DISKURSSIANALYYSI PERUSKOULUJEN ETÄOPETUSTA KOSKEVASTA UUTISOINNISTA KEVÄÄLLÄ 2020

Abstract

Tutkimus selvittää, miten tiedotusvälineiden verkkosivuilla esiintyneissä 60 artikkelissa kuvattiin poikkeusajan etäopetusjaksoa perusopetuksessa keväällä 2020. Kyseessä on aineistolähtöinen diskurssianalyysi, jonka avulla kartoitettiin eri henkilöryhmien näkemyksiä ja kokemuksia ja muodostettiin kuvauksista keskeiset diskurssit. Tutkimus selvitti myös, miten median antama kuva vastasi todellisuutta. Vertailudataa tarjosivat useiden tutkimustahojen etäopetusjaksoa koskevat selvitykset. Tutkimuskysymykset olivat: millaisia lähestymistapoja ja pääasiallisia diskursseja peruskoulujen etäopetusta käsittelevistä artikkeleista oli löydettävissä, miten diskurssit muuttuivat etäopetusjakson edetessä ja miten artikkeleissa esiintyneet diskurssit onnistuivat kuvaamaan etäopetusjakson todellisuutta.

Tutkimusaineiston keskeiset diskurssit olivat etäopetusjärjestelydiskurssi, selviytymis- ja onnistumisdiskurssi, koulua ja lähiopetusta arvostava diskurssi sekä eriarvoisuus- ja huolidiskurssi. Nämä esiintyivät teksteissä koko etäopetuskauden ajan, mutta eri aikoina eri painotuksin. Aluksi opetusjärjestelyt ja niiden käynnistys sekä selviytymis- ja onnistumistarinat olivat keskeisiä. Tilanteen vakiinnuttua huoli tukea tarvitsevista ja vaikeuksia kohdanneista oppilaista lisääntyi. Eriarvoisuus kotitaustan, opettajien digipedagogisten taitojen ja laitetilanteen vuoksi korostui. Opettajien, oppilaiden ja huoltajien kuormittuminen ja työmäärä sekä sosiaalisten kontaktien puuttuminen nousivat keskustelunaiheiksi. Kauden loppupuolella tehtiin yhteenvetoja onnistumisista ja epäonnistumisista sekä arvioitiin, mitä poikkeusoloista jäisi pysyväksi ja miten toimintaa tulisi kehittää.

Tutkimus toi esiin, mitä vaikutuksia etäopetuksella kouluissa ja kodeissa oli ja miten ongelmia ratkaistiin. Analyysistä ilmeni, miten perusopetus ja opettajat saivat arvostusta etäopetusvalmiuksiensa vuoksi ja miten normaalin kouluarjen hyvät puolet valkenivat eri osapuolille. Äänen saivat myös ne, joilla ei mennyt hyvin. Oppilaat, jotka katosivat opettajalta, tulivat nostetuiksi esiin, samoin oppilashuolto- ja lastensuojelutyö sekä oppimisen tukeminen. Huoltajien hätä tuli näkyväksi heidän itsensä sanoittamana. Tutkimus auttoi ymmärtämään eri osapuolten tilannetta. Tämä analyysi ja vertailututkimukset antoivat yhdenmukaisen kuvan etäopetuskauden vaikutuksista.

This study aims to find out how the distance learning period of the Finnish basic schools was dealt with in news articles collected from the websites of media. The material consisted of 60 articles published in Spring 2020. The study was a material-based discourse analysis, which surveyed the views and experiences of different actors of school context to formulate the main discourses. The analysis also aimed to find out, how the contents of the articles corresponded to the reality of the distance learning situation as examined by scientific research institutes in Finland. One more goal was to examine, how the discourses changed, when time passed.

The main discourses were the organization of distance learning, success in distance educa tion, appreciation of school and normal classroom teaching and the discourse of inequality and being worried. These discourses were present in the texts throughout the period with varying emphasis. At first, the organization and start of distant learning with stories of getting along and success were central. Gradually, as the situation was more established, a worry about pupils with difficulties and a lack of support got stronger. Inequality due to the home background of pupils, the varying digital skills of teachers, and a lack of digital equipment became central. So did also the concern of the work burden and exhaustion of teachers, pupils, and parents. A major problem was a lack of social contacts. Towards the end of the period summaries of the successes and failures of distance learning were frequently reported. There were also speculations about the future procedures in basic education and about the possibility that distance learning could become a permanent teaching practise.

The analysis revealed, how distant learning influenced schools and homes and how the problems were solved. The Finnish basic education and its digitally skilled teachers were appreciated, and people became aware of the assets of normal classroom teaching. The voice of those with big troubles was now heard. The situation of the pupils who were not reached by the teachers was now discussed. So was student welfare, social work, and support for pupils with learning or social difficulties. The parents’ voice about the distress for their children became heard. We learned to understand the situation and the views of the different actors of the school context better. The contents of the discourses largely corresponded to the real distance learning context, as compared with the research results of the scientific research institutes in Finland.

Key words and expressions: digital skills, inequality, domestic background, counselling, be in contact, welfare, self-direction, friends