Prenatal and perinatal risk factors of ADHD - A population-based register study

Abstract

Attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) is a common neuropsychiatric disorder, which is characterized by impairing symptoms of hyperactivity, inattention and impulsivity. ADHD is known to be highly heritable, but pre- and perinatal risk factors are also thought to play a role in the etiology of the disorder. The aim of this thesis was to investigate the association between ADHD and prenatal and perinatal risk factors such as preterm birth, fetal growth, obstetric risk factors, fetal exposure to nicotine and maternal vitamin D levels.

The data consisted of 10 409 cases, born between 1991 and 2005, who had received a diagnosis of ADHD by the end of 2011. Four controls were identified for each case and matched by sex and the place and date of birth (n=40 141). The data was obtained by combing information from three nationwide registers: the Care Register for Health Care (previously called the Finnish Hospital Discharge Register), the Finnish Medical Birth Register and the Finnish Population Register Centre. In addition, for a subsample of cases born between 1998 and 1999 (n=1079 case-control pairs) maternal sera samples were obtained from the Finnish Maternity Cohort biobank.

We found that preterm birth was a risk factor for ADHD and that each declining week increased the risk. Furthermore, poor fetal growth increased the risk of ADHD. In addition, birth by planned C-section and perinatal adversities leading to lower Apgar scores were associated with an increased risk of ADHD. Fetal exposure to nicotine measured by cotinine was associated with an increased risk for later ADHD and the risk showed a dose-response relationship. Moreover, low maternal vitamin D levels during pregnancy were associated with an increased risk for ADHD in the offspring.

This thesis study identified several prenatal and perinatal factors that were associated with an increased risk of ADHD. The study setting cannot prove definite causal inferences and entirely rule out environmental and genetic effects. Nevertheless, all of the identified risk factors represent unfavorable fetal circumstances and highlight the importance of maternal wellbeing for offspring neurodevelopment.

ADHD:n prenataaliset ja perinataaliset riskitekijät – väestöpohjainen rekisteritutkimus

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö eli ADHD on yleinen lapsuusiässä alkava neuropsykiatrinen häiriö, jolle on ominaista arkielämää haittaava yliaktiivisuus, tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus. ADHD:n synnyssä perinnöllisen alttiuden lisäksi pre- ja perinataalisilla tekijöillä on oma merkityksensä. Tämän väitöskirjatutkimuksen päämääränä oli selvittää ADHD:n yhteyttä syntymäviikkoihin ja sikiöaikaiseen kasvuun, syntymävaiheen ja muihin raskausajan mahdollisiin riskitekijöihin, sikiökautiseen nikotiinialtistukseen sekä äidin raskaudenaikaiseen Dvitamiinitasoon.

Tutkimuksen aineisto koostui 10 409 lapsesta, jotka olivat syntyneet vuosina 1991–2005, ja saaneet erikoissairaanhoidossa ADHD:n diagnoosin. Heistä kullekin kaltaistettiin neljä verrokkia iän, sukupuolen ja syntymäpaikan mukaan (n=40 141). Aineisto koostettiin yhdistämällä tietoja Hoitoilmoitusrekisteristä, Syntymärekisteristä ja Väestörekisterikeskuksesta. Väitöskirjatutkimuksen osatöissä, joissa tutkittiin äidin raskaudenaikaisia verinäytteitä, aineistona toimi vuosina 1998-1999 syntyneet ADHD-diagnoosin saaneet lapset (n=1079) ja kullekin yksi verrokki.

Ennenaikainen syntymä osoittautui merkittäväksi ADHD:n riskitekijäksi. ADHD:n riski oli sitä suurempi, mitä varhaisemmilla syntymäviikoilla lapsi oli syntynyt. Sikiön epäsuotuisa kasvu lisäsi ADHD-riskiä. Matalammat vastasyntyneen Apgar-pisteet olivat myös yhteydessä kohonneeseen ADHD:n riskiin. Syntymä suunnitellulla keisarileikkaukella lisäsi hieman ADHD-riskiä.

Sikiön altistuminen nikotiinille oli yhteydessä kohonneeseen ADHD-riskiin. Altistusta mitattiin äidin seerumin kotiniinipitoisuuksilla. Lisäksi äidin matala raskaudenaikainen D-vitamiinitaso lisäsi jälkeläisen ADHD-riskiä.

Löysimme monia tekijöitä, jotka lisäsivät ADHD:n riskiä. Tutkimusasetelma ei kuitenkaan voi täysin todistaa syys-seuraussuhteita ja kokonaan poissulkea geneettisten ja ympäristön tekijöiden vaikutusta. Löydetyille tekijöille oli yhteistä epäsuotuisat olosuhteet raskausaikana. Tämä korostaa raskaudenaikaisen hyvinvoinnin merkitystä jälkeläisen myöhempään mielenterveyteen.