Domestic Venture Capitalists’ Effect on Early Internationalization in Finnish Startups : A Non-Financial Resource-Based Approach

Abstract

Venture Capital (VC) industry has grown rapidly both globally and in Finland for the past two decades. During this time, both the total amount of made investments as well as their size has grown considerably. As the industry has grown substantially, also scientific research has shown interest in the topic. Most of the earlier research has focused on the financial intermediary role of VCs, but lately there have been findings that indicate VCs would also carry out considerable amounts of non-financial resource-provisioning for their investments. This resource-provisioning has not been researched much in the context of early internationalization (EI) which provides an interesting perspective on the topic. Simultaneously, Finland possesses several traits as a market that provides a suitable research setting for this specific topic. Hence, this research attempts to understand the effect that domestic VCs’ non-financial resources have on early internationalization in Finnish startups. The purpose of the study is divided into three sub-questions: the managerial resources, the strategic resources and heterogenous provision of these resources. The theoretical background of this research is divided between earlier research on both early internationalization and VC investing. Both of these main themes are combined in the used theoretical model that identifies six distinct resources. The research method used in this research was an extensive case study which comprised of four unique cases that were selected based on requirements set by the earlier EI research. The data was collected from August 2020 to November 2020 by interviewing four VCs from applicable cases through semi-constructed interviews. The results indicate that VCs are in fact in possession of the resources suggested by the model. However, they will not necessarily provide them to all of their investments as was suggested by the model. Instead, they try to optimize their resource-provisioning by investing in capable founders, who are also experienced entrepreneurs and experts in their field. All in all, the interaction between the founders and the VCs were observed to be much more reciprocal than what the initial model suggested. Findings from the observed cases also suggested that more than often the startups start to internationalize already before they receive VC investment which indicates that they do not need the VCs to start their internationalization process, but more to support the ongoing process.

Venture Capital (VC) -sijoittaminen on kasvanut voimakkaasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tänä aikana sekä tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä että sijoitusten keskimääräinen koko on kasvanut huomattavasti. Alan kasvun myötä myös tieteellinen yhteisö on osoittanut kiinnostusta aiheeseen. Suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta on keskittynyt VC-sijoittajien rooliin rahoituksen välittäjinä, mutta viime aikoina useat tulokset ovat osoittaneet, että VC-sijoittajat tarjoaisivat myös huomattavia määriä ei-rahallisia resursseja sijoituksilleen. Tätä resurssitarjontaa ei ole tutkittu lähes ollenkaan aikaisen kansainvälistymisen yhteydessä, mikä tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen. Samanaikaisesti, Suomella on markkinana useampi mielenkiintoinen ominaisuus, jotka yhdessä tarjoavat sopivan tutkimusympäristön kyseisen aiheen tutkimiseen. Tämä tutkimus yrittää ymmärtää, mikä vaikutus kotimaisten VC-sijoittajien tarjoamilla ei-rahallisilla resursseilla on aikaisen vaiheen kansainvälistymiseen suomalaisissa startupeissa. Tämän tutkimuksen tavoite on jaettu kolmeen alatavoitteeseen: johdolliset resurssit, strategiset resurssit sekä heterogeeninen resurssien tarjonta. Tämän tutkimuksen teoreettinen tausta on jaettu aikaisen vaiheen kansainvälistymistä sekä VC-sijoittamista koskevaan aikaisempaan tutkimukseen. Molemmat näistä pääteemoista on yhdistetty tutkimuksen pohjana toimineessa teoreettisessa mallissa, joka tunnistaa kuusi yksittäistä resurssia. Tutkimusmetodina tässä tutkimuksessa oli kattava case-tutkimus, johon valikoitui neljä case-tapausta, jotka täyttivät aikaisen vaiheen kansainvälistymistä aiemmin tutkineiden tutkimusten asettamat kriteerit. Tutkimuksen data kerättiin elokuun 2020 ja marraskuun 2020 välillä haastattelemalla näiden case-tapausten VC-sijoittajia puolistrukturoiduissa haastatteluissa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että suomalaisilla VC-sijoittajilla on hallussaan käytetyn mallin ehdottamia ei-rahallisia resursseja, mutta he eivät välttämättä tarjoa niitä jokaiselle sijoituskohteelleen, niin kuin malli alkujaan ehdotti. Sen sijaan, VC-sijoittajat pyrkivät optimoimaan resurssien tarjoamista sijoittamalla kykeneviin perustajiin, jotka ovat myös kokeneita yrittäjiä sekä asiantuntijoita alallaan. VC-sijoittajien ja yritysten perustajien välinen kanssakäyminen oli myös paljon vastavuoroisempaa, kuin malli antoi olettaa. Tulokset viittasivat myös siihen, että startupit kansainvälistyvät usein jopa ennen saatuaan VC-sijoitusta.