Muutokset lukuharrastuksessa ja sen kehittymisessä sekä alakoulun kirjallisuuskasvatuksessa : oppilaiden kokemuksia eri vuosikymmeniltä kansakoulusta tähän päivään

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää vuosikymmenien aikana tapahtuneita muutoksia lukuharrastuksen kehittymiseen vaikuttaneissa tekijöissä sekä kiinnostuksessa lukemiseen ja lukemisen aktiivisuudessa. Lisäksi oli tarkoituksena selvittää entisten ja nykyisten oppilaiden kokemuksia alakoulun kirjallisuuskasvatuksesta. Kirjallisuuskasvatuksella tarkoitetaan sekä kirjallisuuden opetuksen tapoja että opettajan roolia lukemisen mallina ja tukena. Tutkielma toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla helmikuussa 2021. Kysely tehtiin neljälle samalla luokalla olleelle oppilasryhmälle. Yhteensä tutkimukseen osallistui 39 entistä ja nykyistä alakoulun oppilasta. Osallistuneista 1950-luvulla syntyneitä oli kymmenen, 1970-luvulla syntyneitä viisi, 1990-luvulla syntyneitä 13 ja 2010-luvulla syntyneitä 11. Aineistoa analysoitiin laadullisin menetelmin, mutta tuloksia esitettiin myös kvantifioiden. Analysoinnissa käytettiin sekä teoria- että aineistolähtöisyyttä sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että kodeissa ymmärretään lukuharrastuksen kehittymisen tärkeys, sillä vanhemmat lukevat lapsilleen ääneen entistä useammin ja kodeissa on entistä enemmän kirjoja. Äidin rooli lasten lukuharrastuksen tukena on pysynyt vahvana vuosikymmenistä toiseen, mutta isän rooli on myös kasvanut. Tutkittaessa muutoksia kiinnostuksessa lukemiseen ja lukuaktiivisuuteen, havaittiin, että tytöt ovat alakoulussa sekä kiinnostuneempia lukemisesta että aktiivisempia lukemaan kuin pojat. Sukupuolierot tasoittuivat iän myötä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että alakoulun kirjallisuuskasvatuksessa on luovuttu perinteisesti epämiellyttäviksi koetuista tavoista kuten vuorotellen ääneen lukemisesta. Oppilaat pitävät hiljaisesta lukemisesta ja sille annetaankin entistä enemmän aikaa koulussa. Tulosten perusteella alakoulun kirjallisuuskasvatus ei ole muuttunut paljon vuosikymmenien aikana ja esimerkiksi digitaalisista lukemisen muodoista ei ole tullut osa arkea koulun kirjallisuuskasvatuksessa.