Työhön liittyvä onnellisuus : visuaalinen tutkimus z-sukupolven edustajien kokemuksista
Tulensalo, Sanna (2021-10-15)
Työhön liittyvä onnellisuus : visuaalinen tutkimus z-sukupolven edustajien kokemuksista
Tulensalo, Sanna
(15.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102652336
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102652336
Tiivistelmä
Työelämä on huomattavan muutoksen edessä digitaalisen teknologian tuoman murroksen, kaupungistumisen, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen takia. Työn merkitys muuttuu ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat yhä laajemmin toisiinsa. Samaan aikaan kilpailu asiantuntijatyövoimasta on jatkuvaa ja työnantajat etsivät keinoja sitouttaa työntekijöitään organisaatioihin. Työntekijöiden onnellisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota, sillä sen on tutkitusti todistettu vaikuttavan työntekijän tuottavuuteen, suoriutumiseen ja työnlaatuun ja sitä kautta organisaation tulokseen ja kilpailuetuun.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella työhön liittyviä onnellisuuden kokemuksia nuorimman työelämän sukupolven, z-sukupolven, osalta. Z-sukupolvella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa vuosien 1991–2010 välillä syntyneitä henkilöitä. Tutkimuskysymyksenä oli, mikä tekee z-sukupolven edustajan onnelliseksi työssä? Tätä tutkimuskysymystä tarkasteltiin z-sukupolvea ja työhön liittyvää onnellisuutta käsittelevän aiemman kirjallisuuden sekä visuaalisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin visuaalisten lokikirjojen avulla. Visuaalinen lokikirja koostui osallistujien itse ottamista valokuvista sekä niitä selittävistä teksteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin työhön liittyvän onnellisuuden mahdollistajia sekä esteitä.
Tutkimuksessa havaittiin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajia liittyen työhön ja työtehtäviin, työpaikkaan, organisaatioon kokonaisuutena sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Työhön ja työtehtäviin liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat työn saaminen valmiiksi, työtehtävät, positiiviset tuntemukset sekä työn itsenäisyys. Työpaikkaan liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat osaamisen kehittäminen ja perehdytys, palkitseminen, työtyytyväisyys sekä työympäristö. Organisaatioon liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat johtamis- ja henkilöstöhallinnon käytännöt sekä vuorovaikutus. Vuorovaikutus oli yksi tärkeimmistä onnellisuuden kokemuksien mahdollistajista tässä tutkimuksessa. Työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat työstä palautuminen, työn ja vapaa-ajan välinen suhde, vapaa-ajan odotus ja vapaa-ajan vietto. Onnellisuuden kokemuksien esteitä löydettiin kolme ja nämä olivat työtahti, palaverit sekä etätyöskentely.
Työhön liittyvä onnellisuus on tämän tutkimuksen mukaan monimutkainen, osittain abstrakti ja samaan aikaan hyvin arkipäiväinen asia. Tulosten avulla organisaatiot, ja erityisesti esihenkilöt, voivat ymmärtää z-sukupolven edustajia laajemmin ymmärtämällä heidän tarpeitansa ja toiveitansa paremmin.
Tutkimustulosten valossa voidaan myös tulkita asioita, joita tähän tutkimukseen osallistuneet z-sukupolven edustajat kokevat tärkeäksi työelämässä. Näitä ovat erityisesti työnantajan tarjoama joustavuus, itsenäisyys omaa työtä kohtaan, työkaveruus sekä työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino. Työntekijöiden onnellisuuteen keskittyminen hyödyttää niin työntekijöitä kuin myös organisaatioita.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella työhön liittyviä onnellisuuden kokemuksia nuorimman työelämän sukupolven, z-sukupolven, osalta. Z-sukupolvella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa vuosien 1991–2010 välillä syntyneitä henkilöitä. Tutkimuskysymyksenä oli, mikä tekee z-sukupolven edustajan onnelliseksi työssä? Tätä tutkimuskysymystä tarkasteltiin z-sukupolvea ja työhön liittyvää onnellisuutta käsittelevän aiemman kirjallisuuden sekä visuaalisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin visuaalisten lokikirjojen avulla. Visuaalinen lokikirja koostui osallistujien itse ottamista valokuvista sekä niitä selittävistä teksteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin työhön liittyvän onnellisuuden mahdollistajia sekä esteitä.
Tutkimuksessa havaittiin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajia liittyen työhön ja työtehtäviin, työpaikkaan, organisaatioon kokonaisuutena sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Työhön ja työtehtäviin liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat työn saaminen valmiiksi, työtehtävät, positiiviset tuntemukset sekä työn itsenäisyys. Työpaikkaan liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat osaamisen kehittäminen ja perehdytys, palkitseminen, työtyytyväisyys sekä työympäristö. Organisaatioon liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat johtamis- ja henkilöstöhallinnon käytännöt sekä vuorovaikutus. Vuorovaikutus oli yksi tärkeimmistä onnellisuuden kokemuksien mahdollistajista tässä tutkimuksessa. Työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyviin onnellisuuden kokemuksien mahdollistajiin kuuluivat työstä palautuminen, työn ja vapaa-ajan välinen suhde, vapaa-ajan odotus ja vapaa-ajan vietto. Onnellisuuden kokemuksien esteitä löydettiin kolme ja nämä olivat työtahti, palaverit sekä etätyöskentely.
Työhön liittyvä onnellisuus on tämän tutkimuksen mukaan monimutkainen, osittain abstrakti ja samaan aikaan hyvin arkipäiväinen asia. Tulosten avulla organisaatiot, ja erityisesti esihenkilöt, voivat ymmärtää z-sukupolven edustajia laajemmin ymmärtämällä heidän tarpeitansa ja toiveitansa paremmin.
Tutkimustulosten valossa voidaan myös tulkita asioita, joita tähän tutkimukseen osallistuneet z-sukupolven edustajat kokevat tärkeäksi työelämässä. Näitä ovat erityisesti työnantajan tarjoama joustavuus, itsenäisyys omaa työtä kohtaan, työkaveruus sekä työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino. Työntekijöiden onnellisuuteen keskittyminen hyödyttää niin työntekijöitä kuin myös organisaatioita.