Lääkärin ammatillinen kutsumus ja sen kehittyminen koulutuksen ja työkokemuksen myötä
Kronqvist, Pauliina (2021-09-10)
Lääkärin ammatillinen kutsumus ja sen kehittyminen koulutuksen ja työkokemuksen myötä
(10.09.2021)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8498-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8498-5
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Ammatillinen kutsumus liitetään lääkäri-profession tunnuspiirteisiin. Se kuvaa lääkäriammatin laatua yhtäältä yksilöiden palvelijana ja toisaalta yhteiskunnallisten, valtiollisten ja juridisten velvoitteiden täyttäjänä. Perinteiseen käsitykseen kutsumusammatista liittyy vaativia arvolatauksia ja hyveellisiä, emotionaalisia ja spiritualistisia jännitteitä, jotka saattavat välittää lääkärikutsumuksesta ahtaan ja rajoittavan mallin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa lääkärikutsumuksen olemusta ja ilmenemistä lääketieteen opiskelijoiden ja eri toimenkuvissa työskentelevien lääkärien keskuudessa. Kyseessä on laadullinen ja määrällinen tutkimus, joka toteutettiin asiantuntijahaastatteluin ja opiskelijakyselyin Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2013˗2019.
Seurantatutkimukseni perusteella lääketieteen opiskelijoiden kutsumuksellinen asenne vaihtelee opintojen eri vaiheissa. Koulutuksen alkaessa opiskelijoiden kutsumus suuntautuu oppimiseen. Aineistossani vain 16 % opintonsa aloittavista lääketieteen opiskelijoista uskoi kutsumuksellisuuden liittyvän lääkärin ammattiin. Lääketieteen peruskoulutus ei vaikuta lisäävän opiskelijoiden kutsumusta lääkärin työtä kohtaan. Sen sijaan yli 90 % tutkintoonsa valmistuvista opiskelijoista ilmaisi voimakasta sitoutumista lääkäriammattiin. Lisensiaatti-tutkintoon valmistumisen ja yhdeksän kuukauden työkokemuksen jälkeen kolme neljästä nuoresta lääkäristä koki toimivansa kutsumusammatissaan. Kutsumus-käsitteen vaikeaselkoisuus ja yksilölliset erot sen tulkinnassa vaikeuttavat johtopäätöksiä lääkärikutsumuksen ilmenemisestä.
Tutkimushavainnoissani ammatillinen kutsumus ilmenee monimuotoisena yhdistelmänä yksilöllisiä mielenkiinnon kohteita, persoonallisia ominaisuuksia, ammattitaitoa ja työkokemusta. Näiden pohjalta lääkärikutsumus syntyy sisäisestä palkitsevuuden tunteesta ja mahdollisuudesta yksilöllisen eettisen arvomaailman seuraamiseen. Haastattelemieni lääkärien mielipiteissä lääkärikutsumus näyttäytyy altruistisena pyrkimyksenä parantamiseen, terveyden edistämiseen ja auttamiseen sekä kokemuksena ammatillisesta vastuusta ja velvollisuudesta. Lääkärin työn yhteiskunnallisella merkityksellä, yhteisöllisyydellä ja kollegiaalisuudella on tärkeä merkitys ammatillisen kutsumuksen kokemuksessa.
Haastattelututkimukseni osoittaa, että lääkäriammattia voi harjoittaa kutsumuksellisista lähtökohdista monenlaisissa toimenkuvissa ja työtehtävissä, yhtä hyvin potilastyössä kuin perinteisestä lääkärityöstä poikkeavilla aloilla. Tulokseni osoittavat myös, että lääkärin kokema kutsumus voi muuttua ja ilmetä eri tavoin työuran eri vaiheissa. Kutsumuksen ideaali on säilynyt lääkäriammatin määritteenä siitä huolimatta, että työelämän muutos on heijastunut myös lääkärin työnkuvaan.
Kutsumuksellisella asenteella saattaa olla edullisia vaikutuksia potilastyölle, terveydenhuolto-organisaation toiminnalle ja lääkärille itselleen. Ammatillisen kutsumuksen kokemusta edistävät työssä onnistuminen, työn tulosten näkeminen, kokemukset oman työn hallinnasta, esikuvalliset lääkärimallit ja työstä saatu positiivinen palaute. Nuorten lääkärien kokeman ammatillisen kutsumuksen kannalta keskeistä ovat työtehtävien sujuvuus, joustava esimiestoiminta, koulutusmahdollisuudet ja työyhteisön hyvä ilmapiiri. Voimakkaimmin ammatillista kutsumusta tukee lääkärin mahdollisuus perustehtävänsä toteuttamiseen, potilaan hoitamiseen.
