Hallintotuomioistuimen päätöksen merkitys rikosprosessissa
Ala-Sankila, Kaisa (2021-05-26)
Hallintotuomioistuimen päätöksen merkitys rikosprosessissa
Ala-Sankila, Kaisa
(26.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738580
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738580
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys hallintotuomioistuimen päätökselle voidaan antaa myöhemmässä rikosprosessissa. Aihetta lähestytään erityisesti kotimaisen oikeuskäytännön sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kautta ja oikeuskäytännössä perehdytään erityisesti 2000-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimus on luonteeltaan oikeusdogmaattinen. Lainopillisessa tutkimuksessa keskitytään voimassa olevan lainsäädännön tulkintaan oikeuskäytäntöä apuna käyttäen. Aiemman ratkaisun käytössä on huomiota kiinnitettävä erityisesti ratkaisun mahdolliseen oikeusvoimaan ja todistusvaikutukseen. Hallinto- ja rikosprosessien eroista johtuen on hyvä huomioida, että tärkeät oikeusperiaatteet tulevat noudatetuiksi jo hallintoprosessin aikana. Esimerkiksi itsekriminointisuojan noudattaminen on tärkeää jo hallintoprosessissa, jotta hallintotuomioistuimen päätöstä voitaisiin käyttää myöhemmässä rikosprosessissa. Oikeusperiaatteiden noudattamatta jättäminen voi tietyissä tilanteissa muodostua esteeksi ratkaisun käytölle myöhemmässä prosessissa. Aiemman ratkaisun oikeusvoima ei ole itsestään selvää prosessilajit ylittävissä tilanteissa. Vallitsevan systematiikan mukaan on tulkittu, ettei aiemmalla hallintotuomioistuimen päätöksellä voi olla positiivista oikeusvoimaa jälkimmäisessä rikosprosessissa. Tästä huolimatta ajatus relatiivisesta oikeusvoimasta rikosprosessissa on oikeuskirjallisuudessa viime aikoina ollut nousussa. Negatiivisen oikeusvoiman osalta suuri merkitys on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä. Tutkimuksessa käydään läpi tätä oikeuskäytäntöä ja analysoidaan sen vaikutuksia kotimaiseen oikeudenkäyttöön ja oikeusvoiman tulkintaan hallinto- ja rikosprosessien välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hallintotuomioistuimen päätöstä voidaan käyttää melko laajasti myöhemmässä rikosprosessissa prosessien välisistä eroista huolimatta. Harkinta aiemman ratkaisun käytöstä myöhemmässä rikosprosessissa on tehtävä tapauskohtaisesti muun muassa rikosprosessin korkeasta näyttövaatimuksesta ja aiemman ratkaisun laajuuden vaihtelusta johtuen. Voidaan todeta, että verotusta koskevien asioiden ratkaisu hallinto- ja rikosprosessissa on edelleen epäselvää ja oikeuskäytäntö alati muuttuvaa.