrag för att dra slutsatser om de relevanta aspekterna av fenomenet.

I studien konstaterades att ekostöd har påtagliga miljövänliga effekter i sex städer. Resultaten motsvarar resultaten från tidigare studier som presenterats i denna avhandling. Ökad miljömedvetenhet och debatt, bevarande av naturresurser samt miljöåtgärdsplanering och arbetssamhällens värden noterades som betydande övergripande positiva effekter. I enskilda åtgärder är miljöstödsverksamhetens positiva miljöeffekter mest betydelsefulla när det gäller sortering av avfall, förebyggande av födsel, energibesparing och medvetenhet. Potentialen för ekostödsverksamhet att påverka miljöansvaret i offentliga organisationer varierar från industri till industri, och det skulle vara lämpligt att sprida god praxis på branschnivå.

Dessa och tidigare studier visade att det skulle vara mycket viktigt att gå vidare och bedöma ekostödsverksamhetens inverkan på samhället. Ekostödsverksamhet har varit en del av det miljömässigt ansvarsfulla arbetet i dessa sex städer under många år och skulle ha potential att få en viktigare roll om resultaten skulle påvisas mer exakt. Bedömning av den operativa effektiviteten kräver att man fastställer mål och mätvärden. Samordnarna för ekostöd och ekostödpersonerna skulle kunna fungera som viktiga experter på ekostöd i enlighet med den realistiska utvärderingsmodellen som forskare och utvärderare av framgångar i miljöarbetet i sina egna arbetsgrupper. Ekostödsverksamhet skulle göra det möjligt att sprida god praxis som utvecklats i olika arbetsgrupper, till exempel i liknande branscher inom andra organisationer.