Migration-Trafficking Nexus and Ideology: Is Migration Part of the United Nations Trafficking Protocol's Definition of Trafficking in Human Beings?

Abstract

Globalisation has made many issues of international crime more prominent. Trafficking in human beings is one of these issues affected by globalisation. New measures have had to be implemented to fight transnational crime. One such measure has been the UN Trafficking Protocol, which is the basis for the universal definition of trafficking and the fight against trafficking. The Protocol has consequently brought up the relationship between migration and trafficking, the migration-trafficking nexus. Migration control and border measures have been emphasised in the fight against trafficking and trafficking is seen as part of irregular migration. This relationship is confusing, because the most relevant and influential interpretations do not regard migration as part of the definition of trafficking in the Protocol.

The focus of this master’s thesis is on examining the migration-trafficking nexus from a critical point of view. It questions and argues against the dominant view of the relationship between trafficking and migration, which de-emphasises the role of migration in the definition of trafficking and connects trafficking consequently to irregular migration. This interpretation is mostly advocated by the United States of America. This thesis argues that migration is part of the UN Trafficking Protocol’s definition of trafficking, specifically the action element and its different acts. The thesis also assesses this relationship in the context of the whole UN Transnational Organized Crime Convention, as well as some of the history of trafficking to support this claim.

In particular, this thesis delves into the ideologies and biases hidden in the dominant interpretation of migration-trafficking nexus. What are the possible ideological reasons behind the dominant interpretations that do not acknowledge migration as part of the definition of trafficking, even if it is actually possible to interpret migration as part of it? Furthermore, there is assessment of what are currently the possible effects of the dominant interpretations and what possible effects could there be for anti-trafficking measures, if this dominant interpretation of migration–trafficking nexus was dismissed, and migration was acknowledged as part of the definition of trafficking.

Monet kansainväliset rikokset ja niihin liittyvät ongelmat ovat tulleet merkittävimmiksi globalisaation myötä. Ihmiskauppa on yksi näistä rikoksista, johon globalisaatio on vaikuttanut. Kansainvälisten rikosten torjunnassa on täytynyt ottaa käyttöön uusia toimia. Yksi tällainen toimi on ollut YK:n lisäpöytäkirja ihmiskaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta, joka on perustana muun muassa ihmiskaupan määritelmälle ja sen torjunnalle kansainvälisellä tasolla. Siirtolaisuuden ja ihmiskaupan suhde on myös selkeämmin noussut esille tämän lisäpöytäkirjan kautta. Maahanmuuton valvonta ja rajavalvonta ovat nousseet korostettuun asemaan ihmiskaupan vastaisessa työssä. Tämä suhde on omiaan aiheuttamaan hämmennystä, sillä merkittävimmät ja vaikutusvaltaisimmat tulkinnat eivät hyväksy siirtolaisuutta osaksi YK:n lisäpöytäkirjan määritelmää ihmiskaupasta.

Tämä pro gradu-tutkielma keskittyy selvittämään kriittisestä näkökulmasta ihmiskaupan ja siirtolaisuuden välistä suhdetta. Tutkielma kyseenalaistaa ja argumentoi siirtolaisuuden ja ihmiskaupan suhteesta olevaa vallitsevaa tulkintaa vastaan. Tämä vallitseva tulkinta minimoi siirtolaisuuden roolin ihmiskaupan määritelmässä ja yhdistää ihmiskaupan laittomaan maahanmuuttoon. Tämä tulkinta on suurimmaksi osaksi Yhdysvaltojen ajama. Tämä tutkielma arvioi ja argumentoi, että siirtolaisuus on osa YK:n ihmiskauppalisäpöytäkirjassa säädettyä ihmiskaupan määritelmää ja erityisesti sen toimintaelementtiä ja siinä eriteltyjä tekoja. Tutkielma myös tukee tätä väitettä tarkastelemalla tätä suhdetta koko YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen sopimuksen kontekstissa sekä ihmiskauppasopimusten historiassa.

Erityisesti tutkielmassa paneudutaan mahdollisiin ideologioihin ja ennakkoasenteisiin, jotka ovat piilossa hallitsevassa tulkinnassa ihmiskaupan ja siirtolaisuuden suhteesta. Mitkä ovat mahdolliset ideologiset syyt hallitseville tulkinnoille, joiden mukaan siirtolaisuus ei ole osa ihmiskaupan määritelmää, vaikka siirtolaisuus olisi mahdollista tulkita sen osaksi? Lisäksi arvioidaan mitä mahdollisia vaikutuksia voi seurata tämänhetkisistä ihmiskaupan torjumiseksi tehdyistä toimista. Vastaavasti arvioidaan mahdollisia vaikutuksia, joita voisi seurata, jos tämä hallitseva tulkinta hylätään ja siirtolaisuus hyväksytään osaksi ihmiskaupan määritelmää.