”Emme haikaile kieltolakia, koko Suomen raivoraittiutta tai moralistista Turmiolan Tommi-propagandaa” – Suomen eduskuntapuolueiden alkoholipolitiikka 2003-2017.
Lohko, Siiri (2021-04-28)
”Emme haikaile kieltolakia, koko Suomen raivoraittiutta tai moralistista Turmiolan Tommi-propagandaa” – Suomen eduskuntapuolueiden alkoholipolitiikka 2003-2017.
(28.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060835471
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060835471
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee Suomen edustakuntapuolueiden alkoholipoliittisia linjoja ja painotuksia sekä niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 2003-2017. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, olivatko puolueet yhtenäisiä alkoholipoliittisessa linjassaan, miten puolueet äänestivät alkoholipolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä ja mielsivätkö puolueet alkoholikysymykset omantunnon asioiksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, ketkä puolueen edustajat olivat erikoistuneet alkoholipolitiikkaan. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on liittää sen tulokset ja alkoholipolitiikassa 2000-luvulla tapahtuneet muutokset alkoholipoliittisen historian pidempään jatkumoon.
Tutkimuksen alku sijoittuu vuoteen 2003, jolloin Suomessa laskettiin alkoholiveroa keskimäärin 33 prosentilla. Alkoholiveroa päädyttiin laskemaan Suomen alkoholipoliittisessa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Vuonna 2004 alkoholin vapaa matkustajatuonti ulotettiin EU:n kanssa neuvotellun siirtymäajan päättymisen jälkeen Suomeen, minkä lisäksi Baltian maat liittyivät EU:n jäseniksi keväällä 2004. Vuonna 2003 julkaistiin myös valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista sekä alkoholiohjelma. Tutkimuksen aikarajaus päättyy vuoden 2017 loppuun, jolloin hyväksyttiin alkoholilain kokonaisuudistus.
Tutkimuksen metodi on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen keskeisin aineisto muodostuu eduskuntapuolueiden alkoholipolitiikkaa sivuavista vaali- ja erityisohjelmista, hallitusohjelmista, hallitusten esityksistä sekä esitysten ympärillä käydyistä täysistuntokeskusteluista ja -äänestyksistä. Tutkimuksessa mukana olevat lakiesitykset liittyvät tutkitusti vaikuttavimpien alkoholipoliittisien keinojen, eli alkoholin hinnan, mainonnan tai saatavuuden, säätelyyn.
Alkoholipolitiikkaan on vaikuttanut olennaisesti alkoholin kokonaiskulutuksen kehitys, kansalaisten alkoholipoliittiset mielipiteet sekä taloudellinen tilanne. Alkoholiasioita ei ole lähtökohtaisesti mielletty omantunnon asioiksi, ja äänestystilanteissa alkoholikysymyksissä on annettu vapaat kädet tapauskohtaisesti. Puolueiden linjan yhtenäisyyteen ja äänestystulosten yksimielisyyteen vaikutti olennaisimmin puolueen hallitus-oppositio-asema. Pääpiirteissään puolueiden alkoholipoliittiset painotukset säilyivät samoina koko tutkitun ajanjakson. Kaikissa eduskuntapuolueissa oli alkoholipolitiikkaan erikoistuneita kansanedustajia.
Tutkimuksen alku sijoittuu vuoteen 2003, jolloin Suomessa laskettiin alkoholiveroa keskimäärin 33 prosentilla. Alkoholiveroa päädyttiin laskemaan Suomen alkoholipoliittisessa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Vuonna 2004 alkoholin vapaa matkustajatuonti ulotettiin EU:n kanssa neuvotellun siirtymäajan päättymisen jälkeen Suomeen, minkä lisäksi Baltian maat liittyivät EU:n jäseniksi keväällä 2004. Vuonna 2003 julkaistiin myös valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista sekä alkoholiohjelma. Tutkimuksen aikarajaus päättyy vuoden 2017 loppuun, jolloin hyväksyttiin alkoholilain kokonaisuudistus.
Tutkimuksen metodi on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen keskeisin aineisto muodostuu eduskuntapuolueiden alkoholipolitiikkaa sivuavista vaali- ja erityisohjelmista, hallitusohjelmista, hallitusten esityksistä sekä esitysten ympärillä käydyistä täysistuntokeskusteluista ja -äänestyksistä. Tutkimuksessa mukana olevat lakiesitykset liittyvät tutkitusti vaikuttavimpien alkoholipoliittisien keinojen, eli alkoholin hinnan, mainonnan tai saatavuuden, säätelyyn.
Alkoholipolitiikkaan on vaikuttanut olennaisesti alkoholin kokonaiskulutuksen kehitys, kansalaisten alkoholipoliittiset mielipiteet sekä taloudellinen tilanne. Alkoholiasioita ei ole lähtökohtaisesti mielletty omantunnon asioiksi, ja äänestystilanteissa alkoholikysymyksissä on annettu vapaat kädet tapauskohtaisesti. Puolueiden linjan yhtenäisyyteen ja äänestystulosten yksimielisyyteen vaikutti olennaisimmin puolueen hallitus-oppositio-asema. Pääpiirteissään puolueiden alkoholipoliittiset painotukset säilyivät samoina koko tutkitun ajanjakson. Kaikissa eduskuntapuolueissa oli alkoholipolitiikkaan erikoistuneita kansanedustajia.