Kuvasuhteissa: Academy Ratio -kuvasuhteen uudelleen valjastaminen 2010-luvun yhdysvaltalaisen auteur-elokuvan ilmiönä
Jarkko, Pasi (2021-10-12)
Kuvasuhteissa: Academy Ratio -kuvasuhteen uudelleen valjastaminen 2010-luvun yhdysvaltalaisen auteur-elokuvan ilmiönä
Jarkko, Pasi
(12.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154724
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154724
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen Academy Ratio -kuvasuhteen uudelleen valjastamista ilmiönä 2010-luvun yhdysvaltalaisessa auteur-elokuvassa. Academy Ratio -kuvasuhde toimi Hollywood-elokuvan standardina 1930-luvulta aina 1950-luvulle asti, kunnes television tulo uutena kilpailevana mediumina siirsi elokuvan laajakuva-aikakaudelle. 2010-luvulla Academy Ratio -kuvasuhde on kuitenkin tehnyt paluun ja yhä useampi pienen tai keskisuuren budjetin omaava yhdysvaltalainen ohjaajavetoinen elokuva soveltaa ilmaisussaan kyseistä kuvaformaattia. Laajakuvan määrittämässä nykyelokuvassa Academy Ratio-kuvasuhde näyttäytyy kuva-alaa vain osittain hyödyntävänä kapeana kuvasuhteena. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä kapean kuvasuhteen kautta ilmaistaan? Millaisten tarinoiden kuvaamiseen kapea kuvasuhde on valikoitunut? Miten elokuvan kapea kuvasuhde osallistuu teoksen kerrontaan? Tutkiemassani määrittelen kuvasuhteen elokuvan kehykseksi. Aineistonani toimii neljä 2010-luvulla ilmestynyttä Academy Ratio-kuvasuhdetta soveltavaa yhdysvaltalaiselokuvaa: Meek’s Cutoff (ohjaus: Kelly Reichardt, 2010), The Grand Budapest Hotel (ohjaus: Wes Anderson, 2014), American Honey (ohjaus: Andrea Arnold, 2016) ja First Reformed (ohjaus: Paul Schrader, 2017). Tutkimusmetodinani toimii elokuvan lähiluku, jossa keskityn erityisesti muodon ja sisällön kohtaamisen tarkasteluun. Asemoin itseni elokuvan katsojaksi ja kirjoitan tästä positiosta käsin. Elokuvien tarkastelun osalta olen määritellyt kolme teemaa: menneisyyden tuntu, sukupuoli ja ahdistus. Keskeisinä teoreettisina käsitteinä toimivat: taiteellinen valinta (Lotman 1989), parergon (Derrida 1987), elokuvan enonsiatiiviset strategiat (de Lauretis, 2004) ja elokuvan ruumis (Sobchack, 1992).
Academy Ratio -kuvasuhde on elokuvateknologisen kehityksen ja taiteellisen tarkastelun kautta muovautunut elokuvien temaattista sisältöä heijastavaksi ilmaisevaksi kehykseksi. 2010-luvun auteur-elokuvassa Academy Ratio -kuvasuhde näkyy poikkeavana, elokuvantekijän omaa ilmaisutyyliä vahvistavana ja valtavirtaista elokuvaa vastustavana elementtinä.
Academy Ratio -kuvasuhde on elokuvateknologisen kehityksen ja taiteellisen tarkastelun kautta muovautunut elokuvien temaattista sisältöä heijastavaksi ilmaisevaksi kehykseksi. 2010-luvun auteur-elokuvassa Academy Ratio -kuvasuhde näkyy poikkeavana, elokuvantekijän omaa ilmaisutyyliä vahvistavana ja valtavirtaista elokuvaa vastustavana elementtinä.