Lapsen tuen toteuttaminen : varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia lapsen tuen toteuttamisen edistävistä ja rajoittavista tekijöistä
Uotinen, Noora (2021-05-14)
Lapsen tuen toteuttaminen : varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia lapsen tuen toteuttamisen edistävistä ja rajoittavista tekijöistä
(14.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832102
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832102
Tiivistelmä
Kunnat eroavat käytännöissään lapsen tuen toteuttamisessa ja osassa on käytössä perusopetuslain (628/1998) mukainen tuen malli (Eskelinen & Hjelt, 2017.) Tämän pro gradu -tutkielman yksi tavoite on selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat omassa työssään lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisen. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia menetelmiä varhaiskasvatuksen opettajilla on tuen toteuttamiseksi. Karvin (2019) teettämän raportin mukaan lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä on puutteita. Esimerkiksi kolmasosa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä raportoi, että yksiköiden käyttämät tukikeinot vastaavat lasten tuen tarpeita korkeintaan kohtalaisesti. (Karvi, 2019, 160.)
Tutkielmaa on lähestytty laadullisella tutkimusotteella ja aineistonkeruumenetelmänä käytin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelin syksyllä 2019 yhteensä seitsemää varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät eräissä Varsinais-Suomen kaupungin kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa. Analysoin haastattelut aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä muodostin aineistosta alaluokkia, jotka yhdistin lopulta yläluokiksi.
Tässä pro gradu -työssä aineistosta nousi esiin lapsen tuen toteuttamista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Tuen toteuttamista edistäviä tekijöitä olivat laaja-alainen yhteistyö, työyhteisön toimintakulttuuri ja varhaiskasvatusorganisaation rakenteet. Tuen toteuttamista rajoittivat yhteistyön haasteet, työyhteisön ongelmat ja varhaiskasvatusorganisaation puutteet. Varhaiskasvatuksen opettajien kertomia tuen toteuttamisen menetelmiä olivat pienryhmät, toiminnalliset apuvälineet, kielitietoisuus, työntekijän sensitiivinen työote, ohjattu toiminta, lapsen henkilökohtainen ohjaus ja pedagoginen dokumentointi. Opettajien kertoman mukaan lapsiryhmän koolla on suuri merkitys tuen toteuttamisessa, mutta ryhmäkokoon he eivät kuitenkaan itse voineet vaikuttaa, mutta siihen toivottiin päättävien tahojen avulla muutosta. Jäin itse pohtimaan, millaisia vaikutuksia tällä tutkimuksessa ilmenneellä opettajien työhön liittyvällä autonomian puutteella voi olla sekä työntekijöiden että lasten hyvinvoinnille.
Tutkielmaa on lähestytty laadullisella tutkimusotteella ja aineistonkeruumenetelmänä käytin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelin syksyllä 2019 yhteensä seitsemää varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelivät eräissä Varsinais-Suomen kaupungin kunnallisissa tai yksityisissä päiväkodeissa. Analysoin haastattelut aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä muodostin aineistosta alaluokkia, jotka yhdistin lopulta yläluokiksi.
Tässä pro gradu -työssä aineistosta nousi esiin lapsen tuen toteuttamista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Tuen toteuttamista edistäviä tekijöitä olivat laaja-alainen yhteistyö, työyhteisön toimintakulttuuri ja varhaiskasvatusorganisaation rakenteet. Tuen toteuttamista rajoittivat yhteistyön haasteet, työyhteisön ongelmat ja varhaiskasvatusorganisaation puutteet. Varhaiskasvatuksen opettajien kertomia tuen toteuttamisen menetelmiä olivat pienryhmät, toiminnalliset apuvälineet, kielitietoisuus, työntekijän sensitiivinen työote, ohjattu toiminta, lapsen henkilökohtainen ohjaus ja pedagoginen dokumentointi. Opettajien kertoman mukaan lapsiryhmän koolla on suuri merkitys tuen toteuttamisessa, mutta ryhmäkokoon he eivät kuitenkaan itse voineet vaikuttaa, mutta siihen toivottiin päättävien tahojen avulla muutosta. Jäin itse pohtimaan, millaisia vaikutuksia tällä tutkimuksessa ilmenneellä opettajien työhön liittyvällä autonomian puutteella voi olla sekä työntekijöiden että lasten hyvinvoinnille.