Tapahtuvia runoja. Kielen materiaalisuus ja lukutapahtuman subjektiviteetti 2000-luvun kirjamuodossa julkaistussa kokeellisessa suomalaisessa runoudessa
Laihinen, Miikka (2021-10-16)
Tapahtuvia runoja. Kielen materiaalisuus ja lukutapahtuman subjektiviteetti 2000-luvun kirjamuodossa julkaistussa kokeellisessa suomalaisessa runoudessa
Laihinen, Miikka
(16.10.2021)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8571-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8571-5
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan kielen materiaalisuuden, runoilmaisun kokeellistumisen ja lyriikan subjektiviteetin välisiä kytkeytymisiä 2000-luvun suomalaisessa runoudessa. Tutkimuksessa kysytään, millaista subjektiviteettia runojen lukutapahtumissa tuottuu siinä tilanteessa, kun runoilmaisu alkaa kokeilla kirjoitetun kielen materiaalista laatua korostavilla ilmaisukeinoilla. Tutkimuksessa analysoidaan sellaisia 2000-luvulla julkaistuja kokeellisia runoteoksia, joissa kielen materiaalisuuden kysymykset korostuvat eri tavoin. Samalla tutkimuksessa luodaan uusia analyysikäsitteitä kirjallisuuden- ja erityisesti runoudentutkimuksen käyttöön. Tutkimus kytkeytyy osaksi uusmaterialistista, maailmaa erilaisten materiaalisten prosessien näkökulmasta tarkastelevaa, nykyajattelua. Työn keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii ranskalaisten filosofien Gilles Deleuzen (1925–1995) ja Félix Guattarin (1930–1992) prosessifilosofinen ajattelu.
Tutkimus koostuu johdannosta, kolmesta käsittelyluvusta ja päätännöstä. Työn analyysiosan jäsennys on käsitteellinen: kussakin käsittelyluvussa fokusoidaan yhteen tutkimuksen kannalta keskeiseen käsitteeseen. Työn ensimmäisessä käsittelyluvussa tarkastellaan Raisa Marjamäen Ei kenenkään laituri -teosta (2014) sen kielen materiaalisuutta painottavien ilmaisu- ja kirjanvalmistustapojen näkökulmista. Työn toisessa käsittelyluvussa analysoidaan Henriikka Tavin teosta Esim. Esa (2007) sen erilaisten kokeellistumisen prosessien näkökulmista. Työn päättävässä käsittelyluvussa keskitytään ajatukseen runouden subjektiviteeteista runojen lukutapahtumissa tuottuvina ainutkertaisina ilmiöinä. Tässä luvussa analysoidaan tekstikatkelmia Harry Salmenniemen teoksesta Texas, sakset (2010) ja Raisa Marjamäen teoksesta Ei kenenkään laituri (2014).
Väitöstutkimus osoittaa, että 2000-luvun kokeellinen, materiaalisesti kohosteinen runous kyseenalaistaa ymmärryksen runoudesta ensisijaisesti merkityksellistävänä ja representatiivisena ilmaisun alueena. Samalla kokeellisen nykyrunouden subjektiviteetit osoittautuvat runojen lukutapahtumissa prosessuaalisesti tuottuviksi heterogeenisiksi ja koosteisiksi ilmiöiksi. The materiality of language and the subjectivity of a reading event in 21st century experimental Finnish poetry published in printed form
This doctoral dissertation focuses on the relations of materiality of language, experimentation in poetic expression and the subjectivity of poetry in 21st century Finnish poems. The dissertation asks, what kind of subjectivity is produced in reading events of contemporary poetry when poems themselves start to experiment with means of expression connected with the material basis of written language. This study analyses experimental poetic texts which emphasize questions dealing with the materiality of language. At the same time new analytical concepts aimed at analyzing literature and especially poetry are created. The study connects with new materialist way of considering the world from the point of view of heterogeneous material processes. The conceptualizations of French philosophers Gilles Deleuze (1925–1995) and Félix Guattari (1930–1992) function as main theoretical reference points of this study.
The study comprises an introduction, three analytical chapters and an ending. The disposition of the study is conceptual: each analytical chapter focuses on one key concept of the study. In the first chapter, the focus is on the materiality of language in Raisa Marjamäki’s Ei kenenkään laituri (2014). In the second chapter, Henriikka Tavi’s Esim. Esa (2007) is analyzed from the point of view of its processes of becoming-experimental. In the third chapter, the focus turns to conceiving the subjectivities of experimental poetry as heterogeneous phenomena produced in the singular events of reading. In this chapter the analytical focus is on texts drawn from Harry Salmenniemi’s Texas, sakset (2010) and, once again, Raisa Marjamäki’s Ei kenenkään laituri (2014).
This study shows that experimental, materially emphasized poetic expression questions the understanding of signification and representation as the primary poetic means of expression. At the same time, the subjectivities of experimental contemporary Finnish poetry prove to be processually produced assemblages of heterogeneous phenomena.
Tutkimus koostuu johdannosta, kolmesta käsittelyluvusta ja päätännöstä. Työn analyysiosan jäsennys on käsitteellinen: kussakin käsittelyluvussa fokusoidaan yhteen tutkimuksen kannalta keskeiseen käsitteeseen. Työn ensimmäisessä käsittelyluvussa tarkastellaan Raisa Marjamäen Ei kenenkään laituri -teosta (2014) sen kielen materiaalisuutta painottavien ilmaisu- ja kirjanvalmistustapojen näkökulmista. Työn toisessa käsittelyluvussa analysoidaan Henriikka Tavin teosta Esim. Esa (2007) sen erilaisten kokeellistumisen prosessien näkökulmista. Työn päättävässä käsittelyluvussa keskitytään ajatukseen runouden subjektiviteeteista runojen lukutapahtumissa tuottuvina ainutkertaisina ilmiöinä. Tässä luvussa analysoidaan tekstikatkelmia Harry Salmenniemen teoksesta Texas, sakset (2010) ja Raisa Marjamäen teoksesta Ei kenenkään laituri (2014).
Väitöstutkimus osoittaa, että 2000-luvun kokeellinen, materiaalisesti kohosteinen runous kyseenalaistaa ymmärryksen runoudesta ensisijaisesti merkityksellistävänä ja representatiivisena ilmaisun alueena. Samalla kokeellisen nykyrunouden subjektiviteetit osoittautuvat runojen lukutapahtumissa prosessuaalisesti tuottuviksi heterogeenisiksi ja koosteisiksi ilmiöiksi.
This doctoral dissertation focuses on the relations of materiality of language, experimentation in poetic expression and the subjectivity of poetry in 21st century Finnish poems. The dissertation asks, what kind of subjectivity is produced in reading events of contemporary poetry when poems themselves start to experiment with means of expression connected with the material basis of written language. This study analyses experimental poetic texts which emphasize questions dealing with the materiality of language. At the same time new analytical concepts aimed at analyzing literature and especially poetry are created. The study connects with new materialist way of considering the world from the point of view of heterogeneous material processes. The conceptualizations of French philosophers Gilles Deleuze (1925–1995) and Félix Guattari (1930–1992) function as main theoretical reference points of this study.
The study comprises an introduction, three analytical chapters and an ending. The disposition of the study is conceptual: each analytical chapter focuses on one key concept of the study. In the first chapter, the focus is on the materiality of language in Raisa Marjamäki’s Ei kenenkään laituri (2014). In the second chapter, Henriikka Tavi’s Esim. Esa (2007) is analyzed from the point of view of its processes of becoming-experimental. In the third chapter, the focus turns to conceiving the subjectivities of experimental poetry as heterogeneous phenomena produced in the singular events of reading. In this chapter the analytical focus is on texts drawn from Harry Salmenniemi’s Texas, sakset (2010) and, once again, Raisa Marjamäki’s Ei kenenkään laituri (2014).
This study shows that experimental, materially emphasized poetic expression questions the understanding of signification and representation as the primary poetic means of expression. At the same time, the subjectivities of experimental contemporary Finnish poetry prove to be processually produced assemblages of heterogeneous phenomena.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2849]