Itsekorjaukset kakkoskielisten aikuisten perusopetuksen matematiikan tunneilla
Bodor, Kinga (2021-08-26)
Itsekorjaukset kakkoskielisten aikuisten perusopetuksen matematiikan tunneilla
Bodor, Kinga
(26.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154736
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154736
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen itsekorjauksia kakkoskielisten aikuisten maahanmuuttajien matematiikan
tunneilla. Tutkin niitä tilanteita, jolloin aikuinen opiskelija kokee puheenvuoronsa ongelmalliseksi ja
pyrkii korjaamaan sitä. Tutkimuksella pyrin selvittämään, että mihin aiheeseen opiskelijoiden
itsekorjaukset liittyvät, sekä minkälaisia resursseja ja mahdollisuuksia suomen kielen puhujalla on
tarkentaa omaa ymmärrystään ja tulla ymmärretyksi institutionaalisissa keskustelutilanteissa.
Tutkimukseni voi hyödyttää niitä ihmisiä, jotka ovat tekemisissä suomi toisena kielenä -opetuksen
kanssa tai jotka ovat kiinnostuneita suomi toisena kielenä -opetuksesta.
Tutkimusaineistoni koostuu maahanmuuttajille suunnatuista matematiikan oppitunneista, jotka
videoin itse keväällä 2019. Aineistoni osallistujat ovat myöhään Suomeen tulleita nuoria, jotka
suorittavat aikuisille maahanmuuttajille suunnattua perusopetuksen oppimäärää. Aineistoni analysoin
keskustelunanalyysin keinoin. Analyysia varten olen valinnut videomateriaalista 36
esimerkkitilannetta, joissa opiskelijat tekevät itsekorjauksia. Esimerkkitilanteita tarkastelin kolmesta
eri näkökulmasta: itsekorjausten fokusten, paikkojen sekä korjausoperaatioiden näkökulmasta.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan suurin osa opiskelijoiden itsekorjauksista fokusoi
opetettaviin sisältöihin. Tämä voi kertoa opiskelijoiden motivaatiosta matematiikkaa kohtaan.
Opiskelija saattaa palata monen vuoron takaa ongelmalliseksi jääneeseen kohtaan, ja pyrkii tulemaan
ymmärretyksi. Kieliopilliseen oikeellisuuteen keskittyvien itsekorjausten määrä jää vähäiseksi.
Kielelliseen korrektiuteen fokusoivat itsekorjaukset ovat suurelta osin foneettisia korjauksia
(vokaalien korjaamiset) tai modaalisia korjauksia (konditionaalirakenteen hakemiset).
Opiskelijoiden itsekorjaukset sijoittuvat ensisijaisesti ensimmäiseen vuoroon, joissa opiskelijat
aloittavat yksittäisten sanojen tai ilmausten korjaamisia. Korjausjakso alkaa yleensä lausuman kesken
jättämisellä tai äänteenvenytyksellä. Ensimmäisen vuoron korjausjaksot saattavat venyä kolmanteen
vuoroon, kun korjausjakson alkamisessa opettaja tai toinen opiskelija ehtii ottaa oman vuoron.
Opiskelijat käyttävät eniten lisääviä korjauksia, joissa he täsmentävät omia puheitaan. Tämä
korjausoperaatio on vaativa, sillä siinä sekä toistetaan edellisen lausuman osaa, että muodostetaan
uutta. Opiskelijat käyttävät toiseksi eniten korvaavia korjauksia. Näissä korjauksissa korvataan
yksittäisiä sanoja. Toistot esiintyvät sekä yksittäisinä korjausoperaatioina, jolloin korjaus saattaa
epäonnistua, että lisäävien tai korvaavien korjauksien yhteydessä.
Tutkimus osoitti, että matematiikan oppitunti tarjoaa opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia
ymmärretyksi tulemisen kannalta. Opiskelijat palaavat epäröimättä puheen ongelmallisiin kohtiin, ja
heillä on laaja valikoima resursseja itsekorjausten aloittamista ja loppuun saattamista varten.
tunneilla. Tutkin niitä tilanteita, jolloin aikuinen opiskelija kokee puheenvuoronsa ongelmalliseksi ja
pyrkii korjaamaan sitä. Tutkimuksella pyrin selvittämään, että mihin aiheeseen opiskelijoiden
itsekorjaukset liittyvät, sekä minkälaisia resursseja ja mahdollisuuksia suomen kielen puhujalla on
tarkentaa omaa ymmärrystään ja tulla ymmärretyksi institutionaalisissa keskustelutilanteissa.
Tutkimukseni voi hyödyttää niitä ihmisiä, jotka ovat tekemisissä suomi toisena kielenä -opetuksen
kanssa tai jotka ovat kiinnostuneita suomi toisena kielenä -opetuksesta.
Tutkimusaineistoni koostuu maahanmuuttajille suunnatuista matematiikan oppitunneista, jotka
videoin itse keväällä 2019. Aineistoni osallistujat ovat myöhään Suomeen tulleita nuoria, jotka
suorittavat aikuisille maahanmuuttajille suunnattua perusopetuksen oppimäärää. Aineistoni analysoin
keskustelunanalyysin keinoin. Analyysia varten olen valinnut videomateriaalista 36
esimerkkitilannetta, joissa opiskelijat tekevät itsekorjauksia. Esimerkkitilanteita tarkastelin kolmesta
eri näkökulmasta: itsekorjausten fokusten, paikkojen sekä korjausoperaatioiden näkökulmasta.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan suurin osa opiskelijoiden itsekorjauksista fokusoi
opetettaviin sisältöihin. Tämä voi kertoa opiskelijoiden motivaatiosta matematiikkaa kohtaan.
Opiskelija saattaa palata monen vuoron takaa ongelmalliseksi jääneeseen kohtaan, ja pyrkii tulemaan
ymmärretyksi. Kieliopilliseen oikeellisuuteen keskittyvien itsekorjausten määrä jää vähäiseksi.
Kielelliseen korrektiuteen fokusoivat itsekorjaukset ovat suurelta osin foneettisia korjauksia
(vokaalien korjaamiset) tai modaalisia korjauksia (konditionaalirakenteen hakemiset).
Opiskelijoiden itsekorjaukset sijoittuvat ensisijaisesti ensimmäiseen vuoroon, joissa opiskelijat
aloittavat yksittäisten sanojen tai ilmausten korjaamisia. Korjausjakso alkaa yleensä lausuman kesken
jättämisellä tai äänteenvenytyksellä. Ensimmäisen vuoron korjausjaksot saattavat venyä kolmanteen
vuoroon, kun korjausjakson alkamisessa opettaja tai toinen opiskelija ehtii ottaa oman vuoron.
Opiskelijat käyttävät eniten lisääviä korjauksia, joissa he täsmentävät omia puheitaan. Tämä
korjausoperaatio on vaativa, sillä siinä sekä toistetaan edellisen lausuman osaa, että muodostetaan
uutta. Opiskelijat käyttävät toiseksi eniten korvaavia korjauksia. Näissä korjauksissa korvataan
yksittäisiä sanoja. Toistot esiintyvät sekä yksittäisinä korjausoperaatioina, jolloin korjaus saattaa
epäonnistua, että lisäävien tai korvaavien korjauksien yhteydessä.
Tutkimus osoitti, että matematiikan oppitunti tarjoaa opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia
ymmärretyksi tulemisen kannalta. Opiskelijat palaavat epäröimättä puheen ongelmallisiin kohtiin, ja
heillä on laaja valikoima resursseja itsekorjausten aloittamista ja loppuun saattamista varten.