“Kulttuuriperintöopetus on kulttuurin opettamista ja viemistä eteenpäin, jotain jota tekee tietosesti tai tiedostamatta” : Käsityötä opettavien opettajien näkemyksiä kulttuuriperintöopetuksesta käsityöoppiaineessa
Hamppula, Mari; Haltia, Eveliina (2021-04-19)
“Kulttuuriperintöopetus on kulttuurin opettamista ja viemistä eteenpäin, jotain jota tekee tietosesti tai tiedostamatta” : Käsityötä opettavien opettajien näkemyksiä kulttuuriperintöopetuksesta käsityöoppiaineessa
Hamppula, Mari
Haltia, Eveliina
(19.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229742
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229742
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa käsityötä opettavien opettajien näkemyksistä kulttuuriperintöopetuksen toteuttamisesta käsityöoppiaineessa. Tutkimustuloksiin pohjautuvat johtopäätökset tuovat uutta tietoa kulttuuriperintöopetuksen nykytilasta käsityöoppiaineessa. Aiempien tutkimusten perusteella johdettiin tutkielman tutkimuskysymys: Millaisia näkemyksiä käsityötä opettavilla opettajilla on kulttuuriperintöopetuksen toteuttamisesta käsityöoppiaineessa? Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat käsityö, käsityöoppiaine perusopetuksessa, käsityön kulttuuriperintö ja kulttuuriperintöopetus käsityöoppiaineessa. Tutkimuksen taustateoriassa tarkastellaan käsityötä sekä koulun käsityöoppiainetta ja sen sisältöjä. Lisäksi taustateoriassa käsitellään käsityön kulttuuriperintöä sekä kulttuuriperintöopetusta käsityöoppiaineessa.
Aineistonkeruu toteutettiin keräämällä taustatiedot lomakkeella, vapaamuotoisella kirjoitelmalla sekä haastattelemalla. Haastatteluaineisto kerättiin haastattelemalla ala- ja yläkoulun käsityötä opettavia opettajia puhelinhaastatteluin. Tutkimuksessa kerätty kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että näkemykset kulttuuriperintöopetuksen toteuttamisesta käsityöoppiaineessa olivat monipuolisia. Haastateltavien vastauksissa esiintyi kulttuuriperintöopetuksesta erilaisia näkemyksiä, joista oli havaittavissa aineiston luokitteluissa esiin nousseita keskenään yhteneviä piirteitä. Lisäksi haastateltavat kertoivat kulttuuriperintöopetuksen kehittämiseksi erilaisia näkemyksiä kehitysehdotuksista, joita voi tulevaisuudessa hyödyntää kulttuuriperintöopetuksen kehittämisessä käsityöoppiaineessa. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella käsityötä opettavat opettajat voivat kiinnittää huomiota kulttuuriperintöopetukseen sekä kehittää sitä omassa opetuksessaan.
Laadullisena tutkimuksena tutkimus tuotti monipuolisesti tietoa tutkimukseen osallistuneiden näkemyksistä kulttuuriperintöopetuksen toteuttamisesta käsityöoppiaineessa. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkien käsityötä opettavien opettajien näkemyksiä tutkimuksen pienen otoksen, sekä fenomenografisen tutkimussuuntauksen takia. Tutkimuksesta oli johdettavissa aiheita jatkotutkimukselle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kulttuuriperintöopetuksen kehittämiseen perusopetuksessa.
Aineistonkeruu toteutettiin keräämällä taustatiedot lomakkeella, vapaamuotoisella kirjoitelmalla sekä haastattelemalla. Haastatteluaineisto kerättiin haastattelemalla ala- ja yläkoulun käsityötä opettavia opettajia puhelinhaastatteluin. Tutkimuksessa kerätty kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että näkemykset kulttuuriperintöopetuksen toteuttamisesta käsityöoppiaineessa olivat monipuolisia. Haastateltavien vastauksissa esiintyi kulttuuriperintöopetuksesta erilaisia näkemyksiä, joista oli havaittavissa aineiston luokitteluissa esiin nousseita keskenään yhteneviä piirteitä. Lisäksi haastateltavat kertoivat kulttuuriperintöopetuksen kehittämiseksi erilaisia näkemyksiä kehitysehdotuksista, joita voi tulevaisuudessa hyödyntää kulttuuriperintöopetuksen kehittämisessä käsityöoppiaineessa. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella käsityötä opettavat opettajat voivat kiinnittää huomiota kulttuuriperintöopetukseen sekä kehittää sitä omassa opetuksessaan.
Laadullisena tutkimuksena tutkimus tuotti monipuolisesti tietoa tutkimukseen osallistuneiden näkemyksistä kulttuuriperintöopetuksen toteuttamisesta käsityöoppiaineessa. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkien käsityötä opettavien opettajien näkemyksiä tutkimuksen pienen otoksen, sekä fenomenografisen tutkimussuuntauksen takia. Tutkimuksesta oli johdettavissa aiheita jatkotutkimukselle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kulttuuriperintöopetuksen kehittämiseen perusopetuksessa.