Liikuteltavan käsityöaseman käytettävyys esi- ja alkuopetuksen kontekstissa
Karlsson, Sanni; Salla, Milla-Mari (2021-04-29)
Liikuteltavan käsityöaseman käytettävyys esi- ja alkuopetuksen kontekstissa
Karlsson, Sanni
Salla, Milla-Mari
(29.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229729
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229729
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan liikuteltavan käsityöaseman käytettävyyttä esi- ja alkuopetuksen kontekstissa InnoPlay 2018-2021 -hankkeen kumppanuuspäiväkodeissa ja -kouluissa. Käsityöasema-konsepti on osa InnoPlay 2018-2021 -hanketta, joka liittyy käsityö- ja teknologiaoppimiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Hankkeen tavoite on kehittää pedagogisia menetelmiä, joissa integroidaan käsityö-, ympäristö- ja teknologiakasvatuksen sekä matemaattisten taitojen oppimisalueita leikin, tutkimisen ja ilmaisun avulla. Liikuteltavat käsityöasemat on valmistettu yhteistyössä InnoPlay-hankkeen ja Turun yliopiston käsityön aineenopettajaopiskelijoiden kanssa. Ensimmäiset liikuteltavat käsityöasemat toimitettiin kumppanuuspäiväkoteihin ja -kouluihin vuoden 2020 alussa.
Tarkoituksena on tutkia, mitkä ominaisuudet liikuteltavissa käsityöasemissa ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Tässä tutkimuksessa liikuteltavien käsityöasemien ominaisuuksia tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat oppimis- ja työympäristö, pedagoginen sekä fyysinen näkökulma. Tutkimus selvittää, millaisissa oppimis- ja työympäristöissä käsityöasemia käytetään, millaisia pedagogisia ominaisuuksia asemilla on ja mitkä asemien fyysisistä ominaisuuksista ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Liikuteltavien käsityöasemien käytettävyyden tarkastelun osa-alueet ja ominaisuudet muotoutuivat teoriataustan pohjalta. Tutkimuksen merkittävin tehtävä on olla osa liikuteltavien käsityöasemien kehittämistyötä. Tämän kehittämistyön avulla käsityöasemista pystytään luomaan paremmin esi- ja alkuopetuksen sekä varhaiskasvatuksen käsityön opetuksen tarpeita vastaava konsepti.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineistonkeruussa on hyödynnetty triangulaatiota eli monimenetelmäistä tutkimusotetta mahdollisimman laajan ja luotettavan tuloksen saamiseksi. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta lasten ryhmähaastattelusta, kahdesta observoinnista sekä henkilökunnalle (n=10) kohdennetun kyselylomakkeen vastauksista. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat InnoPlay-hankkeen kumppanuuspäiväkotien ja -koulujen lapset sekä henkilökunta. Aineisto on kerätty lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.
Tutkimustulosten mukaan liikuteltavia käsityöasemia käytettiin monipuolisesti erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä kumppanuuspäiväkodeissa ja -kouluissa. Tarkoituksensa mukaisesti käsityöaseman käyttö helpottaa käsityön opetusta ja suunnittelua. Käsityöaseman parissa tapahtuva toiminta on usein ohjattua, mutta kuitenkin lapsilähtöistä ja innostaa lapsia käsillä tekemiseen. Fyysisistä ominaisuuksista toimivimmiksi osoittautuivat helppokäyttöisyys, miellyttävä ulkonäkö, kestävyys, turvallisuus sekä työvälineiden ja materiaalien omat paikat. Tuloksista esille nousseita kehitettäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi käsityöasemien liikuteltavuus ja työtason korkeus. Käyttäjät myös kokivat, etteivät liikuteltavat käsityöasemat yksinään riitä työskentelyyn. Käytettävyyden helpottamiseksi entisestään käsityöaseman rinnalle toivotaan erilaisia ideointivinkkejä sekä oppimateriaaleja.
Käsityöasemien ominaisuuksia kehittämällä konseptista on mahdollista saada vielä toimivampi lasten itsenäistä ja omatoimista työskentelyä ajatellen. Lisäksi kehitystyön avulla voidaan levittää konseptia laajemmalle ja edistää lasten käsityöllistä oppimista ja innostusta sekä lisätä käsityön opetusta esi- ja alkuopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että käsityöasemia löytyy useammista päiväkodeista ja kouluista ympäri Suomea. Tutkimustulokset tarjoavat myös uusia näkökulmia esi- ja alkuopetuksen käsityön opetuksen kehittämiseen sekä ulkona oppimisen aihealueeseen. Käsityöasemat mahdollistavat opetuksen siirtämisen ulos luokasta entistä monipuolisempiin oppimisympäristöihin.
Tarkoituksena on tutkia, mitkä ominaisuudet liikuteltavissa käsityöasemissa ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Tässä tutkimuksessa liikuteltavien käsityöasemien ominaisuuksia tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat oppimis- ja työympäristö, pedagoginen sekä fyysinen näkökulma. Tutkimus selvittää, millaisissa oppimis- ja työympäristöissä käsityöasemia käytetään, millaisia pedagogisia ominaisuuksia asemilla on ja mitkä asemien fyysisistä ominaisuuksista ovat toimivia ja mitkä kehitettäviä. Liikuteltavien käsityöasemien käytettävyyden tarkastelun osa-alueet ja ominaisuudet muotoutuivat teoriataustan pohjalta. Tutkimuksen merkittävin tehtävä on olla osa liikuteltavien käsityöasemien kehittämistyötä. Tämän kehittämistyön avulla käsityöasemista pystytään luomaan paremmin esi- ja alkuopetuksen sekä varhaiskasvatuksen käsityön opetuksen tarpeita vastaava konsepti.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineistonkeruussa on hyödynnetty triangulaatiota eli monimenetelmäistä tutkimusotetta mahdollisimman laajan ja luotettavan tuloksen saamiseksi. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta lasten ryhmähaastattelusta, kahdesta observoinnista sekä henkilökunnalle (n=10) kohdennetun kyselylomakkeen vastauksista. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat InnoPlay-hankkeen kumppanuuspäiväkotien ja -koulujen lapset sekä henkilökunta. Aineisto on kerätty lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.
Tutkimustulosten mukaan liikuteltavia käsityöasemia käytettiin monipuolisesti erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä kumppanuuspäiväkodeissa ja -kouluissa. Tarkoituksensa mukaisesti käsityöaseman käyttö helpottaa käsityön opetusta ja suunnittelua. Käsityöaseman parissa tapahtuva toiminta on usein ohjattua, mutta kuitenkin lapsilähtöistä ja innostaa lapsia käsillä tekemiseen. Fyysisistä ominaisuuksista toimivimmiksi osoittautuivat helppokäyttöisyys, miellyttävä ulkonäkö, kestävyys, turvallisuus sekä työvälineiden ja materiaalien omat paikat. Tuloksista esille nousseita kehitettäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi käsityöasemien liikuteltavuus ja työtason korkeus. Käyttäjät myös kokivat, etteivät liikuteltavat käsityöasemat yksinään riitä työskentelyyn. Käytettävyyden helpottamiseksi entisestään käsityöaseman rinnalle toivotaan erilaisia ideointivinkkejä sekä oppimateriaaleja.
Käsityöasemien ominaisuuksia kehittämällä konseptista on mahdollista saada vielä toimivampi lasten itsenäistä ja omatoimista työskentelyä ajatellen. Lisäksi kehitystyön avulla voidaan levittää konseptia laajemmalle ja edistää lasten käsityöllistä oppimista ja innostusta sekä lisätä käsityön opetusta esi- ja alkuopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että käsityöasemia löytyy useammista päiväkodeista ja kouluista ympäri Suomea. Tutkimustulokset tarjoavat myös uusia näkökulmia esi- ja alkuopetuksen käsityön opetuksen kehittämiseen sekä ulkona oppimisen aihealueeseen. Käsityöasemat mahdollistavat opetuksen siirtämisen ulos luokasta entistä monipuolisempiin oppimisympäristöihin.