Erityisopetus uudistuvassa lukiossa : lukion erityisopettajien näkemyksiä erityisopetuksen toteutuksesta ja sen tulevaisuudesta lukiouudistuksen myötä
Laatikainen, Niina (2021-05-03)
Erityisopetus uudistuvassa lukiossa : lukion erityisopettajien näkemyksiä erityisopetuksen toteutuksesta ja sen tulevaisuudesta lukiouudistuksen myötä
(03.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060232953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060232953
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukion erityisopetuksen toteutusta sekä lukion erityisopettajien näkemyksiä erityisopetuksesta ja oppimisen tuesta lukiouudistuksen myötä. Uusi lukiolaki (714/2018) astui voimaan 1.8.2019 ja sen mukaiset lukion opetussuunnitelman perusteet otetaan paikallisesti käyttöön syksyllä 2021 lukiokoulutuksen aloittavilla opiskelijoilla. Yksi merkittävimmistä muutoksista uudistuksessa oli lukion erityisopetuksen kirjaaminen lakiin ensimmäistä kertaa. Tämän lisäksi myös oppimisen tuelle lukiossa on annettu enemmän painoarvoa. Erityisopetuksen kirjaaminen lakiin takaa lukio-opiskelijoille yhdenvertaisempaa asemaa ympäri Suomen.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kuutta lukion erityisopettajaa neljältä eri paikkakunnalta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä Zoom-ohjelman avulla helmikuussa 2021. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston alkuperäisilmauksista muodostettiin aineistoa tiivistämällä ja käsitteellistämällä ala-, ylä- ja pääluokkia, jotka ovat tämän tutkimuksen tuloksia.
Tutkimuksen tuloksissa saatiin selville, että lukion erityisopetuksen toteuttaminen on laajaa ja moninaista. Analyysin pohjalta muodostettiin neljä pääluokkaa, jotka havainnollistavat lukion erityisopetuksen toteutusta: ”opiskelijan kanssa toteutettava erityisopetus”, ”yhteistyötahojen kanssa toteutettava erityisopetus”, ”itsenäisesti toteutettava erityisopetus” ja ”opiskelijalähtöisyys”. Lukion erityisopettajat toteuttavat erityisopetusta erilaisissa konteksteissa, niin opiskelijoiden ja yhteistyötahojen kanssa, mutta myös itsenäisesti. Kontekstit eivät kuitenkaan ole irrallaan toisistaan. Opiskelijalähtöisyys taas sanelee tietynlaisen pohjan lukion erityisopetuksen käytännön toteuttamiselle.
Lukion erityisopettajien näkemyksistä erityisopetuksesta ja oppimisen tuesta lukiouudistuksen myötä muodostettiin kuusi niitä kuvaavaa yläluokkaa: ”työtapojen ja tukitoimien kehittäminen pysyviksi käytännöiksi”, ”aineenopettajien rooli tuen antajina”, ”resurssien lisääminen”, ”lukiouudistuksen seuraukset”, ”lukion erityisopettajan työn kehittäminen” ja ”toimintakulttuurin muutos”. Erityisopettajat näkivät, että erityisopetus ja oppimisen tuki ovat tulevaisuudessa yhä enemmän lukiossa toimivien ammattilaisten yhdessä toteuttamaa tukea.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kuutta lukion erityisopettajaa neljältä eri paikkakunnalta. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä Zoom-ohjelman avulla helmikuussa 2021. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston alkuperäisilmauksista muodostettiin aineistoa tiivistämällä ja käsitteellistämällä ala-, ylä- ja pääluokkia, jotka ovat tämän tutkimuksen tuloksia.
Tutkimuksen tuloksissa saatiin selville, että lukion erityisopetuksen toteuttaminen on laajaa ja moninaista. Analyysin pohjalta muodostettiin neljä pääluokkaa, jotka havainnollistavat lukion erityisopetuksen toteutusta: ”opiskelijan kanssa toteutettava erityisopetus”, ”yhteistyötahojen kanssa toteutettava erityisopetus”, ”itsenäisesti toteutettava erityisopetus” ja ”opiskelijalähtöisyys”. Lukion erityisopettajat toteuttavat erityisopetusta erilaisissa konteksteissa, niin opiskelijoiden ja yhteistyötahojen kanssa, mutta myös itsenäisesti. Kontekstit eivät kuitenkaan ole irrallaan toisistaan. Opiskelijalähtöisyys taas sanelee tietynlaisen pohjan lukion erityisopetuksen käytännön toteuttamiselle.
Lukion erityisopettajien näkemyksistä erityisopetuksesta ja oppimisen tuesta lukiouudistuksen myötä muodostettiin kuusi niitä kuvaavaa yläluokkaa: ”työtapojen ja tukitoimien kehittäminen pysyviksi käytännöiksi”, ”aineenopettajien rooli tuen antajina”, ”resurssien lisääminen”, ”lukiouudistuksen seuraukset”, ”lukion erityisopettajan työn kehittäminen” ja ”toimintakulttuurin muutos”. Erityisopettajat näkivät, että erityisopetus ja oppimisen tuki ovat tulevaisuudessa yhä enemmän lukiossa toimivien ammattilaisten yhdessä toteuttamaa tukea.