Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care
Hipp, Kirsi (2021-10-22)
Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care
(22.10.2021)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8609-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8609-5
Tiivistelmä
Patient participation is highlighted in mental health care from the viewpoint of both human rights and quality of care. The purpose of this study is to describe and explain patient participation in all pro re nata (PRN, “as-needed”) medication in forensic psychiatric inpatient care. The knowledge produced can be used to develop peoplecentered forensic psychiatric care.
The study was conducted in three phases. The first phase involved an integrative review of previous knowledge conducted using electronic and manual searches. The data were analysed with the constant comparison method. The second phase was a document analysis of nursing documents over the one-year period. Statistical methods were used in the data analysis. The third phase consisted of individual interviews with patients and group interviews with registered nurses. The data were analysed with inductive content analysis. The empirical phases were carried out in a forensic psychiatric hospital in Finland in 2018–2020.
Based on the studies included in integrative review (n=16), patient participation refers to the shared decision-making of patients and professionals in PRN administration. To participate, patients had to have the motivation and capability. Previous knowledge on patient participation in planning and evaluating PRN and the viewpoint of forensic psychiatric care was lacking. Based on the document analysis (67 patients), PRN was frequently used for both psychiatric and physical reasons, mostly at the patients’ request and usually administered in agreement. Patients had named several alternative methods for PRN in advance, but they were rarely documented as being used. Documented feedback, especially from the viewpoint of patients, was often missing. Interviewed patients (n=34) and registered nurses (n=19) perceived forensic psychiatric inpatient care to be a special context for patient participation in PRN. Patients had individual preferences on their PRN. Their role in collaboration with professionals in PRN was undetermined. Patients wanted to decide for themselves about PRN use, and nurses limited discussions to avoid conflicts.
More research and systematic approaches are needed to promote patient participation, especially in planning and evaluating their PRN. The expertise of both patients and professionals are important in providing good quality care. Potilaan osallisuus pro re nata –lääkehoidossa oikeuspsykiatrisessa sairaalahoidossa
Potilaiden osallisuutta on korostettu mielenterveyshoitotyössä sekä ihmisoikeuksien että hoidon laadun näkökulmista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää potilaan osallisuutta pro re nata (PRN, ”tarvittaessa annosteltava”) - lääkehoidossa oikeuspsykiatrisessa sairaalahoidossa. Tuotettua tietoa voidaan käyttää ihmiskeskeisen oikeuspsykiatrisen hoidon kehittämisessä.
Tutkimuksessa oli kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli integratiivinen katsaus, jossa aiempi kirjallisuus haettiin elektronisesti ja manuaalisesti. Aineisto analysoitiin jatkuvan vertailun menetelmällä. Toinen vaihe oli dokumenttianalyysi potilasasiakirjoihin vuoden ajalta. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Kolmas vaihe oli yksilöhaastattelut potilaille ja ryhmähaastattelut sairaanhoitajille. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Empiiriset tutkimusvaiheet toteutettiin suomalaisessa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa vuosina 2018–2020.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneiden tutkimusten (n=16) perusteella potilaan osallisuus PRN-lääkehoidossa tarkoitti potilaiden ja ammattilaisten jaettua päätöksentekoa. Osallisuus edellytti potilaalta motivaatiota ja toimintakykyä. Aikaisempaa tietoa potilaan osallisuudesta PRN:ssä suunnittelun ja arvioinnin sekä oikeuspsykiatrisen hoidon näkökulmista oli vähän. Potilasasiakirjojen (n=67) analyysi osoitti, että PRN-lääkkeitä oli käytetty sekä psyykkisisiin että fyysisiin syihin usein, tavallisimmin potilaiden pyynnöstä ja yleensä yhteisymmärryksessä annostellen. Potilaat olivat suunnitelleet useita vaihtoehtoja PRN-lääkkeille, mutta näiden käyttö oli kirjaamisen perusteella vähäistä. Arviointi, etenkin potilaan näkökulmasta, puuttui usein. Haastatellut potilaat (n=34) ja sairaanhoitajat (n=19) näkivät oikeuspsykiatrisen hoidon erityisenä suhteessa potilaan osallisuuteen PRNlääkehoidossa. Potilailla oli yksilöllisiä lähtökohtia PRN-lääkehoitoonsa. Heidän roolinsa yhteistyössä ammattilaisten kanssa oli vakiintumaton. Potilaat halusivat itse päättää PRN:n käytöstä ja hoitajat rajoittivat keskusteluja konfliktien välttämiseksi.
Lisätutkimus ja entistä systemaattisemmat lähestymistavat potilaan osallisuuden tukemiseksi ovat tarpeen etenkin PRN-lääkehoidon suunnittelussa ja arvioinnissa. Sekä potilaan että terveysalan ammattilaisten asiantuntijuus ovat tärkeitä laadukkaan hoidon toteuttamiseksi.
The study was conducted in three phases. The first phase involved an integrative review of previous knowledge conducted using electronic and manual searches. The data were analysed with the constant comparison method. The second phase was a document analysis of nursing documents over the one-year period. Statistical methods were used in the data analysis. The third phase consisted of individual interviews with patients and group interviews with registered nurses. The data were analysed with inductive content analysis. The empirical phases were carried out in a forensic psychiatric hospital in Finland in 2018–2020.
Based on the studies included in integrative review (n=16), patient participation refers to the shared decision-making of patients and professionals in PRN administration. To participate, patients had to have the motivation and capability. Previous knowledge on patient participation in planning and evaluating PRN and the viewpoint of forensic psychiatric care was lacking. Based on the document analysis (67 patients), PRN was frequently used for both psychiatric and physical reasons, mostly at the patients’ request and usually administered in agreement. Patients had named several alternative methods for PRN in advance, but they were rarely documented as being used. Documented feedback, especially from the viewpoint of patients, was often missing. Interviewed patients (n=34) and registered nurses (n=19) perceived forensic psychiatric inpatient care to be a special context for patient participation in PRN. Patients had individual preferences on their PRN. Their role in collaboration with professionals in PRN was undetermined. Patients wanted to decide for themselves about PRN use, and nurses limited discussions to avoid conflicts.
More research and systematic approaches are needed to promote patient participation, especially in planning and evaluating their PRN. The expertise of both patients and professionals are important in providing good quality care.
Potilaiden osallisuutta on korostettu mielenterveyshoitotyössä sekä ihmisoikeuksien että hoidon laadun näkökulmista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää potilaan osallisuutta pro re nata (PRN, ”tarvittaessa annosteltava”) - lääkehoidossa oikeuspsykiatrisessa sairaalahoidossa. Tuotettua tietoa voidaan käyttää ihmiskeskeisen oikeuspsykiatrisen hoidon kehittämisessä.
Tutkimuksessa oli kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli integratiivinen katsaus, jossa aiempi kirjallisuus haettiin elektronisesti ja manuaalisesti. Aineisto analysoitiin jatkuvan vertailun menetelmällä. Toinen vaihe oli dokumenttianalyysi potilasasiakirjoihin vuoden ajalta. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Kolmas vaihe oli yksilöhaastattelut potilaille ja ryhmähaastattelut sairaanhoitajille. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Empiiriset tutkimusvaiheet toteutettiin suomalaisessa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa vuosina 2018–2020.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneiden tutkimusten (n=16) perusteella potilaan osallisuus PRN-lääkehoidossa tarkoitti potilaiden ja ammattilaisten jaettua päätöksentekoa. Osallisuus edellytti potilaalta motivaatiota ja toimintakykyä. Aikaisempaa tietoa potilaan osallisuudesta PRN:ssä suunnittelun ja arvioinnin sekä oikeuspsykiatrisen hoidon näkökulmista oli vähän. Potilasasiakirjojen (n=67) analyysi osoitti, että PRN-lääkkeitä oli käytetty sekä psyykkisisiin että fyysisiin syihin usein, tavallisimmin potilaiden pyynnöstä ja yleensä yhteisymmärryksessä annostellen. Potilaat olivat suunnitelleet useita vaihtoehtoja PRN-lääkkeille, mutta näiden käyttö oli kirjaamisen perusteella vähäistä. Arviointi, etenkin potilaan näkökulmasta, puuttui usein. Haastatellut potilaat (n=34) ja sairaanhoitajat (n=19) näkivät oikeuspsykiatrisen hoidon erityisenä suhteessa potilaan osallisuuteen PRNlääkehoidossa. Potilailla oli yksilöllisiä lähtökohtia PRN-lääkehoitoonsa. Heidän roolinsa yhteistyössä ammattilaisten kanssa oli vakiintumaton. Potilaat halusivat itse päättää PRN:n käytöstä ja hoitajat rajoittivat keskusteluja konfliktien välttämiseksi.
Lisätutkimus ja entistä systemaattisemmat lähestymistavat potilaan osallisuuden tukemiseksi ovat tarpeen etenkin PRN-lääkehoidon suunnittelussa ja arvioinnissa. Sekä potilaan että terveysalan ammattilaisten asiantuntijuus ovat tärkeitä laadukkaan hoidon toteuttamiseksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2825]