Smoking assessment and work ability trends in asthma patients – prospective and retrospective study approach

Abstract

Smoking increases the risk of asthma and impairs the prognosis of the disease and therapeutic response. Smoking cessation is an essential part of the treatment of asthma. The comprehensive treatment of asthma is also important for the patient’s work ability. The prevalence of asthma has grown, and an increasing number of workers have to cope with the disease in their working lives.

The present study aimed to evaluate how reliably asthmatics reported their smoking status and the changes in smoking habits over the last 15 years. We investigated how actively physicians discuss and document patient’s smoking status. The study also examined the development of the work ability score (WAS) in asthma patients to find risk factors for poor development of WAS.

This study included two cohorts. The Finnish obstructive airway disease (CAD) cohort included 1,329 asthma patients and 959 chronic obstructive pulmonary disease patients. Their smoking habits, work ability, and general health were followed by questionnaires during 10-years. The register-based cohort included 35,650 patients, whose electronic health records (EHR) were analysed with a combination of rule-and deep learning (ULMFiT)-based algorithms.

Only 6% of asthmatics had unreliability in the self-reported smoking data. Pack years can be considered only a rough estimate of the comprehensive consumption of tobacco products. Based on the algorithmic analysis, 61% of asthma patients had documented smoking status, and 55% of current smokers had discussed smoking cessation with the clinician during the two-year follow-up. In the future, smoking cessation care should be activated in hospitals. The performance of the ULMFiT-based classifier was good and showed that deep-learning-based models can create efficient tools for utilising the Finnish EHR. Over 90% of the patients’ WAS remained stable throughout the 10-year study period, but 8% of the patients who had more severe asthma, higher BMI, and multiple comorbidities showed significantly poorer outcomes. To support asthma patients’ work ability, comprehensive treatment of asthma and comorbidities, regular controls, and weight management are needed.

<b>Tupakoinnin arviointi ja työkyvyn trendit astmapotilailla – prospektiivinen ja retrospektiivinen lähestymistapa </b>

Tupakointi lisää astmariskiä, heikentää sairauden ennustetta ja terapeuttista vastetta. Tupakoinnin lopettaminen on tärkeä osa astman hoitoa. Astman kokonaisvaltainen hoito on oleellista myös potilaan työkyvyn kannalta. Astman esiintyvyys on kasvanut ja yhä useamman täytyy selviytyä sairauden kanssa työelämässä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka luotettavasti astmaatikot raportoivat tupakointitietojaan ja mitkä ovat tupakointitottumusten muutokset viimeisten 15 v aikana. Tutkimme myös kuinka aktiivisesti lääkärit keskustelevat tupakoinnista ja dokumentoivat potilaan tupakointistatuksen sairaskertomukseen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia työkykypisteiden (WAS) kehitystä astmapotilailla, jotta löydettäisiin riskitekijöitä työkyvyn heikolle kehitykselle.

Tutkimus sisälsi kaksi kohorttia. Astman ja keuhkoahtaumataudin yksilöllinen hoito -tutkimuskohortti (AST) koostui 1329 astma- ja 959 keuhkoahtauma-tautipotilaasta. Heidän tupakointitapojaan, työkykyään ja yleistä terveyttään seurattiin 10 vuoden ajan kyselylomakkeiden avulla. Rekisteripohjainen kohortti koostui 35 650 aikuispotilaasta, joiden sairauskertomustekstejä analysoitiin sääntöpohjaisten ja syväoppimiseen (ULMFiT) perustuvien algoritmien avulla.

Vain 6%:lla astmapotilaista itseraportoidut tupakkatiedot olivat epäluotettavia. Askivuosia voidaan käyttää vain karkeana arviona tupakointitaakasta. Algoritmisten analyysien pohjalta 61%:lla astmapotilaista oli tupakointistatus merkittynä sairauskertomukseen ja 55% nykyisistä tupakoitsijoista oli keskustellut lopetta-misesta lääkärin kanssa. Tulevaisuudessa tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoitoa tulee aktivoida sairaaloissa. ULMFiT:iin perustuvan tupakointiluokittelijan toimivuus oli hyvä ja osoitti, että syväoppimiseen perustuvat mallit voivat luoda tehokkaita työkaluja suomalaisen sairauskertomuksen hyödyntämiseen. Yli 90%:lla potilaista työkykypistemäärä pysyi vakaana 10 vuoden seuranta-ajan, mutta 8%:lla potilaista, joilla oli vaikeampi astma ja enemmän oheissairauksia, tulokset olivat selkeästi heikommat. Astmapotilaiden työkyvyn tukemiseksi tarvitaan astman ja oheissairauksien kokonaisvaltaista hoitoa sekä ohjausta painonhallinnan.