The formation stage of international joint ventures : Experiences from Sino-Finnish joint ventures

Abstract

China is the second largest economy in the world. The annual growth rate of its economy is continually high. Consequently, it is not surprising that China was the second largest recipient of foreign direct investment in 2019. Foreign companies often enter the Chinese market through Sino-foreign joint ventures. This applies to Finnish companies as well. However, many international joint ventures are terminated before they achieve the goals initially set for them by the partners. The formation stage of the international joint venture is generally deemed critical to the success of the venture. The objective of this study is to gain an understanding of the formation stage of Sino Finnish joint ventures. The formation stage is divided into joint venture formation motives, partner selection, choice of joint venture type and strategy-environment fit. The study examines these elements from the perspective of both Finnish and Chinese partners. The study applies qualitative research approach. The empirical data was collected through semi-structured interviews. The study found that market access was the Finnish companies’ main motive for joint venture formation. Operational matters were also important for the Finnish companies, while the Chinese companies’ motives concerned mostly domestic issues, such as product range expansion, and learning from a foreign partner. The task-related partner selection criteria of both the Finnish and Chinese companies related closely to the motives for joint venture formation. The Finnish companies emphasised especially trust between partners as their partner-related selection criterion. Concerning the choice of joint venture type, the partners had chosen equity joint venture instead of contractual joint venture based on its stability and greater transparency of operations as well as better control of intangible property. As regards strategy environment fit, the partner companies had analysed Chinese market in advance to ensure the compatibility of their investment strategies with the market environment. The partners also follow the industry policies of the Chinese government and seek to anticipate policy changes.

Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Sen talouden vuosittainen kasvuvauhti on jatkuvasti korkea. Näin ollen ei ole ihme, että vuonna 2019 Kiina vastaanotti toiseksi eniten ulkomaisia suoria sijoituksia. Ulkomaiset yritykset käyttävät usein kiinalais-ulkomaista yhteisyritystä tullessaan Kiinan markkinoille. Tämä koskee myös suomalaisia yrityksiä. Monet kansainväliset yhteisyritykset kuitenkin puretaan ennen kuin ne saavuttavat kumppanien niille alun perin asettamat tavoitteet. Kansainvälisen yhteisyrityksen muodostumisvaihetta pidetään yleensä kriittisenä yrityksen onnistumisen kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada ymmärrys kiinalais-suomalaisten yhteisyritysten perustamisvaiheesta. Perustamisvaihe on jaettu yhteisyrityksen perustamisen motiiveihin, kumppanin valintaan, yhteisyrityksen tyypin valintaan sekä strategian ja ympäristön yhteensopivuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan näitä elementtejä sekä suomalaisten että kiinalaisten kumppaneiden näkökulmasta. Tutkimuksessa sovelletaan kvalitatiivista tutkimustapaa. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksen mukaan markkinoille pääsy oli suomalaisten yritysten tärkein motiivi yhteisyrityksen perustamiselle. Operatiiviset asiat olivat myös suomalaisille yrityksille tärkeitä, kun taas kiinalaisten yritysten motiivit koskivat pääasiassa kotimaisia kysymyksiä, kuten tuotevalikoiman laajentamista ja ulkomaiselta kumppanilta oppimista. Sekä suomalaisten että kiinalaisten yritysten tehtäväkohtaiset kumppaninvalintakriteerit liittyivät läheisesti yhteisyrityksen perustamisen motiiveihin. Suomalaiset yritykset korostivat erityisesti kumppaneiden välistä luottamusta kumppanikohtaisena valintakriteerinä. Kumppanit olivat valinneet yhteisyrityksen tyypiksi pääomayhteisyrityksen sopimukseen perustuvan yhteisyrityksen sijasta, koska sitä pidetiin vakaana yhteistyömuotona. Lisäksi pääomayhteisyrityksen toiminta on läpinäkyvää, ja aineeton omaisuus on paremmin hallittavissa. Strategian ja ympäristön yhteensopivuuden osalta kumppaniyritykset olivat analysoineet Kiinan markkinoita etukäteen varmistaakseen sijoitusstrategioidensa yhteensopivuuden markkinaympäristön kanssa. Kumppanit seuraavat myös Kiinan hallituksen teollisuuspolitiikkaa ja pyrkivät ennakoimaan politiikan muutoksia.