ASIASANAT: kutsumus, ammatillinen kutsumus, lääkärikoulutus, professionaalisuus ABSTRACT
Vocational calling is one of the characteristics of the medical profession. It is made up of the role of a physician, on one hand, in serving individual patients and, on the other hand, in fulfilling societal, national and juridical duties and responsibilities. The traditional in-terpretation of a vocational profession involves value judgments and virtuous, emotional and spiritual tensions, which may convey a narrow and restrictive model of a medical doctor’s calling.
The aim of this study is to survey the nature and manifestations of professional calling among medical students and physicians practicing in various health care professions. This qualitative and quantitative study involves expert interviews and questionnaires adminis-tered to medical students in the Faculty of medicine, University of Turku, during 2013-2019.
This survey reveals that the vocational attitude of medical students varies at different levels of their education. At the beginning of the medical program, the students direct their vocational intentions towards learning. In the present material, only 16 % of first-year medical students associated vocational attitude with the medical profession. Medical undergraduate education does not appear to increase the students’ calling towards the pro-fession. Instead, over 90 % of graduating medical students expressed strong commitment to the profession. After graduation and a nine-month period of clinical experience three quarters of the young physicians described their occupation as a calling. The findings may be hampered by the complexity and individual variations in interpreting the concept of vocational calling.
According to the interviewed physicians, professional calling manifests itself in a complex combination of individual interests, personal characteristics, expertise and work experience. As a consequence, medical calling appears to arise from a sense of internal reward and the possibility to follow individual priorities and ethical values. In the inter-views, medical calling presented as an altruistic attempt toward helping, healing and pro-moting health as well as a sense of professional duty and responsibility. Societal purpose, sense of community and collegiality also played important roles in the experience of med-ical calling.
The results indicate that medical calling can be exhibited in various job descriptions, in clinical work as well as in complementary medical occupations. In addition, medical calling may develop and be manifested in various ways during different phases of a medical career. Despite the general developments of working life having also been reflected in the health professions, the ideal of vocational calling has endured in the medical profession.
Vocational attitude may have positive effects on different aspects of medicine, includ-ing clinical work, and health care organization as well as the medical doctor’s professional life. The medical calling may be fostered by experiences of success and effectiveness in clinical work, as a result of managing workflow, by exemplary role models and by receiv-ing positive feedback. Fluent job procedures, flexibility of leadership, educational oppor-tunities and a positive work atmosphere are especially important for the vocational devel-opment of young physicians. The strongest support for sustaining the medical calling are the physician’s opportunities to fulfil their basic duty of treating patients.
KEY WORDS: calling, vocation, medical education, professionalism
Ammatillinen kutsumus liitetään lääkäri-profession tunnuspiirteisiin. Se kuvaa lääkäriammatin laatua yhtäältä yksilöiden palvelijana ja toisaalta yhteiskunnallisten, valtiollisten ja juridisten velvoitteiden täyttäjänä. Perinteiseen käsitykseen kutsumusammatista liittyy vaativia arvolatauksia ja hyveellisiä, emotionaalisia ja spiritualistisia jännitteitä, jotka saattavat välittää lääkärikutsumuksesta ahtaan ja rajoittavan mallin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa lääkärikutsumuksen olemusta ja ilmenemistä lääketieteen opiskelijoiden ja eri toimenkuvissa työskentelevien lääkärien keskuudessa. Kyseessä on laadullinen ja määrällinen tutkimus, joka toteutettiin asiantuntijahaastatteluin ja opiskelijakyselyin Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2013˗2019.
Seurantatutkimukseni perusteella lääketieteen opiskelijoiden kutsumuksellinen asenne vaihtelee opintojen eri vaiheissa. Koulutuksen alkaessa opiskelijoiden kutsumus suuntautuu oppimiseen. Aineistossani vain 16 % opintonsa aloittavista lääketieteen opiskelijoista uskoi kutsumuksellisuuden liittyvän lääkärin ammattiin. Lääketieteen peruskoulutus ei vaikuta lisäävän opiskelijoiden kutsumusta lääkärin työtä kohtaan. Sen sijaan yli 90 % tutkintoonsa valmistuvista opiskelijoista ilmaisi voimakasta sitoutumista lääkäriammattiin. Lisensiaatti-tutkintoon valmistumisen ja yhdeksän kuukauden työkokemuksen jälkeen kolme neljästä nuoresta lääkäristä koki toimivansa kutsumusammatissaan. Kutsumus-käsitteen vaikeaselkoisuus ja yksilölliset erot sen tulkinnassa vaikeuttavat johtopäätöksiä lääkärikutsumuksen ilmenemisestä.
Tutkimushavainnoissani ammatillinen kutsumus ilmenee monimuotoisena yhdistelmänä yksilöllisiä mielenkiinnon kohteita, persoonallisia ominaisuuksia, ammattitaitoa ja työkokemusta. Näiden pohjalta lääkärikutsumus syntyy sisäisestä palkitsevuuden tunteesta ja mahdollisuudesta yksilöllisen eettisen arvomaailman seuraamiseen. Haastattelemieni lääkärien mielipiteissä lääkärikutsumus näyttäytyy altruistisena pyrkimyksenä parantamiseen, terveyden edistämiseen ja auttamiseen sekä kokemuksena ammatillisesta vastuusta ja velvollisuudesta. Lääkärin työn yhteiskunnallisella merkityksellä, yhteisöllisyydellä ja kollegiaalisuudella on tärkeä merkitys ammatillisen kutsumuksen kokemuksessa.
Haastattelututkimukseni osoittaa, että lääkäriammattia voi harjoittaa kutsumuksellisista lähtökohdista monenlaisissa toimenkuvissa ja työtehtävissä, yhtä hyvin potilastyössä kuin perinteisestä lääkärityöstä poikkeavilla aloilla. Tulokseni osoittavat myös, että lääkärin kokema kutsumus voi muuttua ja ilmetä eri tavoin työuran eri vaiheissa. Kutsumuksen ideaali on säilynyt lääkäriammatin määritteenä siitä huolimatta, että työelämän muutos on heijastunut myös lääkärin työnkuvaan.
Kutsumuksellisella asenteella saattaa olla edullisia vaikutuksia potilastyölle, terveydenhuolto-organisaation toiminnalle ja lääkärille itselleen. Ammatillisen kutsumuksen kokemusta edistävät työssä onnistuminen, työn tulosten näkeminen, kokemukset oman työn hallinnasta, esikuvalliset lääkärimallit ja työstä saatu positiivinen palaute. Nuorten lääkärien kokeman ammatillisen kutsumuksen kannalta keskeistä ovat työtehtävien sujuvuus, joustava esimiestoiminta, koulutusmahdollisuudet ja työyhteisön hyvä ilmapiiri. Voimakkaimmin ammatillista kutsumusta tukee lääkärin mahdollisuus perustehtävänsä toteuttamiseen, potilaan hoitamiseen.
ASIASANAT: kutsumus, ammatillinen kutsumus, lääkärikoulutus, professionaalisuus
Vocational calling is one of the characteristics of the medical profession. It is made up of the role of a physician, on one hand, in serving individual patients and, on the other hand, in fulfilling societal, national and juridical duties and responsibilities. The traditional in-terpretation of a vocational profession involves value judgments and virtuous, emotional and spiritual tensions, which may convey a narrow and restrictive model of a medical doctor’s calling.
The aim of this study is to survey the nature and manifestations of professional calling among medical students and physicians practicing in various health care professions. This qualitative and quantitative study involves expert interviews and questionnaires adminis-tered to medical students in the Faculty of medicine, University of Turku, during 2013-2019.
This survey reveals that the vocational attitude of medical students varies at different levels of their education. At the beginning of the medical program, the students direct their vocational intentions towards learning. In the present material, only 16 % of first-year medical students associated vocational attitude with the medical profession. Medical undergraduate education does not appear to increase the students’ calling towards the pro-fession. Instead, over 90 % of graduating medical students expressed strong commitment to the profession. After graduation and a nine-month period of clinical experience three quarters of the young physicians described their occupation as a calling. The findings may be hampered by the complexity and individual variations in interpreting the concept of vocational calling.
According to the interviewed physicians, professional calling manifests itself in a complex combination of individual interests, personal characteristics, expertise and work experience. As a consequence, medical calling appears to arise from a sense of internal reward and the possibility to follow individual priorities and ethical values. In the inter-views, medical calling presented as an altruistic attempt toward helping, healing and pro-moting health as well as a sense of professional duty and responsibility. Societal purpose, sense of community and collegiality also played important roles in the experience of med-ical calling.
The results indicate that medical calling can be exhibited in various job descriptions, in clinical work as well as in complementary medical occupations. In addition, medical calling may develop and be manifested in various ways during different phases of a medical career. Despite the general developments of working life having also been reflected in the health professions, the ideal of vocational calling has endured in the medical profession.
Vocational attitude may have positive effects on different aspects of medicine, includ-ing clinical work, and health care organization as well as the medical doctor’s professional life. The medical calling may be fostered by experiences of success and effectiveness in clinical work, as a result of managing workflow, by exemplary role models and by receiv-ing positive feedback. Fluent job procedures, flexibility of leadership, educational oppor-tunities and a positive work atmosphere are especially important for the vocational devel-opment of young physicians. The strongest support for sustaining the medical calling are the physician’s opportunities to fulfil their basic duty of treating patients.
KEY WORDS: calling, vocation, medical education, professionalism
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2892]