Afasian vaikutukset afaattisten henkilöiden omaisten elämään
Anttila, Sami (2021-05-31)
Afasian vaikutukset afaattisten henkilöiden omaisten elämään
Anttila, Sami
(31.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061036221
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061036221
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin vaikutuksia, joita afasialla voi olla afaattisten henkilöiden omaisten elämään. Aiemman ulkomaisen tutkimuksen pohjalta tiedetään afasian voivan aiheuttaa omaisten elämässä voimakkaita ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Aihetta on tutkittu Suomessa vähän. Myös sellaista aihetta käsittelevää ulkomaista tutkimusta, jossa on tutkittu nimenomaan afasian omaisille aikaan saamia myönteisiä vaikutuksia, on vähän. Tietämys afasian omaisille aiheuttamista muutoksista on kliinisille puheterapeuteille tärkeää, koska kuntoutuksessa on perhekeskeisyyden periaatteen mukaisesti tärkeää ottaa myös omaiset huomioon.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli kuusi afaattisen henkilön omaista, joista kaksi oli puolisoa, kaksi sisarta ja kaksi lasta. Iältään haastateltavat olivat 19-69 vuotta. Haastateltavien afaattisilla läheisillä oli kaikilla ollut spontaani tai ulkoisen vamman aikaansaama aivoverenkiertohäiriö, joka oli aiheuttanut vakava-asteisen afasian. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysissa käytetyt teemat oli luotu aiemman tutkimuksen pohjalta ja ne olivat: (1) Fyysinen, mentaalinen tai emotionaalinen terveys sekä tunne-elämä, (2) Kommunikaatio, (3) Ihmissuhteet, (4) Harrastukset ja sosiaalinen elämä, (5) Palkallinen työ, vapaaehtoistyö tai opiskelu, (6) Kotityö- ja hoitovelvollisuudet sekä (7) Talous. Tulokset esitetään pääasiassa kuvailun avulla ja pyrkimyksenä on välittää mahdollisimman elävä kuva afaattisten henkilöiden omaisten kokemusmaailmasta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat afasian voivan aiheuttaa omaisten elämässä kielteisiä, myönteisiä sekä neutraaleja muutoksia eri elämänalueilla. Se, mihin haastateltujen omaisten elämän osa-alueisiin afasia oli vaikuttanut ja minkälaista tuo vaikutus oli ollut, vaihteli kuitenkin paljon. Kaikki haastateltavat kertoivat kielteisistä muutoksista elämässään. Neljä haastateltavaa kertoi myönteisistä muutoksista ja viisi neutraaleista. Haastateltavat kertoivat eniten muutoksista "Fyysisen, mentaalisen tai emotionaalisen terveyden sekä tunne-elämän", "Kommunikaation", "Ihmissuhteiden" ja "Kotityö- ja hoitovelvollisuuksien" elämäalueilla. "Harrastusten ja sosiaalisen elämän", "Palkallisen työn, vapaaehtoistyön tai opiskelun" ja "Talouden" alueilla haastateltavat kertoivat vähemmän muutoksista.
Tutkimuksen tulokset ovat suurelta osin samantapaisia kuin aiemmassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydetyt tulokset. Tutkimuksessa pohdittiin myös tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa afasian omaisille aiheuttamiin muutoksiin. Näitä voivat olla muun muassa afasian vaikeustaso, läheisiltä saadun tuen määrä, oma suhtautuminen, sairastumisesta kulunut aika, läheisyys ennen sairastumista, yhdessä asuminen ja toivo afaattisen henkilön kuntoutumisesta.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli kuusi afaattisen henkilön omaista, joista kaksi oli puolisoa, kaksi sisarta ja kaksi lasta. Iältään haastateltavat olivat 19-69 vuotta. Haastateltavien afaattisilla läheisillä oli kaikilla ollut spontaani tai ulkoisen vamman aikaansaama aivoverenkiertohäiriö, joka oli aiheuttanut vakava-asteisen afasian. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysissa käytetyt teemat oli luotu aiemman tutkimuksen pohjalta ja ne olivat: (1) Fyysinen, mentaalinen tai emotionaalinen terveys sekä tunne-elämä, (2) Kommunikaatio, (3) Ihmissuhteet, (4) Harrastukset ja sosiaalinen elämä, (5) Palkallinen työ, vapaaehtoistyö tai opiskelu, (6) Kotityö- ja hoitovelvollisuudet sekä (7) Talous. Tulokset esitetään pääasiassa kuvailun avulla ja pyrkimyksenä on välittää mahdollisimman elävä kuva afaattisten henkilöiden omaisten kokemusmaailmasta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat afasian voivan aiheuttaa omaisten elämässä kielteisiä, myönteisiä sekä neutraaleja muutoksia eri elämänalueilla. Se, mihin haastateltujen omaisten elämän osa-alueisiin afasia oli vaikuttanut ja minkälaista tuo vaikutus oli ollut, vaihteli kuitenkin paljon. Kaikki haastateltavat kertoivat kielteisistä muutoksista elämässään. Neljä haastateltavaa kertoi myönteisistä muutoksista ja viisi neutraaleista. Haastateltavat kertoivat eniten muutoksista "Fyysisen, mentaalisen tai emotionaalisen terveyden sekä tunne-elämän", "Kommunikaation", "Ihmissuhteiden" ja "Kotityö- ja hoitovelvollisuuksien" elämäalueilla. "Harrastusten ja sosiaalisen elämän", "Palkallisen työn, vapaaehtoistyön tai opiskelun" ja "Talouden" alueilla haastateltavat kertoivat vähemmän muutoksista.
Tutkimuksen tulokset ovat suurelta osin samantapaisia kuin aiemmassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydetyt tulokset. Tutkimuksessa pohdittiin myös tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa afasian omaisille aiheuttamiin muutoksiin. Näitä voivat olla muun muassa afasian vaikeustaso, läheisiltä saadun tuen määrä, oma suhtautuminen, sairastumisesta kulunut aika, läheisyys ennen sairastumista, yhdessä asuminen ja toivo afaattisen henkilön kuntoutumisesta.