The Euro Crisis 2010–2014: The Changing Role of the European Commission. Discourse Analysis of the Commission’s Policies and Communication during the Years of the Sovereign Debt Crisis, and the Impact of the Debate on the Future of European integration

Abstract

ABSTRACT

This paper first analyses the historical context of the creation of the European Monetary Union and the unstable political and economic situations in Portugal, Italy, Ireland, Greece, Spain and Cyprus in the run-up to the euro crisis that made them the epicentre of economic and social turmoil. Second, the thesis focuses on the historical context, structure and communication of the Barroso II Commission and briefly introduces the European Union media in Brussels and its link to member states. Using an argumentative discourse analysis, the empirical analysis focuses on defining the discourses that illustrate how, when and why the European Commission’s role changed during the years of the euro crisis, 2010–2014, and what the impacts were of its transformation. The hypothesis of the study was that the evolving and strengthening role of the Commission had a long-standing impact on the debate about the future of European integration. The study is an interdisciplinary analysis drawing on both political science and political history.

For the study, an analysis was conducted of statements and speeches given by the Commission’s representatives, with the aim of reviewing the institution’s communication in relation to the wider social contexts in the crisis countries. The main fundamental questions were raised by statements concerning supranationalism, moral hazards, austerity, sovereignty, lack of democracy, lack of a European public sphere, the legitimacy and justification of the actions taken and the existence of the euro as such. These fundamental questions and discussions are framed within the wider discourses on trust, power and solidarity.

The study concludes that the role of the Commission evolved remarkably, becoming more political in both its behaviour and communication. The Commission became an inseparable part of macroeconomic policymaking in the euro area. As a result, most decisions on the euro area’s economic governance came to depend on the Commission that also designed and implemented new euro area procedures. The Commission was deeply involved in national economic policies as a coordinator and supervisor in the financial sector. The Commission’s authority in setting the agenda and in the implementation of crisis-related measures, along with its role as an advisor to member states on economic governance, increased its status as a political and supranational institution.

KEYWORDS: euro, euro crisis, euro area, European Union, European Commission, solidarity, power, distrust

TIIVISTELMÄ

Tämä tutkimus alkaa analysoimalla Euroopan unionin talous- ja rahaliiton rakentumisen historiallista kontekstia sekä poliittisesti ja taloudellisesti heikkoa ja turbulenttia tilannetta Portugalissa, Italiassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa ja Kyproksella, jotka olivat vuonna 2009 alkaneen euroalueen talouskriisin keskipisteessä. Seuraavaksi tutkimus analysoi Barroso II -komission historiallista kontekstia, rakennetta ja viestintää. Tässä yhteydessä esitellään lyhyesti EU-media Brysselissä sekä sen yhteydet jäsenvaltioihin. Käyttäen menetelmänä agumentatiivista diskurssianalyysia tutkimuksen empiirinen osio keskittyy analysoimaan määriteltyjä diskursseja, joiden narratiivien avulla kuvataan miten, milloin ja miksi komission rooli muuttui eurokriisin vuosina 2010–2014 ja mitkä olivat muutoksen vaikutukset. Tutkimuksen hypoteesi on, että Euroopan komission kriisin aikana vahvistuneella roolilla oli pitkäaikainen vaikutus keskusteluun euron asemasta ja EU:n tulevaisuudesta. Tutkimus on valtio-opin ja poliittisen historian poikkitieteellinen tutkimus.

Tutkimus analysoi komission lausuntoja ja puheita narratiivien löytämiseksi ja keskeisten diskurssien määrittelemiseksi sekä tarkastelee sen viestintää suhteessa laajempaan sosiaaliseen kontekstiin kriisimaissa. Narratiivien keskeiset teemat koskivat ylikansallista päätöksentekoa, moraalikatoa, budjettikuria, itsemääräämisoikeutta, demokratian ja eurooppalaisen julkisen tilan puutetta, tehtyjen toimien legitiimiyttä ja perusteluja sekä euron olemassaoloa. Nämä perustavanlaatuiset kysymykset määritellään tutkimuksessa laajempien luottamusta, valtaa ja solidaarisuutta koskevien diskurssien alle.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että komission rooli kehittyi merkittä-västi kasvaen poliittisemmaksi sekä päätöksenteoltaan että viestinnältään vuosina 2010–2014. Suuri osa talouspolitikan uudistuspäätöksistä riippui komissiosta. Sen rooli uusien euroaluetta koskevien menettelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa oli keskeinen. Komissio koordinoi kasvavassa määrin myös kansallista talous-politiikkaa, tarjoten tukea rahoitusvakaudelle ja valvoen rahoitussektorin toimintaa. Komissio alkoi myös antaa suosituksia ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä talouskriisin hallitsemiseksi euroalueella. Komission aloiteoikeus, rooli agendan määrittelijänä ja täytäntöön panijana sekä toiminta neuvoa- ja suosituksia antavana elimenä olivat tekijöitä, jotka lisäsivät sen asemaa poliittisempana ja ylikansallisena instituutiona kriisin aikana.

AVAINSANAT: euro, eurokriisi, euroalue, Euroopan unioni, Euroopan komissio, solidaarisuus, valta, epäluottamus