"SAA KERTOA JOS PAINAA MIELTÄ JA SAA OLLA OMA ITSENSÄ" : Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten kokemuksia turvallisuudesta sijaishuollossa
Toivonen, Helena (2021-05-24)
"SAA KERTOA JOS PAINAA MIELTÄ JA SAA OLLA OMA ITSENSÄ" : Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten kokemuksia turvallisuudesta sijaishuollossa
Toivonen, Helena
(24.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060232854
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060232854
Tiivistelmä
Tässä sosiaalityön tutkielmassa tarkasteltiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten kokemuksia omasta turvallisuuden tunteestaan sijaishuollossa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta on tarkasteltu lähinnä osana yleistä hyvinvoinnin tutkimusta, mutta itse turvallisuuden tunteeseen keskittyvää tutkimusta on vähemmän. Sijoitettujen nuorten hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on ennen sijoitusta vaarantunut jo jollakin tavalla, joten heitä tulisikin sijaishuollossa tukea erityisesti. Aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi sijoitettujen nuorten elämään tyytyväisyys sekä yksinäisyyden kokemukset ovat nousseet erityisen huolestuttaviksi asioiksi. On myös havaittu, että sijaishuoltopaikan aikuisilla on suuri merkitys nuorten koettuun hyvinvointiin.
Teoriaosuudessa lähestyttiin aihetta aluksi lastensuojelun ja sen käytänteiden kautta sekä sijoitettujen lasten taustojen ja kokemusten kautta. Tämän jälkeen käytiin läpi hyvinvoinnin ja turvallisuuden tutkimusta sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten turvallisuuden tunteen tutkimusta. Aihetta lähestyttiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen keinoin sekä kokemusten tutkimuksen kautta. Tutkielmassa pyrittiin tuomaan nuorten oma ääni ja kokemukset kuuluviin. Tutkielma kytkeytyi osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kysy ja kuuntele – sijoitettujen lasten hyvinvointi ja systemaattinen kuuleminen hanketta. Hanke tutki sijoitettuna olleita lapsia ja nuoria ja pyrki muun muassa vaikuttamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin, kokemuksiin ja kohteluun sijaishuollossa. Hankkeelta saadussa aineistossa nuorten kokemuksia lähestyttiin kyselylomakkeiden avulla. Tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin 1.3.2020 –28.2.2021 välillä ja se sisälsi yhteensä 158 nuoren sekä heidän asioistaan vastaavan so siaalityöntekijän vastaukset. Sosiaalityöntekijät toimivat hankkeessa kanssatutkijoina ja osallistuivat aineistonkeruuseen.
Tutkielmassa nuorten turvallisuuden kokemukset paikantuivat ihmissuhteisiin sekä sijaishuoltopaikkaan liittyviin tekijöihin. Nuoret kokivat ihmissuhteista erityisesti sijaishuoltopaikan aikuisten, vertaisten sekä biologisen perheen ja suvun vaikuttavan heidän turvallisuuden tunteeseensa. Sijaishuoltopaikkaan liittyi nuorten kokemuksissa psyykkinen turvallisuus, fyysinen turvallisuus, ympäristö, materiaalinen hyvinvointi sekä sijaishuoltopaikan säännöt. Näiden lisäksi nuoret toivat esiin tekijöitä, joita ei ole yhdistettävissä kumpaankaan yläteemaan. Näitä muita tekijöitä olivat esimerkiksi lemmikit ja nuori itse. Tulevaisuudessa on tärkeää ottaa sijaishuollon kehittämisessä nuoret mukaan kehittämistyöhön sekä tukea nuorten sijaishuoltopaikan ohjaajia ja vanhempia entistä enemmän, esimerkiksi koulutuksin ja lisäresurssein.
Teoriaosuudessa lähestyttiin aihetta aluksi lastensuojelun ja sen käytänteiden kautta sekä sijoitettujen lasten taustojen ja kokemusten kautta. Tämän jälkeen käytiin läpi hyvinvoinnin ja turvallisuuden tutkimusta sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten turvallisuuden tunteen tutkimusta. Aihetta lähestyttiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen keinoin sekä kokemusten tutkimuksen kautta. Tutkielmassa pyrittiin tuomaan nuorten oma ääni ja kokemukset kuuluviin. Tutkielma kytkeytyi osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kysy ja kuuntele – sijoitettujen lasten hyvinvointi ja systemaattinen kuuleminen hanketta. Hanke tutki sijoitettuna olleita lapsia ja nuoria ja pyrki muun muassa vaikuttamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin, kokemuksiin ja kohteluun sijaishuollossa. Hankkeelta saadussa aineistossa nuorten kokemuksia lähestyttiin kyselylomakkeiden avulla. Tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin 1.3.2020 –28.2.2021 välillä ja se sisälsi yhteensä 158 nuoren sekä heidän asioistaan vastaavan so siaalityöntekijän vastaukset. Sosiaalityöntekijät toimivat hankkeessa kanssatutkijoina ja osallistuivat aineistonkeruuseen.
Tutkielmassa nuorten turvallisuuden kokemukset paikantuivat ihmissuhteisiin sekä sijaishuoltopaikkaan liittyviin tekijöihin. Nuoret kokivat ihmissuhteista erityisesti sijaishuoltopaikan aikuisten, vertaisten sekä biologisen perheen ja suvun vaikuttavan heidän turvallisuuden tunteeseensa. Sijaishuoltopaikkaan liittyi nuorten kokemuksissa psyykkinen turvallisuus, fyysinen turvallisuus, ympäristö, materiaalinen hyvinvointi sekä sijaishuoltopaikan säännöt. Näiden lisäksi nuoret toivat esiin tekijöitä, joita ei ole yhdistettävissä kumpaankaan yläteemaan. Näitä muita tekijöitä olivat esimerkiksi lemmikit ja nuori itse. Tulevaisuudessa on tärkeää ottaa sijaishuollon kehittämisessä nuoret mukaan kehittämistyöhön sekä tukea nuorten sijaishuoltopaikan ohjaajia ja vanhempia entistä enemmän, esimerkiksi koulutuksin ja lisäresurssein.