Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana

Abstract

Tämä väitöskirjatutkimus paikantuu kasvatustieteen, yhteiskuntatieteen ja osin maahanmuuttotutkimuksen tutkimuskontekstiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalainen varhaiskasvatus tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista. Tutkimusaineistona olivat Helsingin yliopiston Orientaatioprojektissa kerätyt lasten taitojen arviot, systemaattiset havainnot ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön arviointiaineisto.

Väitöskirjatutkimus rakentuu neljästä osatutkimuksesta (artikkelit I-IV) sekä yhteenveto-osuudesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa (artikkeli I) tutkittiin varhaiskasvatushenkilöstön arvioita lasten itsesäätelytaidoista, sosiaalisista taidoista, oppimisen taidoista ja tuen tarpeesta. Toisessa osatutkimuksessa (II) tarkasteltiin lasten osallisuuden toteutumista varhaiskasvatuksen päivittäisissä toiminnoissa. Kolmannessa (III) osatutkimuksessa tarkasteltiin lasten osallisuuden ja lasten sosiaalisten suhteiden näyttäytymistä päivittäisissä toiminnoissa. Neljännessä (IV) osatutkimuksessa selvitettiin lasten osallisuutta mahdollistavia tekijöitä varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä.

Tulokset osoittavat, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kiinnittymiseen sosiaalisissa tilanteissa sekä toisen kielen ja metakognitiivisten taitojen oppimiseen. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus näyttäytyy tulosten perusteella kantaväestön lasten osallisuutta vähäisempänä ja etenkin leikkiin liittyminen on haastavaa. Lasten osallisuus kuitenkin todentuu juuri kaverisuhteissa ja erityisesti roolileikkitilanteissa. Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristön mahdollistavia tekijöitä ovat perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, leikki- ja lukutilanteet, projektit ja pedagogisen johtamisen huomiointi. Osatutkimusten kaikissa tuloksissa näkyi yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin. Tilanteisiin kiinnittymisen mahdollistaminen ja yhteisen todellisuuden jakaminen näyttäytyivät keskeisenä lasten osallisuutta ja oppimista mahdollistavina tekijöinä. Varhaiskasvatushenkilöstön kulttuurisesti responsiivisen pedagogiikan vahvistaminen ja kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisääminen mahdollistavat näiden tekijöiden toteutumisen yhä monimuotoistuvammassa varhaiskasvatuksessa.

<b> Early Childhood Education as a pathway to culturally and linguistically diverse children’s participation and learning</b>

This dissertation is located into the research context of educational sciences, social sciences, and immigration research. The main aim of this research was to clarify what kind of early childhood education increases the participation and learning of culturally and linguistically diverse children most and what kind of actions might be the most effective to increase participation and learning of these children. The research data was based on the Orientate project, which was a large research and development project of the University of Helsinki. The research data consist of evaluation data of children’s skills, observation data of children’s participation and the learning environment evaluation data.

This study consists of four different studies (articles I-IV) and conclusion part. In the first part (article I), we investigated educators’ evaluations of children’s’ selfregulation skills, social skills, learning skills and the need of special support. In the second article (II), we investigated children’s participation action in the early childhood education. Through the large observation data, connections between children's daily actions and children's participation level, were investigated. In the third research part (III), research focused on the play situations and children’s social interactions. In the fourth part (IV), we researched children’s participation actions in the learning context of early childhood education.

As a main finding, it was found that the support of second language, metacognitive skills and social interactions are the most meaningful aspects of participation and learning of culturally and linguistically diverse children. Furthermore, it was found that children’s’ participation action level was lower than the children with Finnish background. The study shows that the support of play is the most important way when increasing participation and learning. The other important elements were co-operation between families and early educators, supporting children’s positive emotions and relations, and good pedagogical leadership. The results of this study show that children need help with connecting to the different early childhood education situations. Therefore, it is important for educators to share a common early education context that all children can easily join in and increase educators’ competence of culturally responsible pedagogy.