Suomen verbinjohtimet kognitiivisen semantiikan mukaisina satelliitteina
Kajita, Hirono (2021-05-20)
Suomen verbinjohtimet kognitiivisen semantiikan mukaisina satelliitteina
(20.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060434156
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060434156
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen suomen kielen verbinjohtimien ja Leonard Talmyn erottaman satelliitin käsitteen suhdetta. Tutkimuskysymykseni on: ovatko verbinjohtimet tehtävältään satelliittien kaltaisia ja missä määrin. Satelliitit tunnetaan yleensä sitä, että ne ilmaisevat reittiä liikeasiaintilassa, mutta niillä on myös muita tehtäviä kuin reitin ilmaus, esimerkiksi aspekti ja kausaatio. Tavoitteenani on siis tutkia, miten verbinjohtimet toimivat näiden ilmiöiden ilmaisemisessa. Samalla tarkastelen myös satelliittien muita tehtäviä. Tutkimuksen teoreettisena taustana on liikeverbien tutkimus kognitiivisessa kielentutkimuksessa, jonka suosio on kasvanut 1980-luvulta lähtien.
Liike on ilmiö, joka on erittäin tärkeä ihmisten olemassaololle ja kognitiolle. Kognitiivisen kielitieteen alalla liikkeen tutkimus on ollut suosittua viime vuosikymmeninä. Suomen kielestäkin on tutkittu esimerkiksi liikeverbejä (esim. Sivonen 2005, 2010, Pasanen & Pakkala-Weckström 2008), mutta verbinjohtimien ja satelliittien välistä suhdetta ei ole vielä tutkittu ainakaan oman käsitykseni mukaan. Tästä johtuen tässä tutkielmassa analysoin niiden välistä suhdetta. Tutkimuksen aineistona ja päälähteenä on Leonard Talmyn teos Toward a cognitive semantics: Volume II: Typology and Process in Concept Structuring (2003), josta tarkastelen satelliitin tehtäviä. Tämän lisäksi käytän myös teosta Iso suomen kielioppi (2004) verbinjohtimien päälähteenä.
Tästä tutkimuksesta ilmenee, että suomen kielen verbinjohtimilla ei ilmaista liikkeen reittiä, joka on yleensä satelliittien päätehtävä, mutta sen sijaan niillä on muita satelliittien tehtäviä aspektin, kausaation, personaation ja valenssin ilmaisemisessa. Tämän takia voidaan sanoa, että suomen verbinjohtimet toimivat osittain satelliitin kaltaisesti. Lisäksi voidaan ajatella, että johtimet sijoittuvat erityiseen asemaan suomen kieltä tutkittaessa, koska niillä on samoja erityisiä tehtäviä kuin satelliiteilla.
Liike on ilmiö, joka on erittäin tärkeä ihmisten olemassaololle ja kognitiolle. Kognitiivisen kielitieteen alalla liikkeen tutkimus on ollut suosittua viime vuosikymmeninä. Suomen kielestäkin on tutkittu esimerkiksi liikeverbejä (esim. Sivonen 2005, 2010, Pasanen & Pakkala-Weckström 2008), mutta verbinjohtimien ja satelliittien välistä suhdetta ei ole vielä tutkittu ainakaan oman käsitykseni mukaan. Tästä johtuen tässä tutkielmassa analysoin niiden välistä suhdetta. Tutkimuksen aineistona ja päälähteenä on Leonard Talmyn teos Toward a cognitive semantics: Volume II: Typology and Process in Concept Structuring (2003), josta tarkastelen satelliitin tehtäviä. Tämän lisäksi käytän myös teosta Iso suomen kielioppi (2004) verbinjohtimien päälähteenä.
Tästä tutkimuksesta ilmenee, että suomen kielen verbinjohtimilla ei ilmaista liikkeen reittiä, joka on yleensä satelliittien päätehtävä, mutta sen sijaan niillä on muita satelliittien tehtäviä aspektin, kausaation, personaation ja valenssin ilmaisemisessa. Tämän takia voidaan sanoa, että suomen verbinjohtimet toimivat osittain satelliitin kaltaisesti. Lisäksi voidaan ajatella, että johtimet sijoittuvat erityiseen asemaan suomen kieltä tutkittaessa, koska niillä on samoja erityisiä tehtäviä kuin satelliiteilla.