VIISI SUOMESSA VARTTUNUTTA, MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTA MIESTÄ - KÄSITYKSIÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOSTA NARRATIIVIEN VALOSSA
Sallas, Maija (2021-09-14)
VIISI SUOMESSA VARTTUNUTTA, MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTA MIESTÄ - KÄSITYKSIÄ SUKUPUOLTEN TASA-ARVOSTA NARRATIIVIEN VALOSSA
(14.09.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092747188
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092747188
Tiivistelmä
Tutkin miten maahanmuuttajataustaiset toisen sukupolven miehet kuvasivat elämäntarinoissaan sukupuolten tasa-arvoa, miten tasa-arvo toteutui käytännössä näissä kertomuksissa ja millaisina miesten käsitykset tasa-arvosta näyttäytyivät, kun niitä tarkasteltiin kertojien narratiivisen identiteetin näkökulmasta.
Haastattelin viittä toiseen sukupolveen luokiteltavissa olevaa miestä, joiden molemmat vanhemmat olivat maahanmuuttajia. Vanhempien lähtömaat olivat Irak (kurdi), Kosovo (albaani), Somalia ja Vietnam. Pyysin miehiä kertomaan elämäntarinaansa ja sitä kertoessaan keskittymään erityisesti sukupuolten tasa-arvon teemaan ja siihen liittyviin elämäntapahtumiin. Pyrin hankkimaan narratiiveja aineistooni tukemalla kertojia aktiivisina toimijoina (Hyvärinen ja Löyttyniemi 2009, 199.)
Elämäntarinakertomusten analyysissa sovelsin Amia Lieblichin (1998, 62-63) kuvailemaa narratiivisen analyysin tapaa elämäntarinan lukemisesta sisällöllis-holistisesta perspektiivistä (holistic-content perspective). Ajattelutapa perustuu Polkinghornen (1995) ajatuksiin holistisesta näkökulmasta narratiivien analyysissä. Analysoin temaattiset elämäntarinat kokonaisuutena ja muodostin jokaisesta uuden, alkuperäistä tekstiä tasa-arvon näkökulmasta analysoivan käsikirjoituksen (emplotted narrative).
Kaikki haastateltavat kertoivat lähtökohtaisesti suhtautuvansa myönteisesti sukupuolten tasa-arvoon. Kertomuksissa kuvastui erittäin voimakkaana pohjoismaisen hyvinvointivaltioregiimin vaikutus haastateltavien käsityksiin molempien puolisoiden työssäkäynnistä. Niissä painottui toive puolison työssäkäynnistä ja menestyksestä työssään. (Vrt.Huschek ym. 2011, 174-175.) Arvelen pohjoismaisen kahden elättäjän mallin tukevan voimakkaasti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan ja sitä kautta myös sukupuolten tasa-arvoon.
Kertomuksista nousi esiin voimakkaana myös pyrkimys osallistuvaan isyyteen, mikä mielestäni on myös sukupuolten tasa-arvoa tukeva asia. Tasa-arvo toteutui kertomuksissa esimerkiksi kotitöiden jakamisen suhteen moninaisesti, mutta kuitenkin pääosin tasa-arvoisin pyrkimyksin. Kolmen islamilaistaustaisen kertojan tarinoista nousi esiin sinänsä varmasti hyvää tarkoittavia ajatuksia sisarten suojelemisesta, jotka kuitenkin aiemman tut-kimuksen valossa (Toprak 2010, 62-63) näyttäytyivät epätasa-arvoa luovina kaikuina häpeäkulttuurista. Kertojien transnationaalinen narratiivinen identiteetti vaikutti tukevan tasa-arvoisia käsityksiä.
Maahanmuuttotausta ja uskonnollinen tausta eivät vaikuta olevan määräävimpiä tekijöitä suhteessa toisen sukupolven käsityksiin tasa-arvosta.
Haastattelin viittä toiseen sukupolveen luokiteltavissa olevaa miestä, joiden molemmat vanhemmat olivat maahanmuuttajia. Vanhempien lähtömaat olivat Irak (kurdi), Kosovo (albaani), Somalia ja Vietnam. Pyysin miehiä kertomaan elämäntarinaansa ja sitä kertoessaan keskittymään erityisesti sukupuolten tasa-arvon teemaan ja siihen liittyviin elämäntapahtumiin. Pyrin hankkimaan narratiiveja aineistooni tukemalla kertojia aktiivisina toimijoina (Hyvärinen ja Löyttyniemi 2009, 199.)
Elämäntarinakertomusten analyysissa sovelsin Amia Lieblichin (1998, 62-63) kuvailemaa narratiivisen analyysin tapaa elämäntarinan lukemisesta sisällöllis-holistisesta perspektiivistä (holistic-content perspective). Ajattelutapa perustuu Polkinghornen (1995) ajatuksiin holistisesta näkökulmasta narratiivien analyysissä. Analysoin temaattiset elämäntarinat kokonaisuutena ja muodostin jokaisesta uuden, alkuperäistä tekstiä tasa-arvon näkökulmasta analysoivan käsikirjoituksen (emplotted narrative).
Kaikki haastateltavat kertoivat lähtökohtaisesti suhtautuvansa myönteisesti sukupuolten tasa-arvoon. Kertomuksissa kuvastui erittäin voimakkaana pohjoismaisen hyvinvointivaltioregiimin vaikutus haastateltavien käsityksiin molempien puolisoiden työssäkäynnistä. Niissä painottui toive puolison työssäkäynnistä ja menestyksestä työssään. (Vrt.Huschek ym. 2011, 174-175.) Arvelen pohjoismaisen kahden elättäjän mallin tukevan voimakkaasti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan ja sitä kautta myös sukupuolten tasa-arvoon.
Kertomuksista nousi esiin voimakkaana myös pyrkimys osallistuvaan isyyteen, mikä mielestäni on myös sukupuolten tasa-arvoa tukeva asia. Tasa-arvo toteutui kertomuksissa esimerkiksi kotitöiden jakamisen suhteen moninaisesti, mutta kuitenkin pääosin tasa-arvoisin pyrkimyksin. Kolmen islamilaistaustaisen kertojan tarinoista nousi esiin sinänsä varmasti hyvää tarkoittavia ajatuksia sisarten suojelemisesta, jotka kuitenkin aiemman tut-kimuksen valossa (Toprak 2010, 62-63) näyttäytyivät epätasa-arvoa luovina kaikuina häpeäkulttuurista. Kertojien transnationaalinen narratiivinen identiteetti vaikutti tukevan tasa-arvoisia käsityksiä.
Maahanmuuttotausta ja uskonnollinen tausta eivät vaikuta olevan määräävimpiä tekijöitä suhteessa toisen sukupolven käsityksiin tasa-arvosta.