Respect in nursing care as perceived by older patients

Abstract

To be cared for with respect is considered a primary right of patients, and showing respect is a professional requirement in the delivery of ethical high-quality care. The aim of this study was to analyse respect in nursing care as perceived by older patients (≥ 65 years) and to develop and test an instrument for its evaluation. The study was organised in three phases. In the first phase, the theoretical basis for evaluation of respect as perceived by older patients was developed by interviewing older patients and their next of kin. Two data sets, the first n=20 (10 older patients and 10 next of kin) and the second n=40 (20 older patients and 20 next of kin) were collected in different care settings and analysed using inductive content analysis followed by the construction of a typology. In the second phase, the ReSpect Scale was developed for the measurement of older patients’ perceptions of respect in the care provided by nurses. Two rounds of expert panels (n=10 and n=5) and a pilot test (n=30) were organised to improve the ReSpect Scale. In the third phase, the ReSpect Scale was tested, perceptions of respect and factors associated with perceived respect were analysed among older hospitalised patients (n=196) using statistical methods.

The results revealed that respect is a multidimensional concept involving several nurse- and next of kin-related actions, as well as environment-related factors. Respect manifested itself in patient-nurse relationships as a mutual understanding by facilitating patient independence and active participation in care. The ReSpect Scale showed potential as an instrument with which to explore the extent to which older patients perceived respect in nurses’ ways of being with patients (nurses’ essence and nurses’ commitment) and doing for patients (accepting, listening, encouraging, and nurturing them). Overall older patients felt respected by their nurses, however, there was also need for improvements. It is remarkable that the older patients who perceived their health status to be poor tended to perceive respect significantly less frequently than patients perceiving their health status to be better. A strong positive correlation between perceived respect and perceived satisfaction was found.

This study created a theoretical basis for respect in nursing care as perceived by older patients and an approved instrument for measuring it. The identification and measurement of respect and its associated factors may make respect more visible in nursing care and improve respectful encounters in health care.

<b>Kunnioittava kohtelu hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta</b>

Kunnioittava kohtelu on potilaiden perusoikeus ja hoitajien velvollisuus eettisesti korkeatasoisessa hoitotyössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida kunnioittavaa kohtelua hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta, kehittää sen arviointiin mittari ja testata sitä. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin teoreettinen perusta kunnioittavan kohtelun arvioimiseksi hoitotyössä ikääntyneiden potilaiden näkökulmasta. Kaksi haastattelututkimusta, ensimmäinen n=20 (10 ikääntynyttä potilasta ja 10 heidän läheistään) ja toinen n=40 (20 ikääntynyttä potilasta ja 20 heidän läheistään) toteutettiin haastattelemalla tutkittavia erilaisissa hoitotyön ympäristöissä. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä ja muodostamalla typologia. Toisessa vaiheessa kehitettiin ReSpect-mittari arvioimaan ikääntyneiden potilaiden käsityksiä kunnioittavasta kohtelusta hoitajan tavassa olla ja toimia heidän kanssaan. Mittarin kehittämisessä hyödynnettiin kahden asiantuntijaryhmän (n=10 ja n=5) asiantuntemusta ja mittari pilotoitiin sairaalapotilailla (n=30). Kolmannessa vaiheessa mittaria testattiin (n=196 sairaalapotilasta) ja ikääntyneiden potilaiden käsityksiä kunnioittavasta kohtelusta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tulokset osoittavat kunnioittavan kohtelun olevan moniulotteinen käsite, joka sisältää useita potilaaseen, läheiseen ja hoitotyön ympäristöön liittyviä tekijöitä. Kunnioittava kohtelu ilmeni potilaan ja hoitajan välillä yhteisymmärryksenä vahvistaen potilaan riippumattomuutta ja aktiivista hoitoon osallistumista. ReSpectmittari osoittautui kehittämisen arvoiseksi arvioimaan käsityksiä kunnioittavasta kohtelusta hoitajan tavassa olla (hoitajan olemus ja sitoutuminen) ja toimia (hoitajan tapa osoittaa hyväksyntää, kuunnella aktiivisesti, rohkaista ja huolehtia) ikääntyneen potilaan kanssa. Kokonaisuutena ikäihmiset kokivat tulleensa kunnioittavasti kohdelluiksi, mutta myös kehittämistarpeita ilmeni. Huomioitavaa kuitenkin on, että terveytensä heikoksi kokeneet potilaat kokivat tulleensa harvemmin kunnioittavasti kohdelluiksi kuin terveytensä paremmaksi kokeneet. Kunnioittavan kohtelun ja potilastyytyväisyyden välillä havaittiin vahva positiivinen yhteys.

Tutkimus loi teoreettisen perustan ikääntyneiden potilaiden näkemyksille kunnioittavasta kohtelusta hoitotyössä ja osoitti käsitteen mitattavuuden. Määrittelemällä ja mittaamalla kunnioittavaa kohtelua potilaiden hoitotyössä voidaan edistää kunnioittavia kohtaamisia terveydenhuollossa.