A New practice model to organize perioperative nursing care

Abstract

The aim of this research was to investigate the effects of a new perioperative practice model (NPPM) on patient outcomes (anxiety, health-related quality of life, satisfaction), nursing outcomes (organizational engagement), and organizational outcomes (the timeline of the surgical care process). In the NPPM one designated anesthesia nurse cares for the patient throughout the entire perioperative process, visiting the patient on the first postoperative day. In contemporary perioperative care the patients are cared for by different nurses in the operating room and in the Post Anesthesia Care Unit, and do not receive postoperative visits. The feasibility test of the NPPM was performed using a qualitative method in a pilot study between 2013 and 2014. After piloting, a randomized clinical trial with a two-group parallel design was conducted. The randomized patient sample comprised voluntary adult patients receiving total hip arthroplasty or total knee arthroplasty under spinal anesthesia (n = 453). The intervention group (n = 231) received NPPM care and the control group (n = 222) received contemporary perioperative care. All participants of the two groups answered two self-reported questionnaires: the 15D health-related quality of life questionnaire and the State-Trait Anxiety Inventory (STAI) to measure anxiety two to three weeks prior to a planned operation, and at three months postoperatively. Additionally, the two groups responded to the Good Perioperative Nursing Care Scale questionnaire at discharge from hospital. The surgical time points for all participants were collected from the operating room management software and hospital information system, from hospital admission until discharge. The nurses at the study setting responded to the Nurse Engagement Survey (NES) before the start of the study and after the last study participant had been discharged from hospital. In data analysis qualitative content analysis, descriptive statistics, one and multifactor ANOVAs and nonparametric tests were used. The NPPM care was as good as the contemporary perioperative care, when examining the changes in HRQoL and anxiety levels, from baseline to follow-up. Both patient groups rated their perioperative care as particularly good. Minor differences in time points of the surgical care process were found between groups, but none of statistical significance. Nurse engagement was higher prior to the study than after the study.

Uusi toimintamalli perioperatiiviseen hoitotyöhön

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä aiemmin kehittämämme uuden perioperatiivisen hoitotyön toimintamallin vaikutus oli potilaan kokemaan ahdistuneisuuteen, terveyteen liittyvään elämänlatuun ja potilastyytyväisyyteen, hoitajien sitoutumiseen työhönsä sekä leikkausprosessin ajalliseen sujuvuuteen. Uudessa perioperatiivisen hoitotyön toimintamallissa sama anestesiahoitaja hoitaa potilasta sekä leikkaussalissa että heräämössä sekä tekee postoperatiivisen käynnin leikkauksen jälkeisenä päivänä. Tavanomaisessa perioperatiivisen hoidon toimintamallissa potilaan hoitaja vaihtuu hoitopistekohtaisesti. Tämä tutkimus on jatkoa laadulliselle pilottitutkimukselle, joka suoritettiin vuosina, 2013–2014. Kyseessä on kahden ryhmän, yhteensä 453 polven ja lonkan tekonivelleikkauspotilaan satunnaistettu kontrolloitu pitkittäistutkimus, jossa tutkimusryhmän potilaita (n = 231) hoidettiin uuden perioperatiivisen hoitotyön toimintamallin mukaisesti ja verrokkiryhmän potilaita (n = 222) tavanomaisen mallin mukaisesti. Molemmat ryhmät täyttivät terveyteen liittyvän elämänlaatukyselyn 15 D ja ahdistuneisuuskyselyn STAI kaksi-kolme viikkoa ennen leikkausta ja kolme kuukautta leikkauksen jälkeen, sekä sairaalasta kotiutuessaan leikkaukseen liittyvää hoitoa arvioivan kyselyn Hyvä Perioperatiivinen Hoito-mittarin. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden potilaiden hoidonkulkua kuvaavat aikamerkinnät kerättiin leikkausosaston toiminnanohjausjärjestelmästä. Tutkimuskohteen sairaanhoitajat täyttivät organisaatioon sitoutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastelevan kyselyn Nurse Engagement Survey (NES) ennen tutkimuksen alkua sekä viimeisen tutkimuspotilaan kotiudutta sairaalasta. Aineiston analyysissä käytettiin laadullista sisällön analyysiä, kuvailevia tilastomenetelmiä, yksi- ja monimuuttujaista varianssianalyysiä sekä ei-parametrisiä testejä. Uuden perioperatiivisen hoitotyön toimintamallin mukainen hoito oli yhtä hyvää kuin tavanomainen hoito, kun tarkasteltiin muutoksia terveyteen liittyvän elämänlaadun ja ahdistuneisuuden tasoja ennen ja jälkeen leikkauksen. Kummankin ryhmän potilaat arvioivat saaneensa erittäin hyvää perioperatiivista hoitoa. Pieniä eroja oli havaittavissa hoidonkulkua kuvaavissa aikamerkinnöissä ryhmien välillä, nämä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Hoitajat olivat sitoutuneempia ennen tutkimuksen alkamista kuin tutkimuksen jälkeisessä mittauksessa.