Koodinvaihto viiden videosisällöntuottajan puhutussa kielessä
Hyytiäinen, Julia (2021-04-30)
Koodinvaihto viiden videosisällöntuottajan puhutussa kielessä
(30.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131144
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131144
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan viiden sosiaalisen median videosisällöntuottajan puhekielen koodinvaihtoa. Tavoitteena on selvittää, millaisissa tilanteissa tai asiayhteyksissä koodinvaihtoa esiintyy sekä kartoittaa koodinvaihdon mahdollista lisääntymistä sisällöntuottajien puheessa tietyllä aikavälillä.
Prototyyppisimmillään koodinvaihto tarkoittaa kahden tai useamman kielen vaihtelua samassa keskustelussa. Vuorovaikutuksen näkökulmasta kielten kohtaaminen kytkeytyy koodinvaihtoon ja laajemmin monikielisyyden tulkintaan kontekstissa.
Käyttäjäkohtaista variaatiota tutkittaessa yksilötasolla puhujat mukauttavat puhetapaansa niiden puhetapojen suuntaan, joiden kanssa yksilö on säännöllisesti tekemisissä. Tällöin yhteiskunnassa toimivasta ryhmästä voi havaita sille tunnistettavia kielellisiä piirteitä.
Sosiolingvistiikka keskittyy kuvaamaan kieltä sosiaalisena ilmiönä ja yrittää etsiä yhteyksiä kielenkäytön ja yhteiskunnallisen todellisuuden väliltä. Nykyaikaisen vuorovaikutussosiolingvistiikan lähtökohtana voidaan pitää metaforisen koodinvaihdon käsitteen perusideaa. Metaforinen koodinvaihto tarkoittaa sitä, että saman tilanteen sisällä eri koodeilla herätetään assosiaatioita erilaisiin konteksteihin, joiden näkökulmasta sanottua tulkitaan. Keskustelunanalyysin metodia voidaan painottaa lingvistisesti, jolloin se lukeutuu vuorovaikutuslingvistiikan alaan.
Tutkittavat sisällöntuottajien videot on valittu kvalitatiivisesti ja koodinvaihtokohdat litteroitu aineistoksi. Videot on julkaistu Youtube-alustalla sisällöntuottajien omilla kanavilla vuosina 2013–2021. Aineistoa on tarkasteltu sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista havaitaan jokaisen sisällöntuottajan puheessa ilmenevän koodinvaihtoa metaforisen koodinvaihdon funktioiden mukaan. Koodinvaihtokategorioista eniten sisällöntuottajien puheessa esiintyy yhden tai kahden sanan mittaisia koodinsekoituksia. Lisäksi huomataan, että viidestä sisällöntuottajasta neljällä koodinvaihtotapausten määrä on vähintään kaksinkertaistunut tarkastellulla aikavälillä. Koodia vaihdetaan silloin, kun puheena olevaa asiaa tai sen ominaisuutta
halutaan korostaa upotetulla kielellä. Kaksi kieltä toimii rinnakkain sisällöntuottajien puheessa siten, että koodinvaihto näyttäytyy monikielisen yhteisön kommunikaatiomuotona.
Englannin asema lingua francana kasvaa jatkuvasti. Tulevaisuudessa jatkotutkimus voisi kohdistua vielä suurempaan aineistoon, josta variaatiota voitaisiin esittää tarkemmin muun muassa alueellisin perustein. Lisäksi voitaisiin kartoittaa, onko koodinvaihto puhekielessä edelleen lisääntyvää, vai voidaanko sitä pitää väliaikaisen internetkielen synnyttämänä ilmiönä.
Prototyyppisimmillään koodinvaihto tarkoittaa kahden tai useamman kielen vaihtelua samassa keskustelussa. Vuorovaikutuksen näkökulmasta kielten kohtaaminen kytkeytyy koodinvaihtoon ja laajemmin monikielisyyden tulkintaan kontekstissa.
Käyttäjäkohtaista variaatiota tutkittaessa yksilötasolla puhujat mukauttavat puhetapaansa niiden puhetapojen suuntaan, joiden kanssa yksilö on säännöllisesti tekemisissä. Tällöin yhteiskunnassa toimivasta ryhmästä voi havaita sille tunnistettavia kielellisiä piirteitä.
Sosiolingvistiikka keskittyy kuvaamaan kieltä sosiaalisena ilmiönä ja yrittää etsiä yhteyksiä kielenkäytön ja yhteiskunnallisen todellisuuden väliltä. Nykyaikaisen vuorovaikutussosiolingvistiikan lähtökohtana voidaan pitää metaforisen koodinvaihdon käsitteen perusideaa. Metaforinen koodinvaihto tarkoittaa sitä, että saman tilanteen sisällä eri koodeilla herätetään assosiaatioita erilaisiin konteksteihin, joiden näkökulmasta sanottua tulkitaan. Keskustelunanalyysin metodia voidaan painottaa lingvistisesti, jolloin se lukeutuu vuorovaikutuslingvistiikan alaan.
Tutkittavat sisällöntuottajien videot on valittu kvalitatiivisesti ja koodinvaihtokohdat litteroitu aineistoksi. Videot on julkaistu Youtube-alustalla sisällöntuottajien omilla kanavilla vuosina 2013–2021. Aineistoa on tarkasteltu sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista havaitaan jokaisen sisällöntuottajan puheessa ilmenevän koodinvaihtoa metaforisen koodinvaihdon funktioiden mukaan. Koodinvaihtokategorioista eniten sisällöntuottajien puheessa esiintyy yhden tai kahden sanan mittaisia koodinsekoituksia. Lisäksi huomataan, että viidestä sisällöntuottajasta neljällä koodinvaihtotapausten määrä on vähintään kaksinkertaistunut tarkastellulla aikavälillä. Koodia vaihdetaan silloin, kun puheena olevaa asiaa tai sen ominaisuutta
halutaan korostaa upotetulla kielellä. Kaksi kieltä toimii rinnakkain sisällöntuottajien puheessa siten, että koodinvaihto näyttäytyy monikielisen yhteisön kommunikaatiomuotona.
Englannin asema lingua francana kasvaa jatkuvasti. Tulevaisuudessa jatkotutkimus voisi kohdistua vielä suurempaan aineistoon, josta variaatiota voitaisiin esittää tarkemmin muun muassa alueellisin perustein. Lisäksi voitaisiin kartoittaa, onko koodinvaihto puhekielessä edelleen lisääntyvää, vai voidaanko sitä pitää väliaikaisen internetkielen synnyttämänä ilmiönä.