Kieltokonstruktion frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution kehitys suomen kielen alkeisoppijoiden teksteissä
Eränummi, Saana (2021-05-17)
Kieltokonstruktion frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution kehitys suomen kielen alkeisoppijoiden teksteissä
(17.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132618
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132618
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkimuksessani alkeistason suomen kielen oppijoiden kieltokonstruktion kehitystä suomen kielen alkeiskurssin aikana. Seuraan kieltokonstruktion kehitystä DEMfad-mallin mukaisesti frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution osalta. Huomioin analyysissani myös opetuksen vaikutuksen kieltokonstruktion oppimiseen.
Olen kerännyt tutkimukseni aineiston saksalaisen yliopiston suomen kielen alkeiskurssilla talvilukukauden 2020–2021 aikana. Aineisto koostuu kurssilla kirjoitetuista viikoittaisista kirjoitelmista, joita on kaikkiaan 92 kappaletta 13 viikon ajalta. Kirjoitelmien aihe oli joka viikko ”Kirje kaverille”, ja oppijat saivat kirjoittaa hyvin vapaasti heitä kiinnostavista aiheista. Informanttiryhmäni koostuu kymmenestä suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijasta. Heistä seitsemällä ei ole juuri aiempaa taustaa suomen kielen opiskelusta, kolme taas on tasoltaan edistyneempiä. Analysoin näitä informantteja toisistaan erillään ja toisiinsa vertaillen.
Käytän tutkimukseni metodina Cefling-hankkeessa kehitettyä DEMfad-mallia. Mallin tarkoituksena on seurata valitun kielen piirteen, omassa tutkimuksessani kieltokonstruktion, kehitystä. Seuranta alkaa piirteen ensiesiintymästä ja päättyy piirteen hallintaan. Ensiesiintymän ja hallinnan välillä tapahtuvaa kehitystä kuvataan kolmesta näkökulmasta: frekvenssi, tarkkuus ja distribuutio.
Kieltokonstruktio ajoittuu aineistossani useimmilla alkeisoppijoilla yllättäen vasta muutaman viikon päähän siitä, kun kieltoa on opiskeltu kurssilla. Kieltokonstruktion ilmaantumiseen vaikuttaa sen yhdistäminen omistuslauseeseen: se ilmaantuu tuotoksiin heti kielteisten omistuslauseiden käsittelyn jälkeen, ja monet alkeisoppijoiden kiellon ensiesiintymistä sijoittuvat omistuslauseeseen.
Kiellon frekvenssissä ei kurssin aikana tapahdu selkeää kehitystä, vaan frekvenssiin vaikuttavat enemmän oppijoiden valitsemat kirjoitusaiheet. Kiellon kokonaisfrekvenssi on koko aineistossani 18,9 ja alkeisoppijoiden ryhmällä 16,4, mutta yksittäisten viikkojen välillä on suurta vaihtelua.
Kiellon tarkkuus on alkeisoppijoilla yllättävän korkea: koko kurssin osalta 73 % alkeisoppijoiden kieltokonstruktioista on kohdekielen mukaisia. Alkeisoppijat suosivatkin kieltokonstruktioissaan tuttuja muotoja ja verbejä. Sen sijaan edistyneempien oppijoiden tarkkuus on heikompi, mikä selittyy kompleksisemmalla käytöllä.
Alkeisoppijoiden kiellon distribuutio on läpi kurssin varsin vähäistä: kieltoa käytetään vain indikatiivin preesensissä ja persoonamuodoista suositaan yksikön ensimmäistä ja kolmatta persoonaa. Verbityypeistä käytössä ovat tyypit 1 ja 2 sekä olla-verbi. Konstruktioita käytetään hieman monipuolisemmin: käytössä ovat kaikki monikäyttöiset lausetyypit sekä omistus-, eksistentiaali- ja tilalause. Kokonaisuudessaan ero kieltokonstruktion distribuutiossa alkeisoppijoiden ja edistyneempien välillä on suuri.
Olen kerännyt tutkimukseni aineiston saksalaisen yliopiston suomen kielen alkeiskurssilla talvilukukauden 2020–2021 aikana. Aineisto koostuu kurssilla kirjoitetuista viikoittaisista kirjoitelmista, joita on kaikkiaan 92 kappaletta 13 viikon ajalta. Kirjoitelmien aihe oli joka viikko ”Kirje kaverille”, ja oppijat saivat kirjoittaa hyvin vapaasti heitä kiinnostavista aiheista. Informanttiryhmäni koostuu kymmenestä suomen kielen pää- ja sivuaineopiskelijasta. Heistä seitsemällä ei ole juuri aiempaa taustaa suomen kielen opiskelusta, kolme taas on tasoltaan edistyneempiä. Analysoin näitä informantteja toisistaan erillään ja toisiinsa vertaillen.
Käytän tutkimukseni metodina Cefling-hankkeessa kehitettyä DEMfad-mallia. Mallin tarkoituksena on seurata valitun kielen piirteen, omassa tutkimuksessani kieltokonstruktion, kehitystä. Seuranta alkaa piirteen ensiesiintymästä ja päättyy piirteen hallintaan. Ensiesiintymän ja hallinnan välillä tapahtuvaa kehitystä kuvataan kolmesta näkökulmasta: frekvenssi, tarkkuus ja distribuutio.
Kieltokonstruktio ajoittuu aineistossani useimmilla alkeisoppijoilla yllättäen vasta muutaman viikon päähän siitä, kun kieltoa on opiskeltu kurssilla. Kieltokonstruktion ilmaantumiseen vaikuttaa sen yhdistäminen omistuslauseeseen: se ilmaantuu tuotoksiin heti kielteisten omistuslauseiden käsittelyn jälkeen, ja monet alkeisoppijoiden kiellon ensiesiintymistä sijoittuvat omistuslauseeseen.
Kiellon frekvenssissä ei kurssin aikana tapahdu selkeää kehitystä, vaan frekvenssiin vaikuttavat enemmän oppijoiden valitsemat kirjoitusaiheet. Kiellon kokonaisfrekvenssi on koko aineistossani 18,9 ja alkeisoppijoiden ryhmällä 16,4, mutta yksittäisten viikkojen välillä on suurta vaihtelua.
Kiellon tarkkuus on alkeisoppijoilla yllättävän korkea: koko kurssin osalta 73 % alkeisoppijoiden kieltokonstruktioista on kohdekielen mukaisia. Alkeisoppijat suosivatkin kieltokonstruktioissaan tuttuja muotoja ja verbejä. Sen sijaan edistyneempien oppijoiden tarkkuus on heikompi, mikä selittyy kompleksisemmalla käytöllä.
Alkeisoppijoiden kiellon distribuutio on läpi kurssin varsin vähäistä: kieltoa käytetään vain indikatiivin preesensissä ja persoonamuodoista suositaan yksikön ensimmäistä ja kolmatta persoonaa. Verbityypeistä käytössä ovat tyypit 1 ja 2 sekä olla-verbi. Konstruktioita käytetään hieman monipuolisemmin: käytössä ovat kaikki monikäyttöiset lausetyypit sekä omistus-, eksistentiaali- ja tilalause. Kokonaisuudessaan ero kieltokonstruktion distribuutiossa alkeisoppijoiden ja edistyneempien välillä on suuri